Publisher

National Public Health Institute

Yleisen rokotusohjelman tavoitteena on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin rokotuksin estettävissä olevia tauteja vastaan. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusohjelman uudistustarpeisiin vaikuttavat tartuntatautien epidemiologiassa tapahtuvat muutokset, uusien entistä parempien rokotteiden tulo markkinoille sekä rokotteisiin liittyvät haittavaikutukset.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta antaa ohjeet käytettävistä rokotteista ja niiden antoaikataulusta 1.1.2005 alkaen. Neuvolassa annettavien pistosten määrä vähenee, kun siirrytään käyttämään uusia yhdistelmärokotteita. Perusrokote tulee olemaan kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskä-polio-Hib -yhdistelmärokote (DTaP-IPV-Hib), joka sisältää soluttoman hinkuyskärokotteen (aP, a = acellular, soluton). Neljän vuoden iässä immuniteettia tehostetaan yhdellä annoksella DTaP-IPV -rokotetta. MPR-rokotuksia jatketaan nykyisellä aikataululla 14–18 kuukauden ja kuuden vuoden iässä. Siirtymävaiheen jälkeen lastenneuvolassa ei muita rokotteita juurikaan tarvita. Rokotus tuberkuloosia vastaan (BCG) annetaan edelleen pääsääntöisesti synnytyssairaalassa.

Soluton hinkuyskärokote

Yhdistelmärokotteeseen sisältyvä soluton hinkuyskärokote sisältää hinkuyskäbakteerin proteiiniantigeeneja kokonaisten tapettujen hinkuyskäbakteerien sijasta. Soluttomat hinkuyskärokotteet aiheuttavat vähemmän kuume- ja paikallisreaktioita kuin nykyisessä rokotusohjelmassa alle kaksivuotiaille annettava kokosoluinen hinkuyskärokote (wP, w = whole cell, kokosoluinen). Parhaiden soluttomien hinkuyskärokotteiden teho on eri tutkimuksissa vaihdellut 75–95 prosentin välillä, mikä vastaa kokosolurokotteiden tehoa.

DTaP-IPV-Hib-yhdistelmärokote

DTaP-IPV-Hib -yhdistelmärokotteella saadaan aikaan suoja kurkkumätää (D, difteria), jäykkäkouristusta (T, tetanus), hinkuyskää (P, pertussis), poliota sekä Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin (Hib) aiheuttamia vakavia tauteja vastaan. Solutonta hinkuyskärokotetta lukuun ottamatta yhdistelmärokotteeseen sisältyvät rokotteet ovat tyypiltään samanlaisia kuin nykyisessä rokotusohjelmassa erillisinä tai pienempinä yhdistelminä annettavat rokotteet: rokote sisältää difteria- ja tetanustoksoideja, puhdistettuja, tapettuja polioviruksia ja Hib -bakteerin polysakkaridia liitettynä kantajaproteiiniin.

Vähemmän pistoksia

DTaP-IPV-Hib -rokotetta käyttämällä pienten lasten rokotusohjelma voidaan toteuttaa aiempaa vähemmillä pistoksilla: kahteen ikävuoteen mennessä viidellä pistoksella saadaan suoja samoja tauteja vastaan kuin aiemmin 12 pistoksella.

Vähän haittavaikutuksia

Kliinisissä tutkimuksissa tavallisimpia yhdistelmärokotteiden aiheuttamia haittoja ovat olleet lievät pistospaikan reaktiot (punoitus, turvotus) ja joskus lievä lämmönnousu. Näitä tavanomaisia haittavaikutuksia uudessa rokotusohjelmassa voidaan odottaa tulevan nykyistä vähemmän, koska käytössä on soluton hinkuyskärokote ja koska rokotuskerrat vähenevät.

Viittä tautia vastaan suunnatut yhdistelmärokotteet ovat olleet käytössä vuodesta 1997 alkaen muun muassa useissa Euroopan maissa ja tänä aikana niillä on rokotettu miljoonia lapsia eri puolilla maailmaa. Laajassa käytössä havaittuja harvinaisia haittavaikutuksia ovat olleet korkea kuume, allergiset reaktiot, ohimenevä velttous ja huono reagointi sekä kouristuskohtaukset. Kaikkia näitä on raportoitu myös neuvolan nykyiseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden antamisen jälkeen.

Yhtä hyvä teho

Yhdistelmärokotteella estettävien tautien ilmaantuvuus on erillisrokotteiden aikaan verrattuna pysynyt ennallaan tai edelleen laskenut niissä maissa, joissa yhdistelmärokotteita on käytetty. Yhdistelmärokotteen aikaansaamat vasta-ainetasot ovat joiltakin osin hieman matalampia kuin erillisrokotteilla aikaansaadut. Tällä ei katsota olevan käytännön merkitystä.

Aiemman rokotusohjelman mukaan kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskäsuojan saamiseksi lapsille annettiin neljä annosta DTwP -rokotetta kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Vastaavan suojan saamiseksi kolme annosta DTaP-IPV-Hib-yhdistelmärokotetta riittää, kun rokotukset aloitetaan kolmen kuukauden iässä ja pistosvälit ovat vähintään 3–5–12 kuukauden ohjelman mukaiset.

Rokotusaikataulu

Uudessa rokotusohjelmassa DTaP-IPV-Hib -yhdistelmärokote annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Muissa pohjoismaissa käytetään samaa aikataulua.

Tehosterokotusten tarve

Kolmen DTaP-IPV-Hib -annoksen ohjelma edellyttää tehosterokotusta neljän vuoden iässä. Difteriavasta-ainetasot laskevat 3–4 vuodessa ja ilman tehostetta osa lapsista jäisi suojatta. Myös tetanus- ja pertussisimmuniteetin tehostaminen on tässä iässä paikallaan. Viides pistos solutonta hinkuyskärokotetta (dtap) annetaan 14–15-vuotiaana. Se korvaa aiemmin 11–13-vuotiaana annetun dT-rokotteen. Huom! Ennen vuotta 1997 syntyneet lapset eivät ole saaneet dtap -rokotetta kuuden vuoden iässä. Heille dtap -rokote annetaan 11–13-vuotiaana. Teini-iässä annettavissa tehosterokotteissa (dtap) on alhaisemmat antigeenipitoisuudet kuin ennen kouluikää annettavissa rokotteissa.

Hyvän ja pitkään kestävän pertussis-, difteria- ja tetanussuojan turvaamiseksi tarvitaan siis viisi rokotuskertaa 18 vuoden ikään mennessä. Sen sijaan Hib-tehosterokotuksia ei enää tarvita kahden ikävuoden jälkeen eikä polioimmuniteetin rutiininomainen tehostaminen ole tarpeen taudin häviämisen myötä.

Yhdistelmärokotteen käytön niveltäminen rokotusohjelmaan

Kokosolurokotetta (KTL:n Kolmoisrokote, DTwP) on saatavissa vain vuoden 2004 loppuun asti. Siksi kaikki lapset siirtyvät uuteen rokotusohjelmaan vuoden 2005 alussa. Tätä ennen aloitettuja rokotuksia jatketaan uutta rokotusohjelmaa yksilöllisesti soveltaen. Kansanterveyslaitos antaa siirtymävaiheen rokotuksista yksityiskohtaiset ohjeet www-osoitteessa www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/rokotusohjelma/.

Kansainväliset tutkimukset ja muiden maiden kokemukset osoittavat, että DTwP:llä aloitettuja rokotuksia voidaan jatkaa solutonta hinkuyskärokotetta sisältävällä yhdistelmällä. Siirtymävaiheen yksilöllinen ohjeistus takaa kaikille lapsille samanlaisen perussuojan riippumatta siitä, missä vaiheessa rokotusohjelmaa he ovat vuoden 2005 alkaessa.

Kenelle yhdistelmärokotetta ei voi antaa?

Yhdistelmärokotteen voi antaa lähes kaikille. Todellinen rokoteallergia on harvinainen. Jos hinkuyskärokotteen antaminen on todettu ehdottoman vasta-aiheiseksi, suoja jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan annetaan DT-rokotteella. Tällaisissa erittäin harvinaisissa tapauksissa lasta varten toimitetaan DT-rokote Kansanterveyslaitoksen rokoteturvallisuuslääkärin päätöksen perusteella.

Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmä

Lisätietoa rokotusohjelman uudistuksesta: www.ktl.fi/portal/suomi/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/rokotusohjelma/