Apunavigaatio
![(tidningsartikel) (tidningsartikel)](/tervesuomi/app/images/genre_article.gif)
Rokotuskattavuus yhä hyvä
Rokotuskattavuus yhä hyvä
Viimeisin rokotuskattavuustutkimus osoitti, että rokotuskattavuus on säilynyt Suomessa jokseenkin ennallaan.
Yleisen rokotusohjelman toteutumisen säännöllinen seuranta on sosiaali- ja terveysministeriön Kansanterveyslaitokselle määrittelemä tehtävä. Aikaisemmin rokotuskattavuutta seurattiin valtakunnallisesti terveydenhoitajien tekemillä ilmoituksilla. Kun tartuntatautien esiintymisen ja rokotusohjelman toteutumisen seuranta siirtyi vuonna 1992 Kansanterveyslaitokselle, päätettiin korvata kaikkien rokotusten kirjaamiseen perustuva seuranta säännöllisesti tehtävillä otantatutkimuksilla, joita on pyritty tekemään muutaman vuoden välein.
Rokotuskattavuustutkimukset satunnaisotantana
Rokotuskattavuustutkimus tehtiin vuonna 1998 ensimmäisen kerran satunnaisotantana väestötietojärjestelmästä, jolloin kartoitettiin tuhannen vuonna 1995 syntyneen lapsen saamat rokotukset. Samalla lailla on tehty viimeisin kattavuustutkimus, jossa on arvioitu vuonna 1999 syntyneiden lasten rokotusten toteutumista. Yleisen rokotuskattavuuden lisäksi rokotuskattavuutta pyritään arvioimaan myös kunkin rokotteen kohdalla erikseen ja annoksittain eriteltyinä. Lisäksi selvitetään, miten suositeltua rokotusaikataulua noudatetaan.
Rokotuskattavuus Suomessa
Rokotuskattavuus Suomessa on perinteisesti ollut hyvä ja maailmanlaajuisesti esimerkillinen. Lähes kaikki lapsiperheet käyttävät kunnallisen lastenneuvolan palveluja. Vuonna 1995 syntyneiden lasten kattavuustutkimuksessa täydellisesti rokotettuja oli 95,8 prosenttia. Yksittäisten rokoteannosten kattavuusestimaatit olivat yli 97 prosenttia. Myös rokotusaikataulua noudatettiin hyvin.
Kattavuustutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 1997 syntyneiden lasten rokotuksia, kattavuusluvuissa oli havaittavissa hienoista laskusuuntausta, joskin kattavuus edelleen oli erittäin hyvä. Kunnallista lastenneuvolaa käyttivät edelleen lähes kaikki. Täydellisesti rokotettuja lapsia oli 92,5 prosenttia ja yksittäisten rokoteannosten kattavuusestimaatit olivat nyt yli 94 prosenttia. Rokotusaikataulun noudattamisessa ei tapahtunut muutoksia.
Viimeisimmässä kattavuustutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 1999 syntyneiden rokotuksia tilanne oli miltei sama kuin edellisessä tutkimuksessa. Rokotesarjojen annoksista jäävät yleisimmin puuttumaan toisella ikävuodella annettavat rokotukset ja rokotesarjojen ensimmäisistä annoksista jää 14–18 kuukauden iässä annettava MPR herkimmin saamatta (kattavuus 96,6 %).
KLT:n rokoteosasto
information page
guide
- Rotavirusrokotteet
- Rokottajan käsikirja 2005 on ilmestynyt
- Taulukko 9. Suositeltavat ensisijaiset pistoskohdat ikäryhmittäin
magazine article
- Uusi lasten ja nuorten rokotusohjelma käyttöön 1.1.2005
- Rokotusohjelman muutosten jalkauttaminen terveydenhuoltoon
- Rokotusohjelma uudistuu vuoden 2005 alussa
organizational info
- Hinkuyskä (Bordetella pertussis) vuonna 2006
- Do maternal psychotic symtoms predict offsprings psychotic disorder
- Child and adolescent suicide: epidemiology, risk factors, and approaches to prevention