Publisher

National Public Health Institute
Original page

adult, aged, diets, finns, health, health behaviour, illnesses, population research, risk factors, socioeconomic status

Julkaistu 30.12.2005

Väestötutkimuksilla tietoa suomalaisten terveydestä

Väestötutkimuksilla selvitetään tautien ja toimintakyvyn vajaavuuksien yleisyyttä ja jakautumista väestössä sekä pyritään tunnistamaan riski- ja suojatekijöitä tautiryhmissä. Väestötutkimuksissa huomioidaan fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös elinolot ja –tavat mahdollisina selittävinä tekijöinä.

Terveys 2000

Terveys 2000 -tutkimuksen päätavoite on tuottaa ajankohtainen kattava kuva työikäisen ja iäkkään väestön terveydestä ja toimintakyvystä selvittämällä tärkeimpien terveysongelmien yleisyyttä ja syitä sekä niihin liittyvän hoidon, kuntoutuksen ja avun tarvetta.

Vuosina 2000–2001 toteutettuun tutkimukseen osallistui 10 000 yli 18-vuotiasta henkilöä. Otoksessa olivat mukana myös laitoshoidossa olevat. Kolmekymmentä vuotta täyttäneille tehtiin terveystarkastus, sitä nuoremmat haastateltiin. Tutkimuksen tietoja verrataan yli 20 vuotta aiemmin tehtyyn Mini-Suomi-tutkimukseen, jolloin saadaan kuva terveyden trendeistä.

Tutkimuksesta on valmistunut perustuloksia ja menetelmiä käsittelevät raportit, Nuorten aikuisten terveys -raportti, Lisääntymisterveysraportti ja Suun terveys -raportti.

Tähän mennessä on julkaistu noin 100 tietellistä artikkelia, ja vireillä on 30–40 väitöskirjaa.

Terveys 2000:n laajuisia väestötutkimuksia on suunniteltu tehtävän 10–14 välein vuoden.

www.ktl.fi/terveys2000

FINRISKI

Viiden vuoden välein tehtävässä FINRISKI-tutkimuksella kerätään tietoa terveyden riskitekijöistä. Erityisesti tutkitaan sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, syöpään sekä astmaan ja allergiaan liittyviä tekijöitä.

Vuonna 2002 FINRISKI-tutkimukseen kutsuttiin 13 500 25–74-vuotiasta suomalaista. Tutkittavat valittiin väestörekisteristä satunnaisotannalla. Tutkittaville lähetettiin henkilökohtainen kutsu terveystarkastukseen.

FINRISKI-tutkimuksessa mitattiin pituus ja paino, vyötärön ja lantion ympärys sekä verenpaine. Tutkittavilta otettiin myös verinäytteitä, joista tutkittiin mm. veren rasva-arvoja. Kaikki tutkimukseen osallistuvat saivat henkilökohtaisen palautteen tutkimuksen tuloksista.

Seuraava FINRISKI-tutkimus alkaa vuoden 2007 alussa. Tutkimussarjan avulla voidaan seurata vaaratekijöiden muutoksia.

Finravinto

Finravinto-tutkimukset toteutetaan FINRISKIN yhteydessä viiden vuoden välein. Tavoitteena on seurata suomalaisen aikuisväestön (25–64-vuotiaat) ruokavaliota. Tutkimus tuottaa tietoa:

• elintarvikkeiden ja ruokaryhmien kulutuksesta

• ateriarytmistä

• suomalaisten suosikkielintarvikkeista

• ravintoaineiden saannista

• ruokavalion ongelmakohdista suhteessa ravitsemussuosituksiin

• ravintoaineiden tärkeimmistä saantilähteistä

AVTK

Aikuisväestön terveyskäyttäytymistä tutkitaan vuosittain kyselytutkimuksella. Eläkeikäisten EVTK toteutetaan kahden vuoden välein.

Suomalaisten terveyttä ja elintapoja on seurattu vuodesta 1978 postikyselytutkimuksien avulla. Tutkimukseen poimitaan vuosittain 5000 Suomen kansalaisen satunnaisotos. Vastausprosentti on ollut keskimäärin 73 %. Yhteensä vuosien kuluessa on vastaus saatu 102 809 suomalaiselta.

Tutkimuksen tavoitteena on terveyskäyttäytymisen muutoksien seuraaminen väestötasolla ja eri väestöryhmissä. Tutkimusta hyödynnetään mm. arvioitaessa terveyspoliittisten toimien ja terveydenedistämisohjelmien vaikuttavuutta.

www.ktl.fi/eteo/avtk

TEROKA

Terveys ei jakaannu väestössä tasaisesti. TEROKA-hankkeen päätavoite on vähentää väestöryhmien terveyseroja. Siinä kuitenkin myös seurataan terveyseroja ja analysoidaan niiden syitä sekä näissä tapahtuvia muutoksia.

www.ktl.fi/teroka

Kelan autoklinikkatutkimuksissa eri puolilla maata v. 1965 ja vuosien 1978–80 Mini-Suomi-tutkimuksessa tutkittiin yhteensä yli 70 000 henkilöä terveystarkastuksin.

Suomalaisten terveys

Yleiskuva väestön terveydestä on koottu kirjaan Suomalaisten terveys. Uusin teos ilmestyi 2005. Neljän vuoden välein ilmestyväksi tarkoitettu teos on suunnattu terveydenhuollon kehittäjille, mutta myös jokapäiväiseen työhön.

Kuva: Teemu Möttönen