Publisher

National Public Health Institute

WHO:n loppuvuoden Maailman Terveysraportti toteaa, että influenssapandemia on edelleen eniten pelätty kansainvälinen terveysuhka.

Vuoden 2007 lokakuun loppuun mennessä WHO:lle oli ilmoitettu 70 lintuinfluenssaviruksen H5N1aiheuttamaa tautitapausta seitsemässä maassa, valtaosa niistä Indonesiassa ja Egyptissä. Kaksi kolmesta potilaista on menehtynyt tautiin. Yhteensä 25 maassa on tänä vuonna todettu H5N1-viruksen epidemioita siipikarjassa. Pandemian uhka ei siis ole pienentynyt ja ponnistuksia varautumistason kohentamiseksi on jatkettava kaikilla tasoilla – jopa yksilötasolla.

Myös kausi-influenssa aiheuttaa WHO:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti vuosittain 3–5 miljoonaa vakava tautitapausta, johon kuolee 250 000–500 000 ihmistä. Influenssa, sekä kausiepidemiana että pandemiana, on kiistämättä hankala tauti ja sen torjumiseksi tulee hyödyntää kaikki käytössä olevat keinot.

Influenssapandemiaan varautumisessa on edistytty viime aikoina huomattavasti ympäri maailmaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK), Maailman terveysjärjestön (WHO), Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten järjestöjen opastuksella ja tuella. Moni maa on laatinut oma varautumissuunnitelmansa ja ostanut influenssalääkkeitä varastoon. Influenssarokotteen tuotantokapasiteetti kasvaa jatkuvasti ja rokotekehitys etenee.

Rokotteita hankitaan vuosittain Suomessa kaikille ilmaisrokotusten kohderyhmiin kuuluville riittävästi, mutta todennäköisesti tänäkin talvena huomattava määrä influenssarokotteita jää käyttämättä ja niitä joudutaan hävittämään. Se tarkoittaa, että edullinen tilaisuus torjua kenties myös vakavia influenssatapauksia on menetetty. Kausi-influenssarokote antaa etenkin vanhuksille ja riskiryhmiin kuuluville kohtalaisen hyvän suojan taudin pahimpia muotoja vastaan ja rokote on näille ihmisille maksuton. Tänä syksynä myös pienet lapset voivat ensimmäistä kertaa saada ilmaisen influenssarokotteen.

Tavalliset ihmisten influenssavirukset, niin kuin monet muut hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset, lisääntyvät ylähengitysteiden limakalvon soluissa. Taudin aikana, suuria määriä tartuntakykyisiä viruspartikkeleita pääsee hengitystie-eritteisiin. On arvioitu, että yskiessä noin 200 000 pientä hengitystie-eritepisaraa pääsee ilmaan. Aivastaessa pisaroiden määrä on noin kymmenkertainen.

Yskä on yksi influenssan tavallisempia oireita ja se antaa influenssaviruksille oivallisen tilaisuuden päästää lentomatkalle pienissä limapisaroissa. Matkan kesto ja pituus on yleensä kohtalaisen lyhyt, metri ehkä parikin, ja matkakohde saattaa olla lattia, joku lentoreitin varrella oleva pinta, käsi tai parhaassa tapauksessa nenäliina. Influenssavirusten lempikohde on kuitenkin jonkun toisen henkilön hengitysteiden limakalvot ja ne yrittävät päästää sinne joko suoralla lennolla tai käsien välityksellä. Virusten matkustusinto on niin suuri, että Suomessakin joka talvi vähintään kymmeniä tuhansia ihmisiä vauvasta vaariin viettää muuttamia surkeita päiviä influenssavirusten emäntänä tai isäntänä, moni joutuu sairaalahoitoon ja satoja ihmisiä kuolee.

Hengitystie-eritteiden hallinta on yksi tärkeä, tehokas ja sen lisäksi vielä ilmainen tapa, jolla pystytään torjumaan influenssaviruksen aiheuttamia tauteja, niiden komplikaatioita ja ennenaikaisia kuolemantapauksia. Vanhassa neuvossa ”älä pärski päin toista” on siis syvä ja edelleenkin voimassa oleva totuus. Kausi-influenssa on helposti ihmisestä toiseen tarttuva tauti. Ottamalla rokotuksen ja hygieenisellä käyttäytymisellä jokainen voi vähentää tartunnan mahdollisuuksia ja näin myös vaikuttaa epidemian etenemiseen.

Lisätietoja:
Kansanterveyslaitos
Virustautien ja immunologian osasto
Influenssalaboratorio
Laboratorionjohtaja Thedi Ziegler
Puh. (09) 4744 8348
etunimi.sukunimi@ktl.fi