Publisher

National Public Health Institute

Alueellisen terveystutkimuksen tulosten yleisimpiä esitystapoja ovat perinteisesti olleet kartat, jotka ovat perustuneet tutkittavan alueen hallinnolliseen pienaluejakoon (kunnat, läänit, sairaanhoitopiirit). Tällaisilla kartoilla esitetty tieto on kuitenkin altista satunnaisuuden vaikutuksille varsinkin, jos tutkimusalueet ovat pieniä. Jotta terveyskarttojen sisältämä tieto olisi mahdollisimman luotettavaa, alueellinen tilastoanalyysi on välttämätön. Tilastomatemaattisten mallien avulla voidaan hallitusti tasoittaa satunnaisvaihtelua ja mitata aineiston sisältämää tietoa.

Tässä tutkimuksessa sovelletaan aiemmin kehitettyä Bayesilaista hierarkista mallia ja paikkatietoa. Tapaus- ja väestötiedot muutetaan paikkatiedoksi liittämällä niihin sijaintitieto ja karttakoordinaatti. Tämä tieto on aggregoitu 10 x 10 km ruutuihin, joita käytetään alueellisena tutkimusyksikkönä tilastoanalyysissä. Bayesilainen hierarkinen malli antaa myös mahdollisuuden mitata sairauksien mahdollisten ympäristöriskitekijöiden (fyysiset, demografiset, sosioekonomiset) vaikutusta tautien ilmaantuvuuden alueelliseen vaihteluun.

Tarttumattomien tautien alueellinen ilmaantuvuus

Tyypin 1 diabeteksen ja akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuden alueellinen vaihtelu on Suomessa huomattavan suurta. Alueelliset erot näyttävät kuitenkin säilyvän sairauden ilmaantuvuuden vaihteluista huolimatta. Tutkimme edelleen mahdollisten ympäristöriskitekijöiden yhteyttä näiden sairauksien ilmaantuvuudessa havaittuun vaihteluun. Lisäksi olemme aloittamassa Parkinsonin taudin ja MS-taudin ilmaantuvuuden alueellisen ja ajallisen vaihtelun tutkimusta.

Yhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus.

Alueellisen terveystutkimuksen -tutkimusryhmää johtaa akatemiatutkija Marjatta Karvonen.