Publisher

National Public Health Institute

Suomalaisnuoret käyttävät huumeita hieman vähemmän kuin eurooppalaiset nuoret. Lääkkeiden tai huumeiden ja alkoholin sekakäyttö on kuitenkin yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Huumekokeilujen määrä näyttäisi laskeneen 1990-luvun loppuun verrattuna, mutta ongelmakäyttäjien osuus on kasvanut.

Huumeiden kokeilu, käyttö ja haitat lisääntyivät koko maassa 1990-luvulla.

Vaikka huumekokeilujen määrän kasvu näyttää hidastuneen vuosikymmenen vaihteessa, on ongelmakäyttäjien osuus lisääntynyt vuodesta 1999 (1). Vuonna 2002 arvioitiin joskus elämänsä aikana kannabista kokeilleiden suomalaisten (15–69-vuotiaat) osuudeksi 12 %. Viimeisen vuoden aikana kannabista kokeilleiden osuus tässä samassa ikäryhmässä oli noin 3 %. Huumeiden ongelmakäyttäjiä koko väestössä (15–55-vuotiaat) arvioitiin olevan 0,6–0,8 % (1).

Etelä-Suomessa, etenkin pääkaupunkiseudulla, huumeiden käyttö ja kokeilut ovat huomattavasti yleisempiä kuin muualla maassa. Vuonna 2002 pääkaupunkiseudulla oli huumeita elinaikanaan kokeillut 18.3–26,1 % ja viimeisten 12 kuukauden aikana 3,3–6,8. % väestöstä. Nämä luvut ovat huomattavasti korkeampia kuin Itä-Suomessa, missä huumeita joskus kokeilleita oli 4,5–10,5 % ja viimeisten 12 kuukauden aikana kokeilleita 1,2–5,1 % tai Pohjois-Suomessa, missä vastaavat luvut ovat 4,3–10,2 % ja 0,0–2,1 % asukkaista.

Nuorten huumeiden käyttö

Huumeiden käyttäjät Suomessa ovat pääasiassa nuoria ja nuoria aikuisia. Vuonna 2002 noin neljäsosa 15–24-vuotiaista ilmoitti käyttäneensä kannabista joskus elinaikanaan, ja vajaassa 30 vuodessa (1968–1996) varusmiesten kannabiksen käyttö on lähes kaksinkertaistunut 20 %:iin (2). Myös huumeiden tarjonta nuorille lisääntyi 1990-luvulla. Vuonna 1999 noin 25 %:lle pojista ja 17 %:lle tytöistä oli tarjottu huumeita (3).

Suomalaisnuorten huumeiden käyttötrendit eurooppalaisessa vertailussa

Kansainvälinen nuorten päihteiden käyttöä koskeva ESPAD-tutkimus (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) on julkaistu vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein ja kattaa noin 30 Euroopan maata. Tutkimukseen vastanneista nuorista valtaosa oli 15–16-vuotiaita. Tutkimuksen päätavoite oli kartoittaa alkoholin ja tupakan ohessa päihteiden käytön yleisyyttä nuorten keskuudessa sekä muutoksia päihteiden käytössä Euroopan maissa.

Suomessa vuonna 1995 kannabista oli joskus kokeillut noin 5 % nuorista, muissa ESPAD-maissa noin 12 % (4). Neljä vuotta myöhemmin 10 % suomalaisista nuorista oli kokeillut kannabista. Kannabiksen käytön yleistyminen (16 % vuonna 1999) näkyi myös koko ESPAD-aineistossa (5). Vuonna 1995 yksi prosentti suomalaisnuorista oli kokeillut muuta kuin hasista tai kannabista, kun kaikkien ESPAD-maiden vastaava luku oli 4 %. Tuoreimmassa tutkimuksessa (2003) kannabista oli käyttänyt 11 % suomalaisnuorista. Vastaava luku koko aineistossa oli 21 %. Yleisin laiton huume kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa oli kannabis. Muita huumeita käytti Suomessa noin 3 % verrattuna kaikkien maiden 6 %:iin (6).

Pohjoismaisessa vertailussa nuorten kannabiksen käyttö oli Suomessa yleisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, mutta huomattavasti harvinaisempaa kuin Tanskassa, missä poikien käyttö lähentelee 30 %. (Taulukko 1) (6).

Taulukko 1. Poikien ja tyttöjen (keski-ikä 15,8 vuotta) elinaikaiset huumekokeilut vuonna 2002 pohjoismaisessa vertailussa.

Alkoholin käyttö on vähentynyt huumausaineiden käyttäjillä 2000-luvulla. Nuorista huumeiden käyttäjistä valtaosa on kuitenkin aloittanut "laillisilla" päihteillä (tupakka ja alkoholi) (7). Sekakäytön, kuten alkoholin ja lääkkeiden käytön, yleisyys Suomessa on kuitenkin huolestuttavaa. Käyttö on myös pysynyt samankaltaisena 1990-luvulta saakka (1). Lääkkeiden käyttäminen päihtymystarkoituksessa ikäryhmässä 15–69-vuotiaat oli 7 % elinaikana ja 3 % kuluneen vuoden aikana. Tämä ilmenee myös ESPAD-vertailusta, jossa alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö oli suomalaisilla nuorilla selvästi yleisempää (17 %) kuin kaikilla ESPAD-maiden nuorilla (9 %). Myös vuonna 1999 lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö oli Suomessa tavallisempaa kuin muissa ESPAD-maissa (13 % vs. 8 %). Vastaavat luvut vuodelta 2003 ovat 12 % vs. 7 %.

Nuorten mielenterveystutkimus Tampereella ja Vantaalla

Peruskoulun 9-luokkalaiset Tampereella ja Vantaalla osallistuivat nuorten mielenterveystutkimukseen vuosina 2002–2003 (8). Tässä tuoreessa tutkimuksessa kartoitettiin nuorten mielenterveyden ongelmien ohella myös päihteiden käyttöä, kuten alkoholin ja huumeiden kokeilua sekä säännöllistä käyttöä. Kaupunkien välillä oli selviä eroja. Esimerkiksi hasista useammin kuin viisi kertaa käyttäneiden poikien osuus oli Vantaalla 5,4 % ja Tampereella 3,5 %, tytöillä vastaavasti Vantaalla 4,4 % ja Tampereella 2,9 %. Kovien huumeiden käytössä ei kuitenkaan ollut merkitseviä eroja. Pojista noin 1 % molemmissa kaupungeissa oli käyttänyt kovia huumeita 5 kertaa tai useammin. Yllättävä havainto oli, että vantaalaisiin tyttöihin verrattuna tamperelaisista tytöistä kaksinkertainen osuus (Tampere 0,6 %, Vantaa 0,3 %) oli käyttänyt kovia huumeita yli viisi kertaa. Viimeisen kuukauden aikana huumaavia aineita (hasista, tinneriä, amfetamiinia, ekstaasia, heroiinia, kokaiinia, LSD:tä ja/tai alkoholia ja pillereitä yhdessä) oli käyttänyt ainakin kerran 20 % vastaajista ja yli 5 kertaa 2,4 %. Imppaus oli pojilla yleisempää kuin tytöillä, joilla alkoholin ja pillereiden samanaikainen käyttö oli tavallisempaa. Myös pelkkien lääkkeiden käyttö oli yleisempää tyttöjen keskuudessa. Tulokset esitetään taulukossa 2.

Taulukko 2. Poikien ja tyttöjen huumeiden käyttö Tampereella ja Vantaalla (%).

Bettina von der Pahlen, tutkija
Mauri Marttunen, tutkimusprofessori
KTL, mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Kirjallisuus
1 Stakes. Terveydenhuollon trendit 2004. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.
2 Poikolainen. Huumeet Suomessa: esiintyvyys ja kustannukset. Duodecim 1998;114:2103.
3 Rimpelä A, Vikat A, Rimpelä M, Lintonen T, Ahlström S, Huhtala H. Nuorten terveystapatutkimus 1999. Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset. Helsinki: Stakes, Aiheita 18/1999.
4 Hibell, B., Andersson, B., Bjarnason T., Kokkevi, A., Morgan M., Narusk, A. The ESPAD report 1995. Alcohol and Other Drug Use Among Students in 26 European Countries. Stockholm: Modintryckoffset AB, 2000.
5 Hibell, B., Andersson, B., Ahlström, S., Balakireva, O., Bjarnason T, Kokkevi, A., Morgan M. The ESPAD report 1999. Alcohol and Other Drug Use Among Students in 30 European Countries. Stockholm: Modintryckoffset AB, 2000.
6 Hibell, B., Andersson, B., Bjarnason T., Ahlström, S., Balakireva, O., Kokkevi, A., Morgan M. The ESPAD report 2003. Alcohol and Other Drug Use Among Students in 35 European Countries. Stockholm: Modintryckoffset AB, 2004. 7 Kandel, D.B., & Yamaguchi, K. From beer to crack: Developmental patterns of drug involvement. Am J Public Health 1993; 83: 851–5 8 Fröjd, S., Charpentier, P., Luukkaala, T., Pelkonen, M., Ranta, K., Ritakallio, M., von der Pahlen, B., Marttunen, M., Kaltiala-Heino, R. 9-luokkalaisten mielenterveys Tampereella ja Vantaalla. Perusraportti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja /2004.