Publisher

National Public Health Institute

Huumeiden kokeilu, käyttö ja haitat lisääntyivät koko maassa 1990-luvulla. Uusien tutkimusten mukaan huumekokeilujen määrä näyttäisi kuitenkin olevan laskusuunnassa. Huumeita käytetään nuorten keskuudessa hieman vähemmän kuin muualla Euroopassa. Ongelmakäyttäjien osuus on kuitenkin kasvanut. Lääkkeiden tai huumeiden ja alkoholin sekakäyttö on Suomessa yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.

Vaikka huumekokeilujen määrän kasvu näyttää hidastuneen vuosikymmenen vaihteessa, on ongelmakäyttäjien osuus lisääntynyt vuodesta 1999. Huumeiden ongelmakäyttäjiä koko väestössä (15–55-vuotiaat) arvioitiin olevan 0,6–0,8 %. Etelä-Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, huumeiden käyttö ja kokeilut ovat huomattavasti yleisempiä kuin muualla maassa. Huumeiden käyttäjät Suomessa ovat pääasiassa nuoria ja nuoria aikuisia. Myös huumeiden tarjonta nuorille lisääntyi 1990-luvulla. Vuonna 1999 noin 25 %:lle pojista ja 17 %:lle tytöistä oli tarjottu huumeita.

Kansainvälinen nuorten päihteiden käyttöä koskevan ESPAD-tutkimuksen päätavoite oli kartoittaa alkoholin ja tupakan ohessa päihteiden käytön yleisyyttä nuorten keskuudessa sekä muutoksia päihteiden käytössä Euroopan maissa. Yleisin laiton huume kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa oli kannabis. Kannabiksen käytön yleistyminen näkyi koko ESPAD-aineistossa. Tuoreimmassa tutkimuksessa (2003) kannabista oli käyttänyt 11 % suomalaisnuorista. Vastaava luku koko aineistossa oli 21 %. Muita huumeita käytti Suomessa noin 3 % verrattuna kaikkien maiden 6 %:iin.

Pohjoismaisessa vertailussa nuorten kannabiksen käyttö oli Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta huomattavasti harvinaisempaa kuin Tanskassa, missä poikien käyttö lähentelee 30 %. Alkoholin käyttö on vähentynyt huumausaineiden käyttäjillä 2000-luvulla. Nuorista huumeiden käyttäjistä valtaosa on kuitenkin aloittanut "laillisilla" päihteillä (tupakka ja alkoholi). Sekakäytön, kuten alkoholin ja lääkkeiden käytön, yleisyys Suomessa on kuitenkin huolestuttavaa. Käyttö on pysynyt samankaltaisena 1990-luvulta saakka. Lääkkeiden käyttäminen päihtymystarkoituksessa ikäryhmässä 15–69-vuotiaat oli 7 % elinaikana ja 3 % kuluneen vuoden aikana. Tämä ilmenee myös ESPAD-vertailusta, jossa alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö oli suomalaisilla nuorilla selvästi yleisempää (17 %) kuin kaikilla ESPAD-maiden nuorilla (9 %).

Peruskoulun 9-luokkalaiset Tampereella ja Vantaalla osallistuivat nuorten mielenterveystutkimukseen vuosina 2002–2003. Tässä tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin nuorten mielenterveyden ongelmien ohella myös päihteiden käyttöä, kuten alkoholin ja huumeiden kokeilua sekä säännöllistä käyttöä. Kaupunkien välillä oli selviä eroja. Mietojen huumeiden käyttö oli pääkaupunkiseudulla yleisempää. Kovien huumeiden käytössä ei kuitenkaan ollut merkitseviä eroja. Yllättävä havainto oli, että vantaalaisiin tyttöihin verrattuna tamperelaisista tytöistä kaksinkertainen osuus (Tampere 0,6 %, Vantaa 0,3 %) oli käyttänyt kovia huumeita yli viisi kertaa. Viimeisen kuukauden aikana huumaavia aineita (hasista, tinneriä, amfetamiinia, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, LSD:tä ja/tai alkoholia ja pillereitä yhdessä) oli käyttänyt ainakin kerran 20 % vastaajista ja yli 5 kertaa 2,4 %. Imppaus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä, joilla alkoholin ja pillereiden samanaikainen käyttö oli tavallisempaa. Myös pelkkien lääkkeiden käyttö oli yleisempää tyttöjen keskuudessa.

Lisää aiheesta Kansanterveyslehdessä 4/2005