Publisher

National Public Health Institute

Porkkanaraasteesta laaja Yersinia pseudotuberculosis -epidemia

Viime toukokuussa Kotkassa todettiin noin 120 koululaisella ja päiväkotilapsella Yersinia pseudotuberculosis -serotyyppi O:1:n aiheuttama infektio. Aiemmissa epidemioissa sairastumiset ovat liittyneet jäävuorisalaatin syömiseen, mutta bakteeria ei ole onnistuttu eristämään epäillystä elintarvikkeesta. Kotkan epidemian selvityksessä todettiin, että porkkanaraastetta syöneet sairastuivat noin viisi kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka eivät syöneet porkkanaraastetta. Porkkanan tuottaneelta ja pakanneelta tilalta otetuista multaporkkananäytteistä eristettiin sama bakteerikanta kuin potilaiden ulosteviljelyistä.

Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttaman vatsataudin yleisimpiä oireita ovat kuume ja vatsakipu, myös pahoinvointia, oksentelua ja ripulia saattaa esiintyä. Taudinkuva voi erityisesti lapsilla muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja johtaa aiheettomaan leikkaukseen. Jälkitauteina on erityisesti suomalaisessa väestössä ollut reaktiivisia niveltulehduksia. Tartunta saadaan saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Itämisaika on noin 3–7 vuorokautta. Luonnossa bakteerin lähteenä ovat lukuisat eläimet kuten jyrsijät, jänikset ja linnut tai kotieläimistä siat ja kissat, joilla esiintyy oireetonta suolistokantajuutta.

KTL ja paikalliset viranomaiset selvittivät

Toukokuun puolivälissä Kotkan keskussairaalassa kiinnitettiin huomiota kuumeileviin lapsiin, joilla oli voimakkaita vatsakipuja. Y. pseudotuberculosis eristettiin ulosteviljelystä ensimmäisen kerran 15.5. Kaikki sairastuneet, suurin osa koululaisia tai päiväkotilapsia, olivat syöneet saman keskuskeittiön valmistamia lounaita. Tämä keskuskeittiö valmistaa päivittäin noin 7 000 ruoka-annosta. KTL:n Infektioepidemiologian osasto teki tutkimuksen epidemian laajuuden ja syyn selvittämiseksi.

Epidemiologisessa tutkimuksessa tapaukseksi määriteltiin kotkalainen keskuskeittiön ruokaa päiväkodissa tai koulussa syönyt lapsi tai työntekijä, jonka ulosteviljelyssä todettiin Yersinia pseudotuberculosis bakteeri, serotyyppi O:1. Myös ne, joilla oli jälkitautina lääkärin toteama kyhmyruusu tai reaktiivinen niveltulehdus, otettiin mukaan tutkimukseen. Vertailuryhmä valittiin satunnaisotannalla koko 7 400 altistuneen henkilön joukosta. Vertailuryhmästä suljettiin pois ne, jotka sairastivat vatsakipua tai kuumetta 28.4.–31.5. välisenä aikana. Puhelinhaastattelussa kysyttiin osallistuminen koulu- tai työpaikkaruokailuun ja syödyt ruuat ruokalistan mukaan kahden viikon ajalta ennen ensimmäisten sairastumisten ilmenemistä (28.4.–9.5.). Tulokset analysoitiin Epi-Info ja SPSS-tilasto-ohjelmilla.

Itämisaika kahdeksan vuorokautta

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 76 sairastunutta (41 viljelyllä varmistettua, 35 kyhmyruusu- ja yksi reaktiivinen niveltulehdus). Potilaista 53 prosenttia oli poikia tai miehiä. Sairastuneista 13 (17%) oli päiväkotilapsia, 57 (75%) peruskoululaisia, kaksi (3%) lukiolaista ja neljä (5%) työntekijää. Vertailuryhmään haastateltiin 194 henkilöä, joista tutkimukseen otettiin 172 tervettä henkilöä. Porkkanaraastetta 5. toukokuuta syöneistä 183 henkilöstä 65 (36%) sairastui. Niistä 43 henkilöstä, jotka eivät syöneet porkkanaraastetta, vain neljä (9%) sairastui (riskisuhde 3.8; 95% luottamusväli, 1.5–9.9). Sairastumisriski suureni jos henkilö oli syönyt runsaasti porkkanaraastetta. Tiistaina 6.5. syöty suvisalaatti ja 7.5. syöty vihersalaatti olivat myös merkitseviä yhden muuttujan analyysissä. Kun nämä vakioitiin monimuuttuja-analyysissä, ainoaksi merkitseväksi tekijäksi jäi 5.5. syöty porkkanaraaste (riskisuhde 4.9; 95% luottamusväli 1.4–16.9).

Eräissä kouluissa porkkanaraastetta yhdessä suvisalaatin kanssa oli myös yleisesti tarjolla seuraavana päivänä. Koska sairastuneiden altistuspäivä (5.5.) on tiedossa, Y. pseudotuberculosis -infektion itämisajaksi voitiin nyt ensimmäistä kertaa määrittää kahdeksan päivää (vaihtelu 4–23 päivää). Satunnaisesti valitussa verrokkiryhmässä todettujen oireisten ja tapausten perusteella voitiin arvioida sairastuneiden kokonaismäärän olleen 839 henkeä (95% luottamusväli, 535–1232).

Sama bakteerikanta tuotantotilalla

Porkkanaraaste valmistettiin keskuskeittiössä kotimaisesta porkkanasta, joka jäljitettiin tuotantotilalle. Porkkanatilalle tehtiin useita tarkastuskäyntejä, joiden yhteydessä porkkananpesu ja -kuorintalinjastosta otetuista multaporkkananäytteistä eristettiin useita samaa sero- ja genotyyppiä olevia Y. pseudotuberculosis -kantoja. Selviä virheitä porkkanoiden käsittelyssä ei todettu. Samaa sero- ja genotyyppiä oleva Y. pseudotuberculosis -kanta eristettiin myös Tampereella huhti-toukokuussa vatsatautiin sairastuneista koululaisista. Elintarvikkeiden jäljityksistä selvisi, että Tampereen kouluihin oli toimitettu saman tuottajan porkkanoita kuin Kotkassa.

Tämä on ensimmäinen Y. pseudotuberculosis -epidemia, jossa sama bakteerikanta on voitu eristää sekä tartunnat välittäneestä elintarvikkeesta että tämän elintarvikkeen tuotantolinjasta. Porkkanoiden täsmällinen saastumistapa on kuitenkin vielä epäselvä. Epidemian lähteenä ollutta eläinreservuaaria selvitetään edelleen jatkotutkimuksin. Tämä Y. pseudotuberculosis -epidemia on yksi suurimmista Suomessa kuvatuista elintarvikevälitteisistä epidemioista. Jatkossa on tarkoitus selvittää myös lapsilla jälkitautina esiintyneen kyhmyruusun syitä ja hoitokäytäntöjä.

Epidemian selvitys oli malliesimerkki monitieteellisestä yhteistyöstä, johon osallistuivat Kansanterveyslaitoksen Infektioepidemiologian osasto ja Suolistobakteriologian laboratiorio, Kotkan terveys- ja valvontaviranomaiset, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos sekä Elintarvikevirasto. Kiitämme lämpimästi tutkimukseen osallistuneita lapsia ja heidän vanhempiaan; ilman heidän apuaan ei tämän epidemian syy olisi selvinnyt.

Katri Jalava, Pekka Nuorti KTL, Infektioepidemiologian osasto