Publisher

National Public Health Institute

Ihosyövät

Säteilyn haitallisen vaikutuksen huomaa itse, kun iho punoittaa tai palaa. Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan UV-säteilyn takia.

Yleisimpiä ihosyöpiä, eli tyvisolusyöpää (basaliooma), melanoomaa (tummasolusyöpä) ja okasolusyöpää, todetaan noin 6000 suomalaisella vuosittain. Pahanlaatuisista syövistä eli melanoomista lähes kaikki voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta.

Melanooma

Pahalaatuisin ihosyöpä on melanooma. Melanooma voi kehittyä UV-säteilyn aiheuttamasta toistuvasta ihon palamisesta. Riskiryhmässä ovat edellisen sivun taulukossa mainitut ihotyypit I ja II - vaaleaihoiset, sinisilmäiset, vaalea- ja punatukkaiset sekä runsasluomise - joiden ihon suojamekanismi ei ole niin hyvin kehittynyt kuin ryhmiin III-IV kuuluvilla.

Parantumisen ennuste on hyvä, jos syöpä todetaan jo varhaisessa vaiheessa: kun on ilmaantunut vasta paikallisia ihomuutoksia. Melanoomaan sairastuu Suomessa vajaat 800 ihmistä vuosittain, ja siihen kuolee 120. Melanoomaan sairastuneista 85 prosenttia on elossa vielä viiden vuoden päästä hoidosta.

Melanoomien ilmaantuminen on pysynyt verraten tasaisena 2000-luvun. Ihmiset osaavat jo suojata ihoaan. Mutta koska syöpä kehittyy hitaasti ja melanoomaankin sairastutaan vasta yli 40-vuotiaana (tyypillisimmin yli 60-vuotiaana), lisää melanoomatapauksia on odotettavissa. Miehillä melanoomat ovat hieman yleisempiä kuin naisilla.

Pohjoinen sijainti näyttäisi hieman suojaavan melanoomalta: Suomessa Helsingin seudun sairaanhoidossa tilastoituja tapauksia on suhteessa enemmän kuin Kainuussa tilastoituja. Tilastoja vertaillut Suomen syöpärekisteri ei ole tutkinut, mikä osuus Etelä-Suomessa asuvien mahdollisesti runsaammilla etelänmatkoilla on melanooman esiintymiseen.

Suomessa melanoomat eivät ole yhtä yleisiä kuin lämpimissä maissa. Esimerkiksi Australiassa melanoomatapausten määrä suhteessa väestöön on moninkertainen Suomen lukuihin verrattuna. Vaikka pohjoinen suojaa, kaukomatkojen lisääntyessä myös suomalaisten ihosyöpäriski yleistyy.

Okasolusyöpä

Okasolusyövän syntyyn vaikuttaa UV-säteilyn elinaikainen kertymäannos. Myös ihon krooninen ärsytys, lääkkeet ja kemikaalit ja jotkut perinnölliset sairaudet voivat olla tausta-aiheuttajia.

Okasolusyöpää on esiintynyt useammin miehillä kuin naisilla. Tätä selitetään miesten aiemmin yleisillä ulkotöillä. Vuonna 2005 todettiin Suomessa miehillä 484 ja naisilla 490 okasolusyöpää. Naisilla tapauksia on enemmän, koska naiset elävät pitempään. Okasolusyövän ilmaantuvuus on tasoittumassa.

Tyvisolusyöpä

Yleisin UV-säteilyn aiheuttamista syövistä on tyvisolusyöpä eli basaliooma. Senkin syntyyn vaikuttaa UV-säteilyn elinaikainen kertymäannos. Riskiryhmässä ovat ulkona työtä tekevät, joilla kasvot – ja kesällä selkäkin – ovat alttiina säteilylle pitkiä aikoja.

Vuonna 2005 tyvisolusyöpä todettiin 2809 mieheltä ja 3543 naiselta. Todelliset lukumäärät arvioidaan 2–3-kertaiksiksi. Tyvisolusyöpä ei lähetä etäpesäkkeitä eikä se lisää kuolleisuutta. Monesti se jää varsinkin vanhoilta ihmisiltä kokonaan toteamatta.

Asiantuntija:
ylilääkäri
Matti Rautalahti,
Syöpäjärjestöt

Lisätietoja:
KTL: Tietoa terveydestä > Syöpä
Syöpäjärjestöt: www.cancer.fi
Syöpäjärjestöt: www.nahkapalaa.fi