Publisher

National Public Health Institute

Väitöskirja-artikkeli:

Toiset altistuvat, toiset huolestuvat ilmansaasteista

Ilmansaasteet aiheuttavat merkittäviä haittoja terveydelle. Vaikka niitä voidaan ehkäistä vain tuntemalla ilmansaasteille altistumiseen, koettuun häiritsevyyteen ja huolestuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä, saasteiden epäsuorat terveysvaikutukset tunnetaan huonosti.

Tässä väitöskirjatyössä on selvitetty ilmansaasteille altistumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä väestöllisiä ja sosioekonomisia eroja. Altistumisen lisäksi tarkastellaan myös ilmansaasteiden epäsuoria vaikutuksia, kuten koettua häiritsevyyttä ja huolestuneisuutta. Työssä vertaillaan myös yhteiskuntatieteellistä ja luonnontieteellistä aineistoa keskenään eli väestöryhmien mitattuja altistuksia koettuun häiritsevyyteen ja ilmansaasteista huolestuneisuuteen.

Pääaineistona on käytetty pääkaupunkiseudun aikuisväestöltä vuosina 1996–1997 kerätyn EXPOLIS-tutkimuksen henkilökohtaisia altistusmittauksia sekä ilmansaasteiden (pienhiukkasten ja typpidioksidin) pitoisuuksia kotona sisällä ja ulkona sekä työpaikalla. Altistukseen vaikuttavia tekijöitä, tutkittavien kokemaa ilmansaasteiden häiritsevyyttä sekä huolestuneisuutta ilmansaasteista on selvitetty kyselyjen avulla. Koska julkisista tiedotusvälineistä välittyvä tieto ilmansaasteista vaikuttaa ilmansaasteista huolestuneisuuteen, aineistoa on kerätty myös Helsingin Sanomien aihetta käsittelevistä artikkeleista vuosina 1996–2000.

Väestöryhmien välillä eroja

Ilmansaasteille altistumisessa on suuria eroja eri väestöryhmien välillä riippuen tarkasteltavasta ilmansaasteesta. Pääkaupunkiseudulla työntekijät altistuivat lähes kaksinkertaisille pienhiukkaspitoisuuksille verrattuna toimihenkilöihin. Pienhiukkasaltistuksen eroihin vaikuttivat keskeisimmin pitoisuudet työpaikoilla. Tupakointi ja tupakan savulle altistuminen korosti väestöryhmien välisiä eroja, mutta ei ollut niiden ainoa syy. Nuoret aikuiset altistuivat vanhempia ikäryhmiä enemmän pienhiukkasille todennäköisesti näiden kahden ryhmän ajankäyttöerojen takia.

Suurimmaksi osaksi liikenteen päästöistä peräisin olevan typpidioksidin altistuserot näkyivät kodin sisäpitoisuuksissa ja asumiseen liittyvät tekijät selittivät osittain altistuseroja. Vähän koulutetut altistuivat muita enemmän typpidioksidille, vaikka tupakalle altistuminen ja asuinolot otettiin huomioon.

Huolestuneisuus ilmansaasteista ja niiden terveysvaikutuksista lisäsi ilmansaasteiden kokemista häiritsevänä. Kun miehet ja nuoret altistuivat keskimääräistä enemmän ilmansaasteille (pienhiukkaset ja typpidioksidi), naiset ja vanhemmat ikäryhmät kokivat puolestaan ilmansaasteet häiritsevämpinä ja olivat huolestuneempia ilmansaasteiden vaikutuksista. Kuitenkin vain vähän koulutetut sekä altistuivat näille ilmansaasteille keskimääräistä enemmän että kokivat ne hyvin häiritsevinä.

Tuulia Rotko
KTL, ympäristöterveyden osasto
tuulia.rotko@ktl.fi

Tiivistelmä väitöskirjasta: Ilmansaasteet yhteiskunnallisesta näkökulmasta: Ilmansaasteille altistumiseen, ilmansaasteiden koettuun häiritsevyyteen ja ilmansaasteista huolestuneisuuteen vaikuttavat tekijät sekä väestölliset ja sosioekonomiset erot, Social Aspects of Air pollution: Sociodemographic differences in exposure, perceived annoyance and concern about air pollution.