Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Sydänliitto on kansanterveysjärjestö, joka edistää sydänterveyttä. Molempien toiminta tähtää siihen, että ihmisillä on mahdollisuus elää terveinä. Viestintä ja valistus ovat kummallekin keskeistä toimintaa.

Aktiiviset kansalaiset perustivat Sydänliiton vuonna 1955 sydäntautien vastustamiseksi. Suomi oli tuolloin sydänsairastuvuus- ja kuolleisuustilastojen maailman kärkijoukossa. Yhdistyksen perustamisidean isä oli toimittaja Kullervo Heiskanen, joka oli itse sydänpotilas ja törmäsi omaa sairauttaan koskevaan tiedonpuutteeseen 50-luvulla. Heiskanen sattui olemaan armoitettu suhdetoimintamies, jolla oli poikkeuksellinen kyky solmia yhteyksiä ja varsinkin käyttää niitä järjestötoiminnan hyväksi.

Sydänliiton perustamiskokouksessa professori Pauli Soisalo muun muassa totesi, että Suomeen tarvitaan informaatioelin, jonka valistustoiminta perustuu oikeisiin tietoihin, välttää sensaatiota ja on kansanomaisesti toteutettua niin ennaltaehkäisevässä kuin hoidollisessa mielessä. Sydänliitolle syntyi nopeaan tahtiin piirijärjestöjä, jotka alkoivat järjestää sydänvalistustilaisuuksia eri puolilla maata.

Sydänterveyden edistämiselle tahdottiin ja tarvittiin myös mediajulkisuutta. Aluksi tiedontarvetta tyydytettiin Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin julkaiseman Terveydenhoito-lehden sydänosaston avulla. Jo vuoden 1958 alusta alkoi ilmestyä Sydänliiton oma lehti, Sydän.

1960-luvulla Sydänliitto sai osakseen paljon julkisuutta joukkoviestimissä. Televisio-toiminta oli tuolloin alkutaipaleellaan ja Sydänliitto pääsi hyvin mukaan sähköisen median kehitykseen. Nyt tuntuu huimalta ajatella vuonna 1957 perustettua tiedotustoimikuntaa, jossa jäseninä oli aikansa merkittäviä viestinnän uranuurtajia kuten Veli Virkkunen, Leo Meller ja Ville Zilliacus. Silloinen Sydäntautiliitto oli monin tavoin esillä sekä Suomen Television että Mainos-TV:n ohjelmissa.

Luotettava tieto terveyskäyttäytymisen ja päätöksenteon tukena

Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Kansanterveyslaitos vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto valintojensa tueksi. Sydänliiton tehtävänä on kannustaa kansalaisia tekemään tähän parhaaseen mahdolliseen tietoon tukeutuvia valintoja terveyskäyttäytymisessään. Sydänterveyden edunvalvojana Sydänliiton on myös yritettävä vaikuttaa päättäjiin, jotta terveelliset valinnat, terveyden edellytykset, tehtäisiin kansalaisille mahdollisimman helpoiksi ja houkutteleviksi.

Sydänliiton viiden toimintavuosikymmenen aikana sydänterveys on parantunut merkittävästi. Sitä ei ole aikaansaatu yksinomaan Sydänliiton toiminnalla eikä sen jakamalla tiedolla. Parantuneeseen tilanteeseen on vaikuttanut lääketieteen ja hoidon kehittyminen. Mutta valistamisella ja tiedottamisella on vaikutettu elintapojen muuttumiseen parempaan suuntaan.

Vuosikymmenten aikana Sydänliitossa on kehitetty toimintamalleja sekä sydänterveyden edistämiseen että sydänpotilaiden hoitoon ja kuntoutukseen. Sydänpotilaiden asemaan on eri vuosikymmeninä liittynyt myös monia sosiaalisia erityiskysymyksiä, joihin liitto on ottanut kantaa ja joissa se on joutunut valvomaan sairastuneiden etuja.

Sydänliiton toteuttaman Suomalaisen Sydänohjelman visiona on, että 2020-luvulla sydänsairaudet eivät ole enää työikäisen väestön merkittävä kansanterveysongelma. Samalla ihmisten terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Sydänpotilaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen toteutuessa myös jo sairastuneilla on mahdollisuus pysyä toimintakykyisinä pidempään. KTL:n tutkimusprofessori Erkki Vartiainen on monessa yhteydessä todennut, että sepelvaltimotauti on periaatteessa ehkäistävissä oleva tauti alle 65-vuotiailta.

Tiedosta ei ole puutetta, mutta määrä ei korvaa laatua

Tietoa on tarjolla tuskallisen paljon. On vaikea uskoa kenenkään olevan enää tänä päivänä sairastumisvaarassa pelkästään tiedon puutteesta. Terveyteen liittyvät aiheet ovat internetin haetuimpia asioita. Verkosta ihmiset myös löytävät kaikenlaiselle käyttäytymiselle aina jonkun perustelun. Tiedon laadun, luotettavuuden, saatavuuden ja käytettävyyden kirjo on valtava.

Tervesuomi.fi, kansalaisen terveystietoportti, jonka suunnittelusta KTL vastaa, on paitsi käsittämättömän mittava hanke myös välttämätön, jotta luottamus terveysalan tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, viranomaisten ja järjestöjen tuottaman tietoon vahvistuu. Sydänliitto osallistuu hankkeen sisältötyöhön.

Verkko on jatkuvasti uudistuva väline ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen on järjestöviestijälle suuri haaste. Verkko on järjestölle ehdottomasti kustannustehokkain tapa viestiä suurille joukoille ihmisiä nopeasti. Tiedämme, että iäkkäidenkin ihmisten verkon käyttö lisääntyy kovaa vauhtia.

Medikalisaatiota ja sirkushuveja

Parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon perustuva nykyaikainenkaan valistus ei helposti sytytä kansalaista, jolle mikään maailmassa ei ole uutta eikä ihmeellistä. Tiedon – varsinkin ns. virallisen tiedon – kyseenalaistaminen on historiallisesti toiminut kehitystä eteenpäin vievänä voimana yhteiskunnassa. Mutta kun riittävän pitkälle mennään, luottamuspulasta tulee vallitseva olotila ja kaikki tieto tuntuu epäilyttävältä. Varsinkin, jos sen soveltaminen omassa elämässä tuntuu vähänkään ikävältä.

Järjestöjä syytetään usein medikalisaation lietsomisesta, vaikka niiden tarkoitus on juuri päinvastainen. Järjestöjen tarjoamia yleisölle suunnattuja mittauspalveluita on joskus kutsuttu myös terveysviihteeksi.

Vakavaa asiaa on vaikea tarjoilla viihdyttävästi, mutta viime vuonna siinä onnistui YLE TV1 Elämä pelissä -ohjelmallaan. Toista miljoonaa suomalaista kävi verkossa pelaamassa oman elämänsä pelin, leikkimielisesti mutta tietäen, että se perustui luotettavaan KTL:n Finriski-tutkimukseen ja kansainväliseen asiantuntijatietoon. Peliin vastaaminen antoi välittömästi tukea ja ohjausta elintapamuutokseen, jonka mahdollisuus kiinnosti tuhansia kansalaisia. Se näkyi muun muassa Sydänliiton verkkosivujen kävijämäärissä koko ohjelmasarjan ajan.

Kuva: Sydänviikon 2008 teema haastoi aikuiset tarkastelemaan arkisia valintojaan.

Järkipalaa-hankkeessa kehittyy yhteisviestinnän malli

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman Järkipalaa-hanke toteuttaa terveys- ja ravitsemustutkimusta, terveellisten tuotteiden tuotekehitystä, toimenpiteitä pilottikouluissa, viestintää ja kokeiluhankkeita. Järkipalaa-hankkeessa tutkitaan eri-ikäisten peruskoululaisten ruokailua. Kansanterveyslaitoksen tutkimusryhmä vastaa 7.–9. vuosiluokkiin kohdistuvista toimenpiteistä.

Sitra teki Sydänliiton kanssa sopimuksen Järkipalaa-hankkeen väestöviestinnästä. Viestintätoimenpiteiden lisäksi hankkeelle asetettiin tavoite yhteisviestinnän mallin tuottamisesta. Tämän tavoitteen toteutumiseksi Sydänliitto on käynyt keskustelua ja verkottunut – paitsi hankkeessa mukana olevien tutkimuslaitosten ja tuotekehitystä tekevien pilottiyritysten kanssa – erityisesti hankkeen tavoitetta toteuttavien järjestöjen kanssa.

Eeva-Riitta Piispanen, viestintäpäällikkö
Suomen Sydänliitto ry
p. 0400 478 016
etunimi.sukunimi@sydanliitto.fi