Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

FINNSPREAD: EU:n rahoittama tutkimus uusille HIV-potilaille

Julkaistu 10.1.2004

FINNSPREAD: EU:n rahoittama tutkimus uusille HIV-potilaille

 

FINNSPREAD: EU:n rahoittama tutkimus uusille HIV-potilaille

 
HIV-lääkkeiden tehon kumoavan lääkeresistenssin esiintyvyydestä on melko vähän tietoa uusien sairastuneiden osalta (primääriresistenssi). Pilottitutkimukset kuitenkin osoittavat, että primääriresistensi saattaa olla lisääntymässä länsimaissa. Tämä muodostaa vakavan uhkakuvan HIV-infektion hoidolle. Ongelman laajuuden selvittämiseksi on käynnistetty FINNSPREAD-seurantatutkimus.

Nelivuotinen epidemiologinen monikeskus-seurantatutkimus käynnistyy EU:n kuudessatoista jäsenmaassa Suomi mukaan lukien. Kansanterveyslaitos koordinoi tutkimusta Suomessa ja se toteutetaan laajennettuna, niin että genotyyppi-resistenssitutkimusta tarjotaan maksutta kaikille uusille tartunnan saajille. FINNSPREAD-tutkimuksen odotetaan selvittävän HIV:n ARV-lääkeprimääriresistenssin esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden todellisen tilanteen Suomessa sekä antavan tietoa siihen liittyvistä riskitekijöistä. Lisäksi tutkimuksesta voi olla käytännön hyötyä tutkimukseen osallistujalle, koska resistenssimääritystä voidaan hyödyntää hänen hoitonsa suunnittelussa. Tutkimus laajentaa jo vuonna 1999 alkanutta uusien tapausten maksutonta alatyyppitutkimusta (Kansanterveys-lehti helmikuu 1999), jonka rinnalle resistenssimääritys nousee.
 

Antiretroviraalihoidot ja HIV-infektio

HIV-infektion ja AIDS:in hoidon kulmakiven muodostavat nykylääketieteessä antiretroviraalilääkehoito (ARV-lääkehoito). Yhdistelmähoidot pysäyttävät sekä viruksen lisääntymisen elimistössä että taudin etenemisen. Nykyaikaisten yhdistelmälääkehoitojen käyttöönoton jälkeen AIDS:iin sairastuneiden määrä on vähentynyt useimmissa länsimaissa, myös Suomessa. Lääkkeiden ansiosta useimmat HIV-infektion saaneet voivat elää terveinä jopa vuosikymmeniä, vaikka hoidot eivät poistakaan virusta elimistöstä. Siksi lääkkeitä on otettava päivittäin koko loppuelämän ajan. Sekä hoidossa jo olevien että tulevien tartunnan saajien kannalta on tärkeää, että lääkkeet säilyttävät tehonsa.
 

HIV:n muuntelu

HIV:n muuntelykyky on jopa virusten mittaristossa poikkeuksellisen suuri. Retrovirusten RT-entsyymi on tunnettu korkeasta virhelukutaajuudestaan, joka tuottaa materiaalia HIV:n nopealle muuntumiselle. HIV onkin osoittautunut taitavaksi sopeutujaksi: virus osaa nopeasti muuntua ympäristön paineen alla. Tartunnan saaneen elimistössä vallitsee jatkuva kamppailu, jossa viruksen olomuoto on joukko samankaltaisia mutta keskenään hiukan erilaisia genomimuotoja, eli valelajeja. Valelajissa HIV:n jokainen noin 10 000 emäksen RNA-genomin sijainti muuntuu päivittäin. Krooninen infektio ja jatkuva lisääntyminen infektion aikana luovat valitettavasti edellytykset myös ARV-lääkeresistenssin syntymiseen. HIV:n ARV-lääkeresistenssi johtuu muutoksista viruksen perimässä, jotka muuntavat lääkkeiden kohdemolekyylejä, viruksen RT- ja proteaasi-entsyymejä. Nämä muutokset estävät myös lääkemolekyylin sitoutumisen tarttumiskohtaansa.
 

Vastustuskykyä lääkehoidon pettäessä

Periaatteessa tehokkaan ARV-hoidon pitäisi pysäyttää viruksen lisääntymisen kokonaan, jolloin mutaatioidenkin syntymisen pitäisi pysähtyä. Tehoavan hoidon mittarina pidetäänkin veren virusmäärän painumista laboratoriotestien mittausrajan alle. Käytännössä kuitenkin monen potilaan hoidossa tulee takaiskuja tai katkoksia, joiden kautta virus pääsee taas lisääntymään. Tästä syystä suurella osalla syntyy ennemmin tai myöhemmin tilanne jossa hoidon teho laskee ja virusten määrä veressä taas nousee. Tällöin hoitoa joudutaan muuttamaan. Nykykäsityksen mukaan suuressa osassa tapaukisista hoidon pettäminen johtuu viruksen kehittämästä ARV-lääkeresistenssistä, josta syystä myös hoitosuosituksissa suositellaan HIV:n ARV-lääkeresistenssimääritystä kun hoitoa joudutaan vaihtamaan puutteellisen tehon takia (Kuva 2). Onneksi yhdistelmähoitojenkin osalta lääkkeissä on valinnanvaraa, rekisteröityjä HIV-lääkkeitä on käytössä yhteensä 16 (Taulukko). 
 

Jo maailmanlaajuinen ongelma

Bakteeri-infektioiden hoidossa antibioottiresistenssi on ollut jo pitkään ongelma. Koska monet vastustuskykytekijät sijaitsevat liikkuvilla geneettisillä elementeillä (plasmideilla, faageilla, transposoneilla), niiden leviäminen bakteeritaudinaiheuttajien joukossa on ollut tehokasta. Hyvin suuri osa laboratoriossa kliinisin perustein eristetyistä bakteerikannoista on vastustuskykyinen jotakin tai joitakin yleisiä antibiootteja vastaan. Pahimmat sairaalainfektioita aiheuttavien MRSA- ja VRE-kantojen aiheuttamat infektiot ovat erittäin vaikeahoitoisia ja niihin liittyy suuri sairastuvuus ja kuolleisuus. Koska antibioottiresistenssin vallitsevuus on monen tautia aiheuttavan mikrobin osalta päässyt korkeaksi, suunnan kääntäminen on vaikeaa ja vaatii paljon työtä. Vaikka HIV-infektiossa resistenssin syntymekanismi poikkeaa bakteerien antibioottiresistenssistä, vastustuskykyinen HIV-kanta voi kuitenkin siirtyä henkilöstä toiseen ja synnyttää valmiiksi resistentin HIV-kannan. Pilottitutkimukset sekä USA:ssa että Euroopassa ovat osoittaneet, että tämän primääriresistenssin ilmaantuvuus saattaa olla lisääntymässä. Tästä syystä antibioottiresistenssin leviämisen kokemuksista koetetaan ottaa oppia ja arvioida ongelman laajuutta systemaattisesti jo ennen kuin se on myöhäistä.

SPREAD-tutkimus seuraa ARV-lääkeresistenssiä neljän vuoden ajan
Vaikka AIDS-tapausten määrä on laskenut 1990-luvun alun huippulukemista, HIV-tapausten vuosittaisessa määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut suuria muutoksia. Suunta on samankaltainen sekä Euroopassa että USA:ssa. Koska hoidossa olevien tartuttamisriskin oletetaan madaltuneen virustaakan alenemisen takia, tämä tarkoittaa joko merkittävää joukkoa tartunnastaan epätietoisia henkilöitä tai riskien ottamisen lisääntymistä. Jälkimmäisessä tapauksessa myös primääriresistenssin lisääntymisen riski kasvaa. Suomessakin vastustuskyvyn esiintyvyys monelle ARV-lääkkeelle on kymmenien prosenttien luokkaa jo pelkästään kliinisin perustein tutkitussa materiaalissa.

Primääriresistenssin ilmaantuvuuden muutosten havaitseminen on kuitenkin työläs tehtävä, ja aikaisemmat tutkimukset asian tiimoilta ovat puutteellisia sekä tutkimusten kohorttien koon että tulosten tulkinnan osalta. Siksi EU:ssa syntyi jo vuonna 2000 Utrechtin yliopiston johdolla aloite laajasta seurantatutkimuksesta asian selvittämiseksi. SPREAD-tutkimukselle myönnettiin rahoitus vuonna 2002. Tutkimus on nelivuotinen otantaperusteinen seurantatutkimus johon otetaan edustava otos osallistujamaiden uusina todettavista HIV-tapauksista kaikissa tartuntaryhmissä. Kansanterveyslaitoksen infektioepidemiologian osaston HIV-laboratorio vastaa tutkimuksen koordinoinnista ja virologisista määrityksistä Suomessa. Kliinisestä osuudesta vastaa HUS:n sisätautien infektiopoliklinikka ja epidemiologisesta osuudesta KTL:n infektioepidemiologian tartuntatautien torjunta -yksikkö.

Tutkimus sisältää laboratorio-osuuden jossa ARV-resistenssi määritetään genotyyppi- eli sekvensointimenetelmällä kolmen kuukauden sisällä tartunnan toteamisesta. Lisäksi osallistujia pyydetään vastaamaan lyhyeen haastattelututkimukseen, jolla pyritään tunnistamaan primääriresistenssin syntyyn liittyviä taustatekijöitä. 

Jotta edustavuus Suomessa olisi kansallisestikin riittävä, SPREAD-tutkimus on resistenssimääritysten korkeahkosta hinnasta huolimatta laajennettu koskemaan kaikkia uutena todettavia HIV-tapauksia. Näin kerätystä tiedosta hyötyy paitsi tutkimus myös tartunnan saanut henkilö, koska resistenssimäärityksen tuloksia voidaan hyödyntää myöhemmin ARV-hoitoja aloitettaessa. Kaikista resistenssimäärityksistä tulokset lähetetään hoitavalle lääkärille. FINNSPREAD-tutkimukseen osallistumisen edellytys on kuitenkin haastatteluun vastaaminen.
 

Osallistuminen

Kaikki HIV-potilaita hoitavat terveydenhuollon toimipisteet/lääkärit ja heidän tämän vuoden alusta lähtien uutena HIV-tapauksena toteamansa potilaat voivat osallistua FINNSPREAD-tutkimukseen. Osallistuminen on vapaaehtoista ja vastaus resistenssimäärityksestä maksuton lähettävälle keskukselle ja potilaalle.

Terveydenhuollon toimipisteen osallistumisen edellytyksenä on, että tutkimus on asianmukaisesti hyväksytty omassa organisaatiossa sekä tutkimukseen kuuluvan haastattelun suorittaminen. Tutkimukseen osallistumista voidaan tarjota uutena HIV-tapauksena todetulle potilaalle, mikäli tartunnan toteamisesta ei ole kulunut kolmea kuukautta enempää ja tämän ajan sisällä ehditään ottaa tutkimukseen kuuluvat näytteet.

Osallistumista varten voidaan KTL:n HIV-laboratoriosta tilata osallistuvan keskuksen tietopaketti, joka sisältää yksityiskohtaiset näytteenotto-, haastattelu-, laboratoriomääritys- ja näytteenlähetysohjeet. Näyteiden lähettämistä varten tarvitaan myös HIV-laboratorion lähete, jolla tutkimus tilataan, ja jonka avulla resistenssimäärityksen tulokset myöhemmin lähetetään.

KTL suosittelee, että tutkimukseen rekrytointi ja siihen kuuluva haastattelu suoritetaan hoitavassa yksikössä potilaan ensikäynnin yhteydessä, jotta tarvittava näyte saadaan otetuksi ja lähetetyksi mahdollisimman nopeasti tartunnan toteamisen jälkeen.

Tietopaketti sisältää myös tutkimusprotokollan, haastattelulomakkeen, potilasinformaatio- ja suostumuslomakkeet sekä muun tutkimukseen liittyvän dokumentaation. 

Tutkimuksesta kiinnostunut yksityishenkilö, jonka HIV-infektio on äskettäin todettu, voi kysyä tutkimukseen osallistumisesta omalta lääkäriltään. 
 

Yhteystiedot:

FINNSPREAD tutkimusryhmä

KTL, Infektioepidemiologian osasto, puh: (09) 47441
Mika Salminen, dos, HIV-laboratorion johtaja
Kirsi Liitsola, erikoistutkija
Henrikki Brummer-Korvenkontio, erikoistutkija
Pekka Holmström, erikoistutkija

HUS
Erikoislääkäri Matti Ristola, puh: (09) 4711

Lisätietoja osoitteesta: www.ktl.fi./hiv/finnspread

Tiedustelut ja osallistumispakettien tilaaminen:

HIV-laboratorio
Kansanterveyslaitos
Mannerheimintie 166
00300 Helsinki
puh: (09) 4744 8459 (HIV-laboratorion kanslia)
fax: (09) 4744 8461
sähköposti: kirsi.liitsola@ktl.fi
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon
© TerveSuomi.fi 2008About us