Publisher

National Public Health Institute
Original page

adult, aged, aged, 80 and over, babies, child, disease transmission, encephalitis, tick-borne, flavivirus infections, immunization schedule, immunization, secondary, prophylaxis, symptoms, ticks, travellers, vaccination, young people

Julkaistu 22.4.2005

Puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE) on flaviviruksen aiheuttama, tyypillisesti kaksivaiheinen tauti, jonka toisessa vaiheessa noin kolme viikkoa tartunnasta ilmenee eriasteisia keskushermosto-oireita, lievimmillään päänsärkyä. Infektioista yli puolet on oireettomia. Oireetonkin infektio antaa pysyvän vasta-ainesuojan. Viruksen kantajia ovat puutiaiset Ahvenanmaan ja Turun saaristossa sekä harvoin Kaakkois-Suomessa ja Kokkolan ympäristössä, ja mahdollisesti myös muualla rannikkoseudulla. Isosaaresta Helsingin edustalta on löydetty TBE-virusta kantavia puutiaisia. Niitä tavataan kaikissa Baltian maissa (erityisesti Latviassa ja Liettuassa), Ruotsissa Tukholman saaristossa ja siitä etelään lähinnä rannikolla (myös Gotlannissa ja Öölannissa) sekä monin paikoin Keski-Euroopasta (taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt Saksassa) Venäjän Kaukoitään ulottuvalla vyöhykkeellä (kuva 19 ). Siperiassa ilmenevä tautimuoto on mahdollisesti vaarallisempi.

Taudin esiintyvyys on paikallisesti hyvin rajoittunutta, mutta melko pysyvää. Puutiaisaivotulehduksen voi saada myös infektoituneiden lehmien, vuohien ja lampaiden pastöroimattomasta maidosta. Pastöroimattomien meijerituotteiden nauttimista onkin syytä välttää alueilla, joilla tautia esiintyy.

Suomessa on todettu aiemmin vuosittain noin 20 puutiaisaivotulehdustapausta, vuonna 2000 kuitenkin ensimmäisen kerran yli 40 ja vuosina 2001-2002 edelleen 30-40 tapausta, joista valtaosa Ahvenanmaalla.

Punkkienkefaliitti näyttää lisääntyneen viimeisten kymmenen vuoden aikana Itämeren alueella muuallakin. Lisätietoa mm. puutiaisaivotulehduksen epidemiologiasta löytyy Internet-osoitteesta www.tbe-info.com.

Rokote

Käytössä on inaktivoidut virusrokotteet, joiden kauppanimet ovat Encepur^®, Encepur^® lapset sekä TicoVac 0,5 ja TicoVac Junior 0,25.

Nyrkkisääntönä on, että kaksi ensimmäistä rokoteannosta on hyvä ottaa talvella ja varhain keväällä ennen puutiaiskautta, joka alkaa Ahvenanmaalla toukokuussa, Manner-Euroopassa jo aikaisemmin.

Encepur on tarkoitettu 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Encepur lapset sopii 1-11-vuotiaiden rokottamiseen. Rokotteet suositellaan annettavaksi aikataululla 0, 1-3 ja 10-15 kuukautta, tai nopeutetulla neljän pistoksen aikataululla: 0, 7, 21 vrk ja 12-18 kuukautta.

TicoVac on tarkoitettu yli 15-vuotiaille henkilöille ja TicoVac Junior 1-15-vuotiaille lapsille. Näille rokotteille suositeltu aikataulu on 0, 1-3 ja 6-15 kuukautta, tarvittaessa voidaan toinen pistos antaa jo kahden viikon kuluttua ensimmäisestä.

Ensimmäinen tehosteannos suositellaan annettavaksi kolmen vuoden kuluttua ja seuraavat viiden vuoden välein, jos altistumisriski puutiaisaivotulehdusvirukselle edelleen jatkuu.

Yli 60-vuotiaille ja henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on hoidon tai sairauden vuoksi heikentynyt, suositellaan tehosteita kolmen vuoden välein tai vasta-ainemääritystulosten perusteella. Aloitettua rokotusohjelmaa voidaan tarvittaessa jatkaa myös toisella puutiaisaivotulehdusrokotevalmisteella.

Rokotus on Suomessa aiheellinen vain harvoin. Puutiainen elää tyypillisesti lehdoissa ja varjoisissa pensaikoissa. Rokotussuojaa tarvitsevat varsinaisilla endeemisillä alueilla Suomessa (lähinnä Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa), Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa tai Venäjällä asuvat tai pitkään oleskelevat (esim. Siperiaan pitkäaikaiseen työhön menevät). Rokotteen ottamista kannattaa harkita erityisesti, jos liikkuu luonnossa alueilla, joissa tiedetään esiintyneen Kumlingen tautia, varsinkin jos epäilee saavansa kesän aikana useita punkin puremia. Rokotetta suositellaan yleensä 7 vuotta täyttäneille. Alle kouluikäisillä lapsilla tartunta johtaa erittäin harvoin vakaviin komplikaatioihin. Rokote siedetään yleensä hyvin.

Suomessa Lymen borrelioosin aiheuttaja borrelia-bakteeri on punkeissa huomattavasti yleisempi kuin TBE. Lymen borrelioosin ehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota punkkialueilla. Suomalaisissa punkeissa esiintyy myös ehrlichioosia, joka voi aiheuttaa kuumetaudin lähinnä immuunipuutteisilla henkilöillä.

Tehoste

Perusrokotussarjan jälkeen ensimmäinen tehosterokotus suositellaan annettavaksi kolmen vuoden kuluttua ja sen jälkeen viiden vuoden välein, jos altistuminen puutiaisaivotulehdusvirukselle edelleen jatkuu.