Publisher

National Public Health Institute
Original page

fruit, green vegetables, mass catering, men, staff lunch, women, young adults

Julkaistu 3.10.2006

Kasvisten käyttö nuorilla aikuisilla liian vähäistä

Nuorimmat aikuiset eli 25-34-vuotiaat söivät harvimmin tuoreita kasviksia, hedelmiä tai kasvisruokia sekä FINRISKI 2002-tutkimuksen tutkimuksen (Laatikainen ym. 2003) että Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksen mukaan (Helakorpi ym. 2005). Nuoret miehet söivät lounaansa useimmiten työpaikka- tai opiskeluravintolassa. Nuorilla naisilla eväiden syönti työpaikalla tai lounas kotona olivat yleisiä pohjoisilla tutkimusalueilla, mutta eteläisillä alueilla työpaikka- tai opiskeluravintolan käyttö. Koko maan kattavan aineiston perusteella nuoret naiset käyttivät vuonna 2005 yhtä paljon työpaikka- tai opiskeluravintola lounasruokailuun. Työpaikka-ateriaan kuuluvaa kasvisosaa ei välttämättä raportoida kyselyssä luotettavasti, vaan pidetään aterian osana. Toisaalta nuoret aikuiset käyttivät ranskan- tai paistettuja perunoita sekä riisiä useammin kuin vanhemmat. Syyt ruokavalintoihin voivat olla taloudellisia tai liikkuvan elämäntyylin seurausta.

Naisista tässä ikäryhmässä oli eniten kasvisruokavaliota noudattavia, miehillä ikäryhmien erot olivat pieniä. Kasvisruokavalion toteutuminen olisi tutkimuksen arvoinen teema.

Lounasruokailu työpaikalla lisää kasvisten käyttöä

Nuorten aikuisten kasvisten käyttöä tutkittiin tarkemmin1990-luvun lopulla (Lallukka ym. 2001) edellisen päivän ruokavaliohaastattelun perusteella. Nuorten aikuisten kasvisten ja hedelmien käyttö oli vähäisempää kuin suositellaan. Nuoret naiset söivät kasviksia ja hedelmiä enemmän kuin miehet. Kasvisten kulutus oli vähäisintä alimmassa koulutusryhmässä, tupakoivilla tai vähän liikuntaa harrastavilla nuorilla aikuisilla. Henkilöstö- tai muissa ravintoloissa lounastavilla kasvisten käyttökertoja kuukaudessa oli enemmän kuin kotona tai eväitä syövillä.

Tutkimuksen aineistona oli suomalainen 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten (n=1589) joukko FINRISKI 1997 -aineistosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvisten ja hedelmien käyttöä selittäviä tekijöitä. Kasvisten ja hedelmien käyttöä kysyttiin kahdella menetelmällä: kuukauden käyttötiheyteen perustuvalla kyselyllä ja yhden päivän ruokavaliohaastattelulla. Kasvisten ja hedelmien käyttötiheys vastasi mitattua käyttöä.

Ravitsemussuositusten toteutuminen edellyttäisi kasviksien ja/tai hedelmien sisällyttämistä joka aterialle. Nuorten aikuisten kasvisten ja hedelmien käyttö ei yllä tavoitteeseen. Tehokas keino kasvisten käytön lisäämiseen näyttäisi olevan ruokapalvelun saavutettavuuden lisääminen.

Lisätietoja:

erikoistutkija, dosentti, ETT Marja-Leena Ovaskainen

Lähteet:

Helakorpi S, Patja K, Prättälä R, Aro AR, Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2002. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B12/2002. Helsinki, 2002. http://www.ktl.fi/portal/2920

Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G, Salminen I, Sundvall J, Leiviskä J, ym. FINRISKI 2002. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/2003.http://www.ktl.fi/portal/2920

Lallukka Tea, Lahti-Koski Marjaana, Ovaskainen Marja-Leena. Vegetable and fruit consumption and its determinants in young Finnish adults. Scandinavian Journal of Nutrition 2001;45:120-125.