Publisher

National Public Health Institute

Liikkuminen kuuluu oleellisena osana suomalaiseen kesänviettoon. Kukapa ei olisi nauttinut vauhdin hurmasta kesäisillä maanteillä tai kaupunkien kaduilla? Tukka tuulessa hulmuten tai ilmastoidussa autossa nauttien tuoksut ja maisemat vaihtuvat ja elämä maistuu. Kauppamatkat mökiltä ja muut välttämättömät menot vaikkapa töihin hoituvat. Kesäelämään kuuluu toisinaan myös rentoutuminen nauttimalla alkoholipitoisia juomia, erityisesti juhlapyhinä ja viikonloppuisin.

Jokainen moottorikäyttöisen ajoneuvojen haltija ja kuljettaja tietää, ettei humalassa saa ajaa. Tiedossa on myös, että humalassa ajaminen vaarantaa oman ja toisten turvallisuuden. Tiedosta huolimatta viina tai muut päihteet ovat mukana noin joka neljännessä kuolonkolarissa. Alkoholia nauttinut kuljettaja on vaarallinen kaikille teillä liikkujille. Rattijuopumustilastot ovat surullista luettavaa, koska ne osoittavat, etteivät tapaukset monista toimista huolimatta ole vähentyneet. Rattijuopot eivät siis ole vuosien varrella oppineet juuri mitään.

Alkoholi ja ajokyky

Alkoholin on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän onnettomuusriskiä. Riski kasvaa kolminkertaiseksi, kun veren alkoholipitoisuus nousee 0,8 promilleen ja 40 -kertaiseksi, kun pitoisuus nousee 1,5 promilleen. Tutkimusten mukaan kuljettajan onnettomuusriski kasvaa jo pienillä veren alkoholipitoisuuksilla. Tarkkaavaisuuden jakamisen ongelmat alkavat jo 0,2 promillen alkoholipitoisuuksilla. Noin 0,4 promillen veren alkoholipitoisuuksilla alkaa havaintokenttä supistua, silmien kyky seurata liikkuvaa kohdetta heikentyä ja reaktionopeus hidastua. Todellisissa ajo-olosuhteissa tehdyt tutkimukset osoittivat, että pysähtymismatka piteni, virheellisten toimintojen määrä lisääntyi ja toimintakyky kriittisissä tilanteissa heikkeni. Alkoholi vaikuttaa myös arviointikykyyn. Humaltunut kuljettaja ottaa usein suurempia riskejä ja ajaa aggressiivisemmin kuin selvä ajaja.

Lääkkeet ja liikenne

Lääkevalmisteet, jotka saattavat vaikuttaa heikentävästi kuljettajan suorituskykyyn liikenteessä, on merkitty punaisella varoituskolmiolla. Esimerkiksi rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet, vahvat kipulääkkeet, epilepsialääkkeet, lihasrelaksantit ja eräät allergialääkkeet voivat haitata liikennekelpoisuutta mm. heikentämällä havaintokykyä, koordinaatiokykyä, reaktionopeutta ja tasapainoa. Muutkin lääkkeet yliannoksina voivat heikentää suorituskykyä. Noin 100 000 suomalaista käyttää rauhoittavia lääkkeitä ja unilääkkeitä. Osa käyttää lääkkeitä liian suurina annoksina ja osa päihtyäkseen. Tavallisimmin väärinkäytetyt lääkkeet ovat juuri rauhoittaviin ja unilääkkeisiin kuuluvia lääkeaineita.
Alkoholin ja keskushermostoa lamaannuttavien lääkkeiden nauttiminen samaan aikaan heikentää toimintakykyä entisestään. Joissakin tapauksissa tavallisen lääkeannoksen nauttiminen alkoholin kanssa voi johtaa paljon voimakkaampaan yhteisvaikutukseen kuin pelkkä erillisten vaikutusten yhteen laskeminen antaisi odottaa. Lääkkeitä käytetään tietoisesti humalan tehostajana, mutta sekakäyttöä esiintyy muutenkin. Monet alkoholin ongelmakuluttajat hoitavat juomisen aiheuttamia häiriöitä uni- ja rauhoittavilla lääkkeillä. Lääkeaineet eivät häviä elimistöstä yhtä nopeasti kuin niiden vaikutus lakkaa tuntumasta. Alkoholin nauttiminen voi johtaa odottamattomiin yhteisvaikutuksiin silloinkin, kun henkilö olettaa lääkkeen jo poistuneen elimistöstä.

Huumeet liikenteessä

Varsinaisten huumetapausten kokonaismäärä poliisin pyytämissä päihdetutkimuksista on kasvanut huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana. Kansanterveyslaitoksen tilastot osoittavat, että 80-luvun puoleen väliin asti huumetapauksia todettiin vuosittain korkeintaan muutama. Kahdeksankymmentäluvun loppupuolella alkoi jyrkkä nousu joka on nyt viime vuosina tasaantunut. Yleisimmin käytetyt huumeet olivat kannabis ja amfetamiini, morfiini, heroiini ja ekstaasi. Huumeiden nollaraja liikenteessä astui voimaan 1.3.2003, minkä jälkeen poliisin on ottanut kiinni huomattavasti enemmän huumaantuneina ajaneita kuljettajia.

Rattijuopumus on aina rangaistava teko

Luotettavimman kuvan rattijuopumuksen määrästä liikenteessä antavat tienvarsitutkimukset. Niissä kaikki tiettyyn tutkimuspaikkaan saapuneet kuljettajat puhallutetaan hengitysilman alkoholipitoisuuden määrittämiseksi. Viime vuosien tienvarsitutkimuksissa noin joka 600. autoilija on ollut rattijuoppo (veren alkoholipitoisuus oli 0,5 promillea tai yli). Alkoholin vaikutuksen alaisena (alkoholia veressä, mutta alle 0,5 promillea) on ajanut noin joka 120. kuljettaja.

Lyhytkin humaltuneena ajettu matka vaikkapa parkkipaikalla voi johtaa tuomioon. Myös auton luovuttaminen juopuneelle on rikos. Rattijuopumuksesta tuomitaan sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Törkeästä rattijuopumuksesta rangaistaan vähintään 60 päiväsakolla tai enintään kahden vuoden vankeudella. Mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset lisäävät rangaistuksen kokonaismäärää. Auton luovuttamisesta juopuneelle rangaistaan sakolla tai enintään vuoden vankeudella. Yleensä rattijuopumustuomiossa kuljettaja määrätään myös ajokieltoon. Rattijuopumuksesta tuomittavan ajokiellon minimi on yksi kuukausi, törkeästä rattijuopumuksesta kolme kuukautta. Ajokielto on vähintään kuusi kuukautta, jos kuljettaja viiden vuoden sisällä syyllistyy uudelleen rattijuopumukseen. Minimiaika on yksi vuosi, jos kyseessä on törkeän rattijuopumuksen uusiminen.
Rattijuoppo voi menettää oikeutensa liikenne- ja autovakuutuskorvauksiin. Törkeässä rattijuopumuksessa henkilö menettää korvaukset kokonaan. Lisäksi hän joutuu korvaamaan vakuutusyhtiölle summat, jotka yhtiö on maksanut matkustajille ja ulkopuolisille. Ajokorttia ei saa myöntää tai uudistaa päihteistä riippuvalle henkilölle, joka ei kykene olemaan ajamatta päihtyneenä. Aikaisemmin alkoholista riippuvaiseksi todetun henkilön ajokorttia ei uudisteta ilman lääkärin lausuntoa. Hoitoonohjaus tapahtuu poliisin ja terveydenhuoltohenkilöstön yhteistyönä.

Juhannus ja kesäviikonloput

Erityisesti kesä, lämpimät illat ja viikonloput villitsevät ihmiset iloisesti juhlimaan ja saavat valitettavan monen piittaamattomiksi päihteiden ja ajoneuvon vaarallisesta yhdistelmästä. Näin tapahtuu jo pienillä veren alkoholipitoisuuksilla. Valitettavasti alkoholi vähentää myös harkintaa: monesti ajetaan ’luu ulkona’ ylinopeutta. Taustalla on usein näyttämisen halu tai matkustajien yllytys. Tehokas, ehkä myös viritelty auto, turvavöiden käyttämättömyys ja vähäinen ajokokemus ovat usein luettavissa onnettomuusselosteista. Juhannuksena rattijuopumukseen syyllistytään selvästi useammin kuin muina juhlapyhinä.

Nuoret kuljettajat

Kaikissa ikäluokissa alkoholionnettomuuksien lukumäärä ja suhteellinen osuus ovat kasvaneet viime vuosina. Erityisesti nuoret kuljettajat ovat muita suuremmassa vaarassa jo alhaisilla veren alkoholipitoisuuksilla. Alkoholi vaikuttaa voimakkaimmin niihin kuljettajan taitoihin, jotka eivät ajokokemuksen myötä ole vielä automatisoituneita. Vaikka vuonna 2006 liikennekuolemat vähenivät selvästi, hyvän kehityksen kääntöpuolella oli nuorten kuljettajien liikennekuolemien lisääntyminen. Nuorille vasta ajokortin saaneille 18-24-vuotiaille tapahtuu rattijuopumusonnettomuuksissa eniten henkilövahinkoja. Näissä onnettomuuksissa on osallisena myös paljon 15 - 17-vuotiaita nuoria.

Liikenneturmat

Vuosittain tieliikenteessä saa surmansa lähes 400 ihmistä. Rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa kuolemantapaukset ja vammautumiset ovat tavallisempia kuin muissa onnettomuuksissa. Niissä kuolee vuosittain noin 90 ja loukkaantuu noin 1000 henkeä. Suurin osa kuolemaan johtaneista rattijuopumusonnettomuuksista sattuu viikonloppuisin, yön tunteina kesällä ja alkusyksystä. Tavallisimmin kyseessä on ulosajo tai nokkakolari. Rattijuopumukseen liittyy usein muitakin riskejä kuten ylinopeus, humalainen seurue ja vähäinen ajokokemus. Seuraukset ovat yleensä vakavia, koska myös turvavyön käyttö on harvinaista. Muissa päihdetapauksissa kuolee keskimäärin 10 ja loukkaantuu lähes 100 ihmistä vuosittain. Yhdeksän kymmenestä rattijuoposta on miehiä. Naisten osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina. Rattijuopoista yli 60 prosenttia on alkoholin suurkuluttajia. Kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltu päihderiippuvuus.

Yli puolet poliisin kiinni saamista rattijuopoista syyllistyy törkeään rattijuopumukseen. Poliisi saa tietoonsa rattijuopumustapauksia eri tavoin. Noin kolmanneksessa kaikista tapauksista ilmitulon syynä on liikennevahinko, -rikkomus tai poliisin huomion herättänyt poikkeava ajotapa. Sivulliset antavat ilmi noin kolmanneksen rattijuopoista ja kolmannes jää kiinni poliisin pitämissä ratsioissa.

http://www.liikennevakuutuskeskus.fi
http://www.liikenneturva.fi
http://www.health.fi/liikenneraittius
http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Paihteet/taskumatti.htm

Asiantuntija:
erikoistutkija
Aini Ostamo,
Kansanterveyslaitos,
p. (09) 4744 8525