Publisher

National Public Health Institute
Original page

dissertations, fatness, mental disorders, mental health, quality of life, slimming, smoking

Julkaistu 11.4.2008

Samuli ja Suoma Saarni niputtivat yhteen sekä väitöspäivänsä että tutkimusaiheensa. Tutkijapariskunnan luupin alla on kaksi isoa kansanterveysongelmaa, mielenterveyshäiriöt ja lihavuus. Ne molemmat vaikuttavat myös elämänlaatuun.

Mutta mitä laadukas elämä oikeastaan on ja kuka sen määrittelee? Samuli Saarni etsi väitöstyössään vastauksia. Avain löytyy meistä itsestämme.

Samuli ja Suoma Saarnin perheessä on vietetty huhtikuussa tuplajuhlia. Lääketieteilijäpariskunta väitteli – tismalleen samana päivänä – tahoillaan Helsingin yliopistossa. Samuli Saarni tarkasteli tutkimuksessaan psykiatristen sairauksien vaikutuksia terveyteen liittyvään elämänlaatuun, ja Suoma Saarni selvitti laihduttamisen, tupakoinnin ja lihavuuden yhteyksiä.

Sekä lihavuuden että mielenterveysongelmien tiedetään vaikuttavan elämänlaatuun. Lääketieteen tutkimuskohteeksi elämänlaatu on kuitenkin noussut vasta viime vuosikymmeninä, kun monet nopeasti tappavat sairaudet on saatu kuriin.

- Ihmiset elävät pitkään, ja saavat kaikenlaisia kroonisia tauteja. Tällöin elämänlaatu korostuu kuolleisuuden sijaan, Kansanterveyslaitoksen tutkijana ja lääkärinä työskentelevä Samuli Saarni sanoo.

Elämänlaatua tarkastellessa keskeistä on, että ihmisten omat arvot ja mielipiteet huomioidaan. Saarni jakaa elämänlaadun kolmeen tekijään: subjektiiviseen tyytyväisyyteen, toimintakykyyn ja ulkoisiin resursseihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja tiettyyn materiaaliseen elintasoon.

Mielenterveyden häiriöt voivat Saarnin mukaan heikentää elämänlaatua huomattavasti.

- Ahdistuneisuushäiriöt, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko, voivat jopa estää kouluttautumisen tai johtaa uusiin ongelmiin, kun ahdistusta aletaan lievittää esimerkiksi alkoholilla. Pahimmillaan häiriö heijastuu koko elämän kulkuun, Saarni sanoo.

Tätä mielenterveyshäiriöiden laaja-alaisuutta ei Samuli Saarnin mielestä huomioida riittävästi. Myös huono-osaisimpien oikeudet hyvään hoitoon pitäisi hänen mielestään varmistaa paremmin.

- Psyykkisesti huonosti voivat eivät aina osaa tuoda esiin tarpeitaan, hän muistuttaa.

Pikalaihdutus lihottaa?

Mielenterveyspalvelujen tarve ja kysyntä ovat kasvussa. Sairastavuudessa taas ei viime vuosikymmeninä ole tapahtunut suuria muutoksia.

Lihavuus sen sijaan yleistyy kovaa tahtia, varsinkin nuorilla. Samalla yleistyvät myös monet siihen liittyvät sairaudet. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi 15–39-vuotiaitten joukossa aikuisiän diabetes lisääntyy jo hälyttävää vauhtia.

Toisaalta laihduttaminen ja jopa terveydelle haitalliset laihdutusmenetelmät – kuten tupakointi painonhallintakeinona – ovat tulleet yhä yleisemmiksi.

Suoma Saarnin viesti on selkeä: tupakointi ei kannata, eikä paino saisi nousta yli suositusten.
Jo muutaman prosentin pudottaminen ylipainosta on terveyden kannalta hyödyllistä. Jäitä kannattaa silti pitää hatussa.

- Tutkimuksessani havaitsin, että toistuva, nopea painon pudottaminen altistaa lihavuudelle. Laihduttamisen sijaan pitäisikin puhua painonhallinnasta, Suoma Saarni tiivistää.

Nopea laihduttaminen saattaa johtaa painon nousuun yli laihdutusta edeltävän painon. Lisäksi kehon rasvakoostumus voi muuttua terveyden kannalta aiempaa haitallisemmaksi.

Tupakointi ei suinkaan auta pitämään painoa kurissa, päinvastoin.

- Tupakka vain lisää kiloja vyötärölle. Aiemmissa tutkimuksissa on toisaalta osoitettu, että tupakoinnin lopettaminen ei juuri lisää lihavuutta väestötasolla, vaikka se saattaakin joillain ihmisillä johtaa painonnousuun, Suoma Saarni tähdentää.

Savuttomuuden ohella nopeatempoisesta laihduttamisesta luopuminen saattaakin olla aiemmin luultua tehokkaampi keino lihavuuteen liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyssä.

Kun ruokaa on tarjolla runsaasti ja liikkumattomuus on turhankin helppoa, ihmiset tarvitsevat ympäristön tukea valintojensa tekemiseen.

- Esimerkiksi Sydänliitto on tehnyt sydänmerkillään hyvää, kun se on tuonut esiin elintarvikkeiden terveellisyyttä. Positiivista on myös se, että työpaikoilla tuetaan liikuntaa ja työpaikkaruokailua, Suoma Saarni kehuu.

- Yksilö tekee päätökset. On kuitenkin kiinni ympäristöstä, minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Täytyy olla tietoa.

Eettisiä pohdintoja

Onko ihmisille annettu jo liian suuri vastuu omasta terveydestään? Kuka ylipäätään saa määritellä, mitä on hyvä elämänlaatu tai hyvä hoito?

- Tutkimukseni oikeutus perustuu juuri tähän. Täytyy kysyä myös ihmiseltä itseltään. Ei riitä, että joku fyysinen mittari paranee, Samuli Saarni vastaa.

Elämänlaadun määrittelyyn liittyy myös väistämättä arvovalintoja. Sen tutkiminen lähenteleekin filosofiaa ja etiikkaa.

- Ihmiset eivät aina tiedä, miten toimia elämänlaatuaan edistävästi. Kuvitellaan esimerkiksi, että elämänlaatu kohenee paljon rahaa ansaitsemalla ja uraa rakentamalla. Elämänlaatua haittaavat asiat taas aliarvioidaan helposti, Saarni pohtii.

Oma iso kysymyksensä on, miten pitäisi suhtautua niihin, jotka eivät itse halua kohentaa elämäänsä tai osaa vaatia parempaa hoitoa. Saarnin mielestä lääkärin eettinen velvollisuus on tällöin etsiä potilaan kannalta parasta mahdollista vaihtoehtoa.

Yhteistutkimus käynnissä

Samuli ja Suoma Saarni ovat myös laittaneet tutkimusteemansa yhteen ja lähteneet selvittämään lihavuuden ja mielenterveyshäiriöiden kytköksiä. Saman luupin alla on siis kaksi isoa kansanterveysongelmaa.

Vakaviin mielenterveyshäiriöihin kasaantuu monenlaisia terveyden riskitekijöitä.

- Esimerkiksi skitsofreniasta kärsivien kehon koostumus on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Siihen voi vaikuttaa monta asiaa, kuten sairaus, lääkitys ja epäterveelliset elintavat. Väestötutkimuksia aiheesta ei juuri ole, Samuli Saarni kertoo.

Elämänlaatumittaus sen sijaan on tulossa jo käyttöön terveydenhuollossa. Aika näyttää, johtaako mittaus ihmisten elämänlaadun konkreettiseen paranemiseen.

Saarneilla laadukas elämä kumpuaa innostavasta työstä ja perheestä. Tutkimustyö ja vapaa-aika kulkevat sulassa sovussa rinnakkain.

- Tutkijan homma on hauskaa ja kiehtovaa! Siinä tuntee todella työn imun. Kun työtä tasapainottaa perhe, elämänlaatukin on hyvää, Samuli Saarni sanoo.

Alle kouluikäiset Auli ja Ilmari pitävät huolen siitä, että vanhempien ajatukset irtoavat tarpeeksi usein työstä.

Noora Valkonen

Samuli Saarni

- Syntynyt vuonna 1973 Turussa.
- Lääketieteen lisensiaatti, valtiotieteen maisteri, terveydenhuollon erikoislääkäri. Tutkijana KTL:n Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osastolla vuodesta 2002. Erikoistumassa psykiatriaan HYKS:n psykiatriakeskuksessa. Lääkärijärjestöjen Eettisen Foorumin asiamies.
- Väitöstutkimus terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Tutkimuksessa vertaillaan keskeisten kroonisten sairauksien ja alkoholin käytön vaikutusta elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla. Työ pohjautuu Terveys 2000 -tutkimukseen.
- Tutkimuksen mukaan mielenterveyden häiriöistä kärsivien elämänlaatu on useammista muista sairauksista kärsivien elämänlaatua heikompi. Elämänlaatua madaltavat erityisesti pitkäaikainen masennus ja ahdistuneisuushäiriöt.
- Elämänlaadun menetyksiä tarkasteltaessa tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat väestötasolla huomattavimmat tautiryhmät. Yksittäisistä sairauksista nivelrikko ja masennus ovat kuormittavimmat.
- Eniten alkoholia käyttävien elämänlaatu on selvästi heikentynyt. Entiset alkoholinkäyttäjät voivat huonosti, mutta kohtuukäyttäjät ja pitkäaikaiset absolutistit voivat yhtä hyvin.

Samuli Saarni. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja mielenterveyden häiriöt Suomessa.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, A9/2008, ISBN 978-951-740-785-4

Suoma Saarni

- Syntynyt vuonna 1974 Turussa.
- Lääketieteen lisensiaatti, humanististen tieteiden kandidaatti. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen tutkija. Tutkija KTL:n Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osastolla vuodesta 2006.
- Väitöstutkimus laihduttamisen ja tupakoinnin vaikutuksista lihavuuteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka voimakkaasti tupakointi ja toistuva laihduttaminen liittyvät toisiinsa eri ikäisillä suomalaisilla.
- Tutkimuksen mukaan tupakointi ja toistuva laihduttaminen kytkeytyvät lihavuuden kehittymiseen.
- Nuoruusiän tupakointi yhdistyy vyötärölihavuuteen ja naisilla myös ylipainoon. Toistuva laihduttaminen liittyy miehillä myöhempään painonnousuun ja lihavuuteen.
- Nuorilla aikuisilla toistuva laihduttaminen ja tupakointi liittyvät toisiinsa. Vanhemmissa ikäluokissa tupakoivat miehet laihduttivat harvemmin kuin tupakoimattomat.

Suoma Saarni. Obesity, Smoking and Dieting.
Helsingin yliopisto, ISBN 978-952-10-1376-8.