Publisher

National Public Health Institute

Kansanterveyden ensimmäinen numero ilmestyi 10 vuotta sitten, tammikuussa 1994. Rakensimme tuolloin lääkintöhallituksen lopettamisen jälkeen viranomaistehtäväksi KTL:lle annettua valtakunnallista tartuntatautirekisteriä, jonka ilmoituskäytäntö oli muuttumassa toukokuussa 1994. Rekisterin kantavana ajatuksena oli koota maamme tartuntatautitieto yhteen interaktiiviseen tietokantaan, mikä takaisi ajantasaisen tiedon saannin niin ilmoituksen tekijöille kuin muille tartuntatautien parissa työskenteleville. Sähköinen palaute ei yksin olisi ollut tiedottamiseen riittävä kanava, tarvittiin uutisointia painetussa muodossa.

Kansanterveyslehti kasvoi niin sanottujen keltaisten infektiosivujen ympärille, jotka koottiin kuukausittain taulukoksi niistä bakteeri-, virus- ja parasiittilöydöksistä, joita laboratoriot ja lääkärit ilmoittivat KTL:lle sekä Orion Diagnostican epävirallisesti ylläpitämään kuukausipamflettiin. Tartuntatautilöydösten tilastoinnin sekä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten infektioepidemiologisten tilannekatsausten ohella oli luonnollista, että jo alusta lähtien julkaisimme tutkimusuutisia KTL:n osaamisen kolmelta pääsaralta: tartunta- ja kroonisten tautien torjunnasta sekä ympäristöterveydestä.

Rikkaus sisällössä

Lehdelle haluttiin mustavalkoinen, harmaalle eminenssille sopiva pröystäilemätön ulkonäkö. Esimerkkiä näytti osaltaan Yhdysvaltain Centers for Diseases´n MMWR eli Morbidity and Mortality Weekly Report. Suomen valtion budjetilla taisi kuitenkin olla tämän valinnan kanssa enemmän tekemistä. Omaa erinomaisuuttamme emme halunneet mainostaa. Lehden rikkaus avautuisi sisällöstä: sen oli tarkoitus jakaa tietoa väestön terveyden kannalta tärkeistä asioista ajankohtaisuuteen, iskevyyteen ja helppolukuisuuteen pyrkien.

Alussa Kansanterveyslehteä toimitettiin pääasiassa O.T.O-periaatteella. Vain lehden taittaja Pepi Muuronen, suomenkielen asiantuntija, toimittajakonsultti Sinikka Mustonen ja toimitussihteeri Merja Tielinen saivat palveluistaan palkkaa. Toimituskunta ja -neuvosto näki oman ja kirjoittajilta pyydetyn panoksen oleelliseksi osaksi vaikuttamista kansanterveyden alueella. Lehti haluttiin tehdä tutkijantyön tärkeäksi työkaluksi: tutkimustuloksia esiteltäessä tuotiin selvästi esiin, miten tieto oli hyödynnettävissä käytännön työssä.

Sittemmin lehti on muuttunut värikkäämmäksi, mutta sen idea ja mandaatti on pysynyt entisellään. Tänään Kansanterveyslehteä lukee 7 500 paperiversion tilaajaa. Palautetta toimitukseen tulee harvakseltaan, mutta tilauksia ropisee noin kymmenen kuukaudessa, mikä ehkä kertoo siitä, että lehti edelleen vastaa lukijoidensa, kansanterveystyön ammattilaisten, tarpeisiin.

Hanna Nohynek Kansanterveyslehden ”äiti”, päätoimittaja vuosina 1993–97, toimittaja vuodesta 1997