Publisher

National Public Health Institute
Original page

diabetes, expert organisations, health risks, prophylaxis

Julkaistu 28.12.2007

Selvitysmiehet ehdottavat KTL:n ja Stakesin yhdistämistä laajaksi terveyttä ja hyvinvointia tukevaksi laitokseksi

Selvityshenkilöt professori Jussi Huttunen ja varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma esittivät joulukuussa sosiaali- ja terveysministeriön ja sen alaisten laitosten ja virastojen työnjaon merkittävää uudistamista. Ehdotettu uudistus antaisi ministeriölle paremmin mahdollisuuden keskittyä perustehtäviinsä ja kehittämistyö siirtyisi virastoille ja laitoksille. Lupahallinto- ja valvontatehtävät tulisi samalla erottaa tutkimus- ja kehittämistehtävistä.

Yhdistämällä saadaan maailmanlaajuisesti vahva tutkimus- ja asiantuntijalaitos

Selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaan Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistetään Hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskukseksi, koska laitosten nykyiset toimialueet ovat osaksi päällekkäisiä. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan uudistuksella pyritään erityisesti lähentämään sosiaali- ja terveyssektoreiden yhteistyötä.

Uuden organisaation sisällä siirretään voimavaroja kunnallisten palvelujen tukemiseen ja kehittämiseen, erityisesti perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon kehittämiseen. Voimavaroja tarvitaan myös nykyistä enemmän tietovarantojen hyödyntämiseen väestön terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen käytön seurannassa ja tutkimuksessa.

Kehittämistoimien tuloksena syntyy kansallisesti ja kansainvälisesti poikkeuksellisen vahva tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka muodostaa omalla alallaan tärkeän osan Euroopan Unionin innovaatioverkkoa ja osallistuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen koko maailmassa.

Oikeusturva ja valvonta yhteen keskukseen

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus puolestaan ehdotetaan yhdistettäväksi Sosiaali- ja terveydenhuollon oikeusturva- ja valvontakeskukseksi, johon liitetään myös lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot. Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen toimenkuvat ovat selvityshenkilöiden mukaan sen sijaan täsmällisesti määriteltyjä, eikä niiden toimintaan esitetä muutoksia.

Selvitysraportti sisältää lisäksi ehdotuksia virastojen ja laitosten tulosohjauksesta sekä valtion mielisairaaloiden, valtion koulukotien ja sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta. Selvitysmiehet esittävät myös, että valtion tuottavuusohjelmassa ei oteta huomioon ulkopuolista kilpailtua rahoitusta, joka takaa tutkimustyön laadun ja tulevaisuuden valmiuksia edistävän strategisen tutkimuksen. Myös maksullisen palvelutoiminnan yhtiöittämiseen ja liikelaitostamiseen otetaan kantaa.

Selvityksen tausta

Selvityshenkilöt korostavat, että sosiaali- ja terveysministeriön alaiset tutkimuslaitokset ovat hallinnonalan päätöksenteossa tarvittavan tiedon tärkeimpiä tuottajia ja vastaavat yhdessä ministeriön ja sen alaisten valvontavirastojen kanssa hallinnonalan informaatio-ohjauksesta. Laitoksissa tehdään kansainvälisestikin arvioiden poikkeuksellisen korkeatasoista tutkimustyötä. Virastojen ja laitosten henkilöstö on osaavaa ja se on jatkuvasti kehittänyt toimintaansa. Uudistus ei vaikuta laitosten henkilöstön työsuhteisiin.

Ministeriön ja sen alaisten tutkimuslaitosten välinen nykyinen työnjako ei ole selvityshenkilöiden mielestä kuitenkaan kaikilta osiltaan tarkoituksenmukainen, eikä toimintaa voida enää kehittää ilman organisaatiomuutoksia.

Ministeri Risikko kiitti selvitystä

Vastaanottaessaan raportin peruspalveluministeri Paula Risikko kiitti selvityshenkilöitä kattavasta työstä ja rohkeista ehdotuksista. Ministerin mukaan uudistuksella on vahvistettava palvelujen kehittämistä ja asiakkaan asemaa. Ehdotus lähtee tammikuun lopussa päättyvälle lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että uudistus tulee voimaan vuonna 2009.

Päämääränä diabeteksen ehkäisy maailmanlaajuisesti

Keskimäärin 10 sekunnin välein yksi ihminen maailmassa sairastuu diabetekseen ja yksi ihminen kuolee diabeteksen vuoksi.

Diabetes on sairaus, jolle tyypillistä on veren liian suuri sokeripitoisuus. Taudilla on kaksi päämuotoa, tyyppi 1, joka vaatii insuliinihoitoa ja puhkeaa tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä. Tyypin 2 diabetes on puolestaan aikuisiän sairaus, jota sairastaa 80–90 prosenttia kaikista diabeetikoista. Molemmat sairaustyypit lisääntyvät kaikkialla maailmassa, molempiin myös liittyy useita vakavia lisäsairauksia.

- Tutkimustemme mukaan noin 40–50 prosenttia väestöstä sairastuu tyypin 2 diabetekseen elämänsä aikana, sanoo Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen professori Jaakko Tuomilehto. Tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen johtuu erityisesti siitä, että sairaus alkaa yhä nuoremmalla iällä.
- Kun ennen 70-vuotias sairastui lievään diabetekseen, se ei ehtinyt juurikaan vaikuttaa ihmisen elämään. Nyt, jos sairastuu jo 30–40-vuotiaana, monet lisäsairaudet ehtivät kehittyä.

Erilaisista sydän- ja verisuonitaudeista muodostuu noin 70 prosenttia kaikista kustannuksista, joita diabeteksen hoitoon liittyy. Diabetes lisää riskiä sairastua muun muassa sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen, ja on keskeinen syy munuaissairauksiin, sokeutumiseen ja jalka-amputaatioihin.

Kustannukset kasvavat, ehkäisyyn tulisi panostaa

Suomessa tänä päivänä noin 15 prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista menee diabeetikkojen hoitoon. Tulevaisuudessa määrä kasvaa edelleen.

- Taudin ehkäisyyn käytetään ehkä vain prosentti niistä kustannuksista, mitä diabeetikkojen hoitoon menee, arvioi Tuomilehto.
- Liian vähän resursseja on suunnattu diabeteksien ehkäisyyn ja sen tutkimiseen. Nyt Suomessa käytetään ehkäisyyn ehkä 20 miljoonaa euroa, kun sen pitäisi olla pikemminkin 200 miljoonaa euroa.

Suomessa on aloitettu kokonaisvaltainen diabetesohjelma ensimmäisenä maailmassa. DEHKO 2000–2010 keskittyy diabeteksen ehkäisyyn sekä hoidon laadun ja tehokkuuden parantamiseen.

Yksilötasolla henkilökohtainen diabetesriskin arviointi on tärkeää, jotta tautia voidaan ehkäistä ja sairaus voitaisiin todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tyypin 2 diabeteksessa omilla elämäntapavalinnoillaan voi vaikuttaa ratkaisevasti sairastumiseen ja sairauden seurausvaikutuksiin.

Maailmankongressissa 2008 on ehkäisytyön tuloksia tarjolla

YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 2006 päätöslauselman maailmaa uhkaavasta diabetesepidemiasta.
- Tämä on merkittävä lauselma, koska tällainen on aikaisemmin tehty ainoastaan AIDSille. Lauselma velvoittaa jäsenvaltioita tekemään asialle enemmän kuin mitä on tähän mennessä tehty, muistuttaa Tuomilehto.

Diabeteksen ja sen lisäsairauksien ehkäisyn maailmankongressi (5th World Congress on Prevention of Diabetes and its Complications) järjestetään Helsingissä kesäkuussa 2008. Kongressi järjestetään muutaman vuoden välein, ja tämä on viides kerta. "Nyt ollaan siinä vaiheessa, jolloin eri puolilta maailmaa saadaan tietoa diabeteksen ehkäisyn kokemuksista ja tuloksista." Tuomilehdon mukaan aiheen ympärillä tarvitaan yhä paljon tutkimustyötä, jotta voidaan entistä paremmin ymmärtää, miten diabetesta voidaan ehkäistä mahdollisimman tehokkaalla tavalla.

WCPD 2008 -kongressin suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Kongressin järjestävät Kansanterveyslaitos ja Diabetesliitto yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Lisätietoja: www.wcpd2008.fi

Kansanterveyslaitoksen kehittämä diabeteksen riskitesti: http://www.diabetes.fi/testit/riskitesti/
DEHKO-ohjelma 2000–2010: http://www.diabetes.fi/sivu.php?artikkeli_id=6
YK:n Diabetes-lauselma: http://www.idf.org/webdata/docs/UN_resolution_final.pdf