Publisher

National Public Health Institute
Original page

hepatitis c, hiv infection, interviews, research , substance abuse, intravenous

Julkaistu 11.2.2004

Huumeiden käyttäjä haastateltavana

Pistämällä huumeita käyttäville tehtävässä tutkimushaastattelussa haastattelun pohjana on vastavuoroinen ja vapaamuotoinen keskustelu. Useat haastateltavat kertovat avoimesti itsestään ja elämästään. Heillä on tarve tulla kuulluksi. 

Pistämällä huumeita käyttävien riskikäyttäytymisen seurantatutkimus alkoi vuoden 2000 keväällä. Tutkimusta toteutetaan A-klinikkasäätiön, Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen yhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa tutkimusta. Huumeiden käyttäjien keskuudessa Suomessa 1990-luvun puolivälissä lisääntyneet C-hepatiittitartunnat ja huoli HIV-tartuntojen leviämisestä johtivat vuonna 1997 huumeita pistämällä käyttäville suunnatun terveysneuvontatoiminnan aloittamiseen. Vuonna 2000 aloitetussa seurantatutkimuksessa on kerätty tietoa 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien piikkihuumeiden käyttäjien elämäntilanteesta, päihteiden käytöstä, veriteitse leviävien tartuntatautien esiintyvyydestä ja riskikäyttäytymisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Tutkimusaineistoa on kerätty puolistrukturoidun haastattelulomakkeen avulla. 

Tutkimukseen kuuluu alkuhaastattelu, sekä puolen vuoden välein toteutettava seurantahaastattelu niille, jotka ovat ilmoittautuneet seurantaryhmään. Seurantaryhmään kuuluvilta on otettu haastattelun yhteydessä sylkinäyte HIV- ja hepatiitti C statuksen selvittämiseksi. Tutkimuksen alkuhaastatteluihin osallistui 494 henkilöä 12.9.2000-31.5.2002 välisenä aikana. Näistä 354 ilmoittautui tutkimuksen seurantaryhmään. Seurantahaastattelut jatkuvat vuoden 2003 loppuun asti.

Seurantahaastattelutilanne

Seurantahaastattelukutsut lähetetään haastateltaville puolen vuoden välein. Haastateltava voi hakeutua haastatteluun silloin kun hänelle itselleen sopii parhaiten. Haastateltava voi vaihtaa haastattelupaikkaa soittamalla haastattelijalle. Joustavuus haastatteluajoissa ja mahdollisuus haastattelupaikan vaihtamiseen on varmasti auttanut siinä, että ihmisten kiinnittyminen seurantaryhmään on onnistunut melko hyvin. Tulevaisuuden tutkimuksia ajatellen olisi kuitenkin hyvä, jos haastateltavilla olisi pysyvä paikka mihin he voisivat tulla haastatteluun koska tahansa paikan ollessa auki ja haastattelija olisi aina paikalla. Tutkimukseen kiinnittyminen onnistuisi näillä toimenpiteillä varmasti vielä paremmin kuin nyt. 

Seurantahaastatteluja tehdään pistämällä huumeita käyttäville suunnatuissa terveysneuvontapisteissä Helsingin Vinkissä, Tampereen Nervissä ja Turun Millissä. Joitakin haastatteluja on tehty myös A-klinikkasäätiön keskustoimistolla kun haastateltava on lopettanut huumeiden käytön eikä halua asioida terveysneuvontapisteessä. Useita haastatteluja on tehty myös puhelimitse silloin, kun haastateltava on vankilassa, hoitolaitoksessa tai asuu niin kaukana, ettei hän voi saapua terveysneuvontapisteeseen.

Terveysneuvontapisteen haastattelupaikka on rauhallinen ja muulta hälinältä syrjässä, mikä auttaa keskittymistä haastatteluun. Keskimäärin haastattelu kestää 45 minuuttia. Haastateltavan kanssa tarkistetaan henkilön nimi- ja osoitetiedot. Sekä haastateltava että haastattelija allekirjoittavat nimi- ja osoitetietolomakkeen. Tämän jälkeen haastateltavalta otetaan sylkinäyte (Ora Sure ®), jolla testataan C-hepatiitti- ja HIV-vasta-aineet. Sylkinäytteet analysoidaan Kansanterveyslaitoksen laboratoriossa. Sylkinäytteiden tuloksia käytetään hyväksi ainoastaan tutkimustietona, eivätkä haastateltavat saa niistä tietoja itselleen. Jos haastateltava haluaa tietää C-hepatiitti- ja HIV-tuloksensa, häntä neuvotaan kääntymään terveysneuvontapisteen henkilökunnan puoleen ja ottamaan testit terveysneuvontapisteessä. 

Haastattelussa kysytään:
- sosiodemografiset taustatiedot ja elämäntilanne
- päihteiden käyttö
- ruiskujen ja neulojen käyttö, suonensisäiseen käyttöön tarvittavien välineiden lainaaminen, aineiden valmistaminen, liuosten jakaminen ja pistovälineiden hävittäminen
- haastattelua edeltänyt suonensisäinen huumeiden käyttökerta
- seksikontaktit
- terveysneuvontapisteiden palveluiden käyttö
- apteekkien palveluiden käyttö
- terveyshaitat
- päihdepalveluiden käyttö
- muiden palveluiden käyttö (mm. terveyskeskus, sosiaalitoimisto, itseapuryhmät ja puhelinpalvelut)

Jokaisen haastateltavan kanssa käydään läpi kaikki edellä mainitut teemat, mutta teemojen painottuminen vaihtelee haastateltavasta riippuen. Vaikka suurin osa kyselylomakkeen kysymyksistä on selkeästi rajattuja monivalintakysymyksiä, niin käytännössä haastattelu etenee melko vapaamuotoisesti ja keskustelunomaisesti. Haastattelun päätyttyä haastateltavalle maksetaan 13 euron suuruinen rahakorvaus ja matkakustannukset matkalippua vastaan. Haastateltavalle ilmoitetaan myös, että puolen vuoden päästä hän saa kutsukirjeen uuteen seurantahaastatteluun.

Haastattelijan kokemuksia seurantahaastatteluista

Vuoden aikana olen tehnyt 170 tutkimushaastattelua. Seurantaryhmään kiinnittyneet ihmiset, jotka käyvät säännöllisesti puolen vuoden välein haastattelussa, ovat pääosin hyvin kiinnostuneita tutkimuksesta. Moni on selkeästi ilmaissut sen, että tällaista tutkimusta tarvitaan ja ovat sen vuoksi halukkaita siihen osallistumaan ja kertomaan elämästään ja huumeiden käytöstään. Huumeiden käyttöön liittyvistä asioista halutaan kertoa, jotta käyttäjien ääni pääsisi kuuluviin. Moni tuntee itsensä yhteiskunnallisessa mielessä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi osallistuessaan haastatteluun. 

Haastattelun eteneminen riippuu pitkälti siitä, millaisessa kunnossa haastateltava on. Toiset puhuvat itsestään ja elämästään hyvin avoimesti, siksi välillä on vaikeaa edetä itse haastattelussa. Pistämällä huumeita käyttävillä saattaa olla vähän kontakteja sellaisiin ihmisiin, jotka eivät käytä huumeita. Heidän koko sosiaalinen verkostonsa saattaa muodostua pelkästään huumeita käyttävistä ihmisistä. Haastattelutilanteessa he voivat kokea, että kerrankin joku kuuntelee ja on kiinnostunut heidän elämästään. Tämä lisää motivaatiota osallistua haastatteluun myös jatkossa.

Avoimuus ja luottamus johtuvat varmasti osittain siitä, että monia olen haastatellut useita kertoja. Haastattelijan tunteminen entuudestaan voi vähentää jännitystä ja pelkoja. Jotkut haastateltavat ovat arkoja ja ahdistuneita, minkä vuoksi haastatteluun tuleminen ei välttämättä ole helppoa. Vain muutamassa tapauksessa haastattelu on jouduttu keskeyttämään heti alussa haastateltavan heikon kunnon tai liiallisen päihtymyksen vuoksi. 

Pistämällä huumeita käyttäville tehtävässä tutkimushaastattelussa kohtaavat tutkija ja tutkittava. Kysymys on kuitenkin aina myös kahden ihmisen kohtaamisesta. Hyvän pohjan haastattelulle luo tilanteen keskustelunomaisuus, vapaamuotoisuus ja vastavuoroisuus.

Katja Malin (katja.malin@a-klinikka.fi)
Projektikoordinaattori / Pistämällä huumeita käyttävien riskikäyttäytymisen seurantatutkimus A-klinikkasäätiö