Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

MIKSTRA - kohti optimaalista mikrobilääkkeiden käyttöä

  • Rautakorpi, Ulla-Maija
Julkaistu 11.2.2004

MIKSTRA - kohti optimaalista mikrobilääkkeiden käyttöä

MIKSTRA – kohti optimaalista mikrobilääkkeiden käyttöä

MIKSTRA on monia hankkeita yhdistävä laajapohjainen ohjelma, jossa on kehitetty keinoja avohoidon tavallisimpien infektioiden diagnostiikan ja lääkehoidon optimoimiseksi. Tavoitteena on ollut löytää tekijöitä, joiden avulla mikrobilääkepolitiikkaa voidaan parantaa ja näin auttaa mikrobilääkkeiden tehon säilymistä. Ensisijaisena tavoitteena ei ole ollut mikrobilääkkeiden käytön vähentäminen vaan niiden optimaalinen käyttö. MIKSTRA-ohjelma alkoi syksyllä 1998 ja tiedonkeruun osalta päättyi marraskuussa 2002. Ohjelman lopullisten tulosten analysointi on nyt meneillään.

MIKSTRA-ohjelmalla on pyritty kehittämään toimintamalli, jonka avulla voidaan jatkuvasti seurata tavallisten infektioiden hoitokäytäntöjä ja tukea niiden muutosta uusien tarpeiden ja uuden tiedon mukaan. Käytäntöjen muuttamiseen ei riitä vain tiedon tarjoaminen, on myös tiedettävä, missä muodossa tieto menee parhaiten perille. MIKSTRA-ohjelmassa on siksi selvitetty myös eri tiedonvälitys- ja koulutustapoja hyvien hoitokäytäntöjen levittämisessä ja väestön käsityksiin vaikuttamisessa.

Käypä hoito -suositukset

Viisi vuotta kestäneeseen MIKSTRA-ohjelmaan on osallistunut 30 terveyskeskusta eri puolilta Suomea ja viimeisen tutkimusvuoden aikana lisäksi 20 verrokkiterveyskeskusta (www.mikstra.fi). Anturiterveyskeskuksissa jokainen avohoidon infektioita hoitava lääkäri ja hoitaja on pitänyt kirjaa omista infektioiden hoidoistaan yhden viikon ajan kerran vuodessa kunakin ohjelman vuotena. Ohjelman aikana on saatu Käypä hoito -suositukset tärkeimpiin avohoidon infektioihin. Niiden vaikutusta hoitokäytäntöihin on myös päästy analysoimaan. Tarvittaessa terveyskeskus on muokannut omia hoitokäytäntöjään tarkoituksenmukaisempaan suuntaan Käypä hoito -suositusten mukaisesti. Tätä on tuettu erilaisilla koulutus- ja tiedotustavoilla, joiden vaikuttavuutta seurataan projektin aikana. MIKSTRAn työtä on koordinoinut MIKSTRA-työryhmä, johon kuuluu muun muassa Kansanterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen, Lääkelaitoksen, Lääkäriseura Duodecimin ja Stakesin tutkijoita. MIKSTRA-ohjelman avulla on saatu arvokasta tietoa avohoidon infektioiden hoitokäytännöistä. Ensimmäisiä tuloksia on jo julkaistu, mutta viisivuotisen ohjelman lopullisten tulosten analyysi on vasta alkanut.

MIKSTRAn tuloksia

MIKSTRA-ohjelma on julkaissut jo nyt useita tutkimuksia. Ensimmäinen julkaisu käsitteli indikaatiokohtaisen mikrobilääkkeiden käytön merkitystä aktiivisen mikrobilääkepolitiikan kehittämiselle (Rautakorpi et al. Scand J Infect Dis 33/2001). Tässä tutkimuksessa raportoitiin vuoden 1998 tiedonkeruun tuloksia, joista ohjelman jatkon kannalta mielenkiintoisimpiin kuului mikrobilääkkeiden käyttö eri indikaatioissa. Vuosien 1999–2002 aikana tapahtuneita käytön muutoksia analysoidaan parhaillaan.

Vuosina 1998–2002 tapahtuneen tiedonkeruun aikana MIKSTRA-terveyskeskuksissa on asioinut yhteensä lähes 30 000 infektiopotilasta. Näiden potilaiden ikäjakauma kuvaa hyvin infektiosairastuvuuden jakaumaa väestössä. Infektiot ovat valtaosaltaan lasten ja nuorten sairauksia. Puolet infektiopotilaista on enintään 21-vuotiaita ja neljäsosa alle kouluikäisiä. Mielenkiintoinen havainto on myös infektiopotilaiden määrän hienoinen nousu 26-40 –vuotiaiden naisten keskuudessa. Tämän nousun taustalla saattaa olla omien lasten mukanaan tuomat infektiot.

Avohoidon infektioiden laatu on erilainen eri ikäryhmissä. Alle viisivuotiailla hengitystieinfektiot muodostavat lähes 90 prosenttia kaikista infektioista. Yli 65-vuotiailla hengitystieinfektioiden osuus on enää noin puolet ja virtsatieinfektio on noussut tärkeimmäksi yksittäiseksi infektioksi.

MIKSTRAn tulosten perusteella on myös otettu kantaa makrolidien käyttöön ensisijaislääkkeenä avohoidon hengitystieinfektioiden hoidossa (MIKSTRA-työryhmä, Suom Lääkäril 43/2000) sekä lääkäreiden ja hoitajien työnjakoon terveyskeskuksissa (MIKSTRA-työryhmä, Suom Lääkäril 44/2002). Lisäksi on analysoitu avohoidon infektioissa käytettyjä diagnostisia toimenpiteitä ja apuvälineitä (Honkanen et al. Scand J Infect Dis 34/2002).

Kirjoitteilla olevissa tutkimuksissa haetaan syitä siihen, miksi jotkut lääkärit määräävät enemmän mikrobilääkkeitä kuin toiset ja kuinka potilaiden toiveet vaikuttavat mikrobilääkkeiden määräämiseen eri infektioissa. Lisäksi ollaan kirjoittamassa tutkimusraportteja eri infektioiden mikrobilääkehoidosta ja diagnostiikasta, Käypä hoito -suositusten infektiokohtaisesta kustannusvaikuttavuudesta sekä eri ikäryhmien sairastamista infektioista ja niiden erityispiirteistä.

MIKSTRAn tuloksia käytetään jo nyt apuna avohoidon infektioiden Käypä hoito –suositusten päivittämisessä. Mutta ennen kaikkea toivotaan, että MIKSTRA-ohjelman tuottaman tutkimusaineiston kautta voidaan löytää tekijöitä, joiden avulla mikrobilääkkeiden optimaalista käyttöä voidaan edelleen edistää.

Ulla-Maija Rautakorpi MIKSTRA-ohjelma ulla-maija.rautakorpi@stakes.fi

Pentti Huovinen KTL, Mikrobiekologian ja tulehdustautien osasto pentti.huovinen@ktl.fi

MIKSTRA-työryhmä (ks. www.mikstra.fi)

© TerveSuomi.fi 2008About us