Kun Antti Uutela vuonna 1967 aloitti opintonsa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, hänellä ei vielä ollut aavistustakaan tulevasta urastaan terveyden edistämisen parissa. Uutela opiskeli ensin yleistä valtio-oppia ja sosiologiaa ennen kuin huomasi sosiaalipsykologian omimmaksi alakseen. Hän erikoistui nopeasti asennetutkimukseen. Vuonna 1976 Antti Uutelaa pyydettiin mukaan Epilepsialiiton asennetutkimukseen, mikä oli hänen ensimmäinen kosketuksensa terveysalaan. Jatkoa seurasi 1980-luvulla Uutelan toimiessa lääketieteellisen sosiologian apulaisprofessorina kansanterveystieteen laitoksella, samalla kun hän valmisteli väitöskirjaansa. Uutela alkoi kiinnostua entistä enemmän ihmisten sairastumisriskiin vaikuttavista persoonallisista ja sosiaalisista tekijöistä ja erityisesti sairastumiselta suojaavista tekijöistä.

Uutelan ensimmäinen kontakti KTL:ään oli vuonna 1986, kun hän osallistui suomalaisten tärkeimpien kansantautien riskitekijöitä tutkivaan FINRISKI 1987 -tutkimukseen. Pian sen jälkeen hän osallistui KTL:ssä työskentelevien Pekka Puskan ja Erkki Vartiaisen kanssa lasten ja nuorten tupakkamielikuvien tutkimiseen Suomessa ja Kaliforniassa. Kun FINRISKI 1992 -tutkimusta suunniteltiin, siinä päätettiin tutkia myös sydän- ja verisuonitautiriskiin vaikuttavia psykososiaalisia tekijöitä Uutelan erikoisalaa. Huomattiin että esimerkiksi kiireisyys ja vihamielisyys lisäävät riskiä sairastua sydäntauteihin, kun taas sosiaalinen tuki, elämän mielekkyys- ja hallintakokemukset vähentävät sitä. Nämä ja muut projektit johtivat omalta osaltaan siihen, että vuonna 1994 Kansanterveyslaitokselle perustettiin terveyden edistämisen tutkimusyksikkö, silloinen terveyskasvatuksen tutkimusyksikkö, jota Antti Uutela ryhtyi johtamaan.

Edistämistä monin tavoin

Toinen hyvä terveyden edistämiskeino on toimintaympäristöihin vaikuttaminen. KTL:llä on ollut merkittävä rooli muun muassa terveellisempien ruokien saamisessa kauppoihin. Tässä prosessissa tutkimuslaitoksen tehtävä on vakuuttaa tuottajat siitä, että uusille tuotteille löytyy kysyntää. Sitä riitti ja riittää yhä paremmin esimerkiksi rasvattomalle maidolle, jonka tulo markkinoille 1970-luvun alussa auttoi muuttamaan suomalaisten ruokatottumuksia ja paransi terveyttä. Antti Uutelan mukaan ruokatottumuksiin voidaan vaikuttaa myös esimerkin kautta. Jos työpaikalla tarjoillaan terveellistä ja maukasta ruokaa, on se omiaan innostamaan työntekijöitä samanlaisiin kokeiluihin kotona.

Uutelan yksikössä vaikutetaan myös terveyteen liittyvien epävirallisten normien muodostumiseen. Tässä työssä suuri rooli on medialla. Lukuisten tutkimustulosten ja suositusten julkaisu ja niistä käyty julkinen keskustelu muokkaavat ihmisten käsityksiä terveellisisten elintapojen haluttavuudesta.

Ei enää pelkkää terveyskasvatusta 

Kaikki kiinni omista valinnoista

Projekteissa paikallisuutta ja interventioita

Uutelan yksikössä on tutkittu tupakointiin ja ylipainoon liittyviä psykososiaalisia tekijöitä. Aiheesta viime vuonna tehty väitöskirja (Haukkala) paljastaa tupakoinnin liittyvän muun muassa vihamielisyyteen ja lihavuuden masennukseen. Samana vuonna julkaistiin väitöskirja myös 1990-luvun talouslaman terveysvaikutuksista (Nyman). Se osoittaa työttömyydellä olevan haitallisia terveysvaikutuksia. Näiden ohella yksikössä viimeisteltiin vuonna 2002 vielä kolme muuta väitöskirjaa liittyen geneettisiin moraalisiin valintoihin (Jallinoja), elintapojen keskinäisiin yhteyksiin (Laaksonen) ja rintasyövän riskiarvioihin (Absetz). Syinä moiseen väitöskirjarunsauteen Uutela näkee yksikön elinkaaren sopivan vaiheen ja motivoituneen tutkijakunnan. Edellä mainittujen ja lukuisien muiden KTL:n projektien ohella Antti Uutela toimii terveyden edistämisen kansainvälisissä ja kansallisissa asiantuntijatehtävissä, muun muassa kansainvälisen käyttäytymislääketieteen seuran (ISBM) presidenttinä vuosina 2004-2006. Uutela toimii myös liikunta-alan tieteellisissä järjestöissä ja väitöskirjojen ohjaajana ja tarkastajana. 

Terveyserot, päihteet ja lihavuus tulevaisuuden ongelmia

Lihavuus, väestön vanheneminen ja työikäisten työssä jaksaminen muodostavat vakavia haasteita terveyden edistämisen yksikölle. Suurimpana ongelmana Uutela pitää kuitenkin päihteitä, erityisesti nyt kun Viro liittyy EU:hun ja hintojen lasku näyttää varmalta. Uutela miettii ihmisten pään kääntämistä suuremmasta viinamäärästä vaikkapa parempaan ruokaan tai muihin elämänlaatua parantaviin käyttökohteisiin. 

Antti Uutela uskoo yksikkönsä löytäneen terveyden edistämiselle syvän teoreettisen pohjan ja hyvät toiminnalliset mallit, joiden pohjalta vaikeisiinkin haasteisiin on helppo tarttua. Uutela pitää yksikön yhtenä vahvuutena sen monialaosaamista. Tällä hetkellä 12 työntekijän joukossa on sosiaalipsykologeja, psykologeja, sosiologeja, sosiaalipoliitikkoja sekä liikunta- ja ruokatutkimuksen edustajia. Värikäs ja vaihteleva joukko paitsi helpottaa yksikön työtä, pitää myös työpaikan tunnelman korkealla edistää terveyttä sielläkin.