Publisher

National Public Health Institute

Tartuntataudit Suomessa – raportoidut mikrobilöydökset

Viimeisimmän kuukauden mikrobilöydökset täydentyvät myöhemmin niiden mikrobien osalta, joiden diagnoosi perustuu pääosin vasta-aineiden osoittamiseen pariseeruminäytteistä.

Hengitystiepatogeenit

Influenssa A –epidemia laantui tammikuussa. Tapauksia rekisteröityi enää 148, kun epidemian huippukuukautena joulukuussa niitä oli 2409. RSV-infektiot vähenivät myös huomattavasti: tammikuussa niitä oli 592, joulukuussa 1877.

Hinkuyskää ilmeni tammikuussa edelleen runsaasti, 178 tapausta. Vuoden 2003 hinkuyskätapausten ikäjakauma oli sama kuin aiempina vuosina. Eniten sairastuivat 10–14-vuotiaat: ilmaantuvuus 355/100 000, 0–4-vuotiailla ilmaantuvuus oli 151/100 000. Vuonna 2003 raportoitiin kaikkiaan 55 hinkuyskätapausta alle kuuden kuukauden ikäisillä.

Suolistopatogeenit

Rotavirusinfektiot ovat tavanomaiseen tapaan alkaneet lisääntyä tammikuussa, jolloin niitä oli 129 tapausta. Noroviruslöydösten määrä on edelleen vähäinen, yhdeksän.

Resistentit bakteerit

Metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta (MRSA) todettiin edelleen runsaasti. Tammikuussa uusia MRSA-löydöksiä todettiin 92, joista 50 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Viime vuoden joulukuussa MRSA-löydöksiä raportoitiin 72, marraskuussa 101 ja lokakuussa 96.

Uutisia maailmalta

Länsimaissa hyvin harvinaisena pidetty tauti, klamydian aiheuttama lymfogranuloma venereum, eli sankkeri on aiheuttanut epidemian homoseksuaalisten miesten keskuudessa Belgiassa. Tauti on todettu kaikkiaan yhdeksällä, kaikki olivat HIV-positiivisia ja viidellä oli myös serologisia merkkejä aktiivisesta syfilistartunnasta. Eri maiden terveysviranomaiset selvittävät nyt yhdessä olisiko tauti voinut levitä laajemmaltikin. Taudille tunnusomaista on kliininen löydös ja spesifinen laboratoriodiagnoosi voidaan tehdä tyyppispesifistä immunofluoresenssitestiä käyttäen.

Ajankohtaisesta lintuinfluenssa-aiheesta on ilmestynyt arvostetuissa julkaisuissa kaksi artikkelia.

Vastikään ilmestyneessä New England Journal of Medicinessä (350:1179-1188) TT Hien ja muut raportoivat kymmenen varmistettua lintuinfluenssa A(H5N1) - tapausta Vietnamissa 12/2003-1/2004. Potilaat olivat nuoria, keski-ikä 13,7 vuotta ja kaikki olivat aiemmin terveitä. Yhdeksällä oli varma suora kontakti siipikarjaan. Definitiivistä osoitusta tartunnoista henkilöstä toiseen ei saatu. Taudin keskimääräinen itämisaika oli kolme päivää. Kaikilla potilailla oli kuumetta, hengitystieoireita, lymfopenia sekä keuhkokuvassa merkittäviä muutoksia jo sairaalaan saapuessa. Seitsemällä oli ripuli. Kaikkia potilaita hoidettiin laajakirjoisilla antibiooteilla, lisäksi seitsemän potilasta sai steroidia. Oseltamiviiria annettiin viidelle potilaalle ja ribaviriinia kahdelle potilaalle. Antiviraalinen hoito päästiin aloittamaan 5.-12. sairauspäivänä. Kahdeksan potilasta kuoli, yksi parani ja yksi oli toipumassa. Sekundaaritapauksia ei ilmennyt terveydenhuolto- tai laboratoriohenkilöstössä.

Lancetissa (363:587-93) puolestaan M Koopmans ja muut julkaisivat tutkimuksen lintuinfluenssaepidemiasta Hollannissa vuonna 2003. Lintuinfluenssa (H7N7) levisi 225 siipikarjatilalle ja noin 30 miljoonaa kanaa (28% kaikista kanoista Hollannissa) teurastettiin. Noin 4500 ihmisen arvioitiin altistuneen taudille, oireita ilmeni 453:lla: 349 sidekalvontulehdusta, 90 influenssankaltaisia oireita sekä muita oireita 67:llä. Sairastuneista influenssa A(H7) -virus saatiin osoitettua 89 tapauksessa. Samanaikaisesti Hollannissa oli käynnissä myös tavanomaisen influenssan epidemia. Virologisesti varmistetuista tapauksista kolme oli sekundaaritapauksia ilman suoraa lintukontaktia. Yksi potilas, eläinlääkäri, kuoli lintuinfluenssaan. Hollannin lintuepidemiassa toteutettiin seuraavia kontrollitoimia: teurastusta toteuttaneille suositeltiin suojalaseja ja –maskeja, influenssaoireiset henkilöt eivät saaneet tulla töihin ja siipikarjan kanssa työskenteleville annettiin influenssarokotus virusten geneettisen muuntelun estämiseksi mahdollisissa kaksoisinfektioissa (samanaikainen humaani- ja lintuinfluenssa). Epidemian kuluessa päädyttiin suosittelemaan oseltamiviiriprofylaksiaa kaikille henkilöille, jotka työskentelivät infektoituneen siipikarjan parissa. Oseltamiviirihoitoa suositeltiin kaikille konjunktiviittitapauksille.

Infektiolääkäri Kaisa Huotari 3.3.2004 KTL, Infektioepidemiologian osasto (09) 4744 8557, kaisa.huotari@ktl.fi