Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyslaitoksen tuoreiden tutkimusten mukaan täysin raittiita on hieman runsas kymmenesosa aikuisväestöstä. Kyselyä edeltävän viikon aikana 59 % miehistä oli juonut olutta, 36 % väkeviä viinoja ja 29 % viiniä; naisilla vastaavat osuudet olivat 29 %, 17 % ja 34 %. Miehistä neljännes ja naisista lähes yksi kymmenestä ilmoitti juovansa vähintään kerran viikossa alkoholia kuusi annosta tai enemmän kerralla.

Vuonna 2005 arvioitu alkoholin kokonaiskulutus oli 10,5 litraa alkoholia henkeä kohden, siis noin kaksi keskiolutpullollista tai kolmannes viinipullollisesta vuoden jokaisena päivänä jokaiselle suomalaiselle – vauvat ja vaarit mukaan lukien. Olemme lähes saavuttaneet vanhojen viinimaiden, esimerkiksi Ranskan kokonaisalkoholikulutuksen.

Alkoholin arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 3000 kuolemaa, ja lähes kymmenkertaisen määrän sairaalahoitojaksoja. Osa alkoholinkäytön haitoista jää helposti tilastojen ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhempien alkoholinkäytön heijastukset lasten elämään ja turvallisuuteen, tai monet alkoholin senioriväestölle aiheuttamat ongelmat.

Alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt viime vuosikymmenten aikana. Olemme oppineet ”eurooppalaiseen” kulttuuriin, mutta sen ohella traditionaalinen reipas alkoholin käyttö on edelleen tyypillistä suomalaisille. Alkoholin kulutuksen kasvun hillintä pysyy haasteellisena niin kauan kuin runsasta käyttöä ihannoivat asenteet ovat yleisiä. Tupakan vastaisen työn menestymiselle merkittävää on ollut se, että yleinen suhtautuminen tupakointiin on viime vuosina muuttunut selvästi torjuvammaksi ja tupakan glamour on häviämässä.

Viime kuukausina on julkisuudessa pohdittu moneen otteeseen, miten alkoholin haitat saataisiin pysymään kurissa ja kulutus hallittuna. Valistusta ja valvontaa on pyritty tehostamaan, ja alkoholijuomien verotuksen kiristämistä on esitetty usealta taholta. Valinta eri toimintalinjojen välillä ei ole helppo, ja päätöksillä on moninaisia seurauksia. Poliitikkojen soisi kuitenkin ymmärtävän alkoholin terveyshaittojen laajan merkityksen, ja ottaa niiden minimointi erityiseksi tavoitteeksi toimenpideohjelmista päätettäessä.

Juhani Eskola
Päätoimittaja
Kansanterveys
juhani.eskola(at)ktl.fi