Publisher

National Public Health Institute

Kotkan Y. pseudotuberculosis -epidemiassa oli poikkeuksellista sen laajuuden lisäksi, että infektion jälkitautina 57 lasta sai kyhmyruusun. Kyhmyruusu on ihonalaisen rasvakudoksen steriili tulehdus, jolle ovat tyypillisiä punoittavat, aristavat ja ihosta koholla olevat kyhmyt, erityisesti säärten etupinnoilla. Potilas on väsynyt ja kuumeinen. Tauti paranee yleensä muutamassa päivässä tai viikossa, mutta se saattaa myös pitkittyä tai uusia.

Kyhmyruusu on yleensä tulehduksen jälkitauti, joka on liitetty noin 20 eri infektioon, myös Yersinia suolistobakteereihin. Yersinia-infektion jälkitautina on aiemmin kuvattu mm. reaktiivisia niveltulehduksia, jotka ovat meillä huomattavasti kyhmyruusua yleisempiä. Reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastuvalla on yleensä laukaisevan infektion lisäksi perinnöllinen alttius; potilailla todetaan normaaliväestöä enemmän kudostyyppiä HLAB27. Suomalaisilla tämä kudostyyppi on yleisempi kuin muilla Euroopan kansoilla; noin 14-16 prosentilla on HLAB27-antigeeni. Tämän kudostypin yhteys Yersinia-infektion jälkeiseen kyhmyruusuun ei kuitenkaan ole selvä.

Puolet sai kyhmyryysun

Kotkalaisista Yersinia-epidemiassa sairastuneista lapsista noin puolet sai jälkitautina kyhmyruusun. Sairastuneet olivat väsyneitä ja heillä oli korkea kuume. Kyhmyjä oli 40 prosentilla sairastuneista yli 15 ja niitä oli yleensä molemmissa säärissä. Kivut vaikeuttivat liikkumista ja suurin osa potilaista oli poissa koulusta tai päivähoidosta kyhmyruusuoireiden vuoksi. Niveloireita, kuten nivelkipuja, todettiin myös noin puolella sairastuneista, mutta reaktiiviseen niveltulehdukseen sairastui vain yksi henkilö.

Epidemian jatkotutkimus

Koska aiemmissa Y. pseudotuberculosis -epidemioissa on kuvattu vain harvoja kyhmyruusutapauksia, Kotkan epidemian suuri sairastuneiden määrä mahdollistaa taudin tutkimisen aiempaa monipuolisemmin. Kansanterveyslaitos ja Kotkan terveysviranomaiset ja Helsingin Yliopiston Yersinia-tutkimuslaboratorio ovatkin käynnistäneet tutkimushankkeen kyhmyruusun taudinkuvan, vaikeusasteen, altistavien tekijöiden ja hoitokäytäntöjen selvittämiseksi. Tutkimuksessa analysoidaan epidemian selvityksen yhteydessä kerätty haastatteluaineisto, pyritään määrittämään potilaiden verinäytteestä HLAB27-kudostyyppi ja yersinian vasta-aineet sekä tutkitaan epidemian aiheuttaneen bakteerikannan ominaisuuksia.

Epidemian yhteydessä Yersinia-infektion tai kyhmyruusun sairastaneille henkilöille lähetetään lähiaikoina postissa saatekirje, potilastiedote ja suostumusasiakirja. Niissä kerrotaan tutkimuksen tavoitteista sekä vapaaehtoisesta mahdollisuudesta osallistua HLAB27-kudostyypin ja Y. pseudotuberculosis -vasta-aineiden määritykseen käymällä yhdessä verinäytteessä omalla terveysasemalla Kotkassa. Kiitämme lämpimästi epidemian selvitykseen osallistuneita kotkalaisia lapsia ja heidän vanhempiaan ja toivomme aktiivista osallistumista myös tähän jatkotutkimukseen.

Miia Valkonen
HUS
miia.valkonen@hus.fi

Pekka Nuorti KTL, Infektioepidemiologian osasto