Publisher

National Public Health Institute

Terveydelle haitallisen ympäristön aiheuttamiin ongelmiin pitää puuttua

Homeen aiheuttamista terveysongelmista on saatu tänä keväänä uutta tietoa. Tuoreessa verrokkitutkimuksessa osoitettiin lasten astman ja kodin kosteusvaurion yhteys. Solutason tutkimukset ovat osoittaneet mikrobien erittämien myrkkyjen vaarallisuuden, epidemiologiset tutkimukset osoittaneet näiden mikrobien ja sairastavuuden yhteyden, ja interventiot varmistaneet sen, että vaurioituneiden rakennusten korjaaminen kannattaa. Välistä uupuu kuitenkin paljon tiedonpalasia: mikä ja mitkä mikrobit, yhdessä vai erikseen ja millaisissa ympäristöissä johtavat sairastumiseen. Moniin kosteusvauriomikrobeihin liitettyihin sairauksiin tarvitaan myös geneettinen alttius. Kaikki eivät ehkä sairastu yhtä helposti. Tutkittavaa riittää.

Tutkimukseen perustuva tieto leviää toivottavasti terveydenhuollon ammattilaisten ja muiden tärkeiden kohderyhmien lisäksi myös epävirallisiin vertaistukiverkkoihin ja netin keskustelupalstoille. Nettikeskustelu paljastaa vaivojen kirjon ja kertoo jotain tiedon tasosta: aiheissa vuorottelevat huoli kylpyhuoneen kaakelisauman pienestä pilkusta todellisiin inhimillisiin tragedioihin, joissa kodin, työkyvyn ja terveyden menettänyt pohtii itsemurhaa tienä ulos vaikeuksista. Yksi kysyy, voiko homealtistus olla lapsettomuuden syy, toinen sitä, onko jatkuvan homealtistuksen ylläpitämä lievä lämpöily samalla tavalla urheilun este kuin flunssa.

Home ei käy selitykseksi kaikkeen, vaikka sitä moneen tarjotaankin. Tutkijoilla on kuitenkin jo nyt riittävästi tietoa, että he voivat antaa yksinkertaisen suosituksen: kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen oikein tehty korjaaminen vähentää oireilua ja saattaa ehkäistä pysyvän terveyshaitan kehittymisen. Viisautta, kokemusta ja luotettavia mittausmenetelmiä tarvitaan erottamaan, milloin rakenteen vaurio on terveydelle haitallinen ja kuinka suuriin korjaustoimenpiteisiin on syytä ryhtyä. Tuore Majvik-suositus antaa ohjeet diagnostiikkaan sekä selkiyttää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtäviä kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen selvittelyssä.

Myös ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamista terveyshaitoista on kiistatonta näyttöä, vaikka niidenkin osalta yksityiskohtaiset tiedot solutason vaikutusmekanismeista ovat monelta osin puutteelliset. Tiedämme kuitenkin riittävästi, jotta voimme perustella liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden päästöjen vähentämistä myös terveydellisin syin. Kuten Jouko Tuomisto tässä lehdessä muistuttaa, terveysnäkökohtien on oltava vahvasti esillä yhdyskuntasuunnittelussa. Kaupungit, tiet ja rakennukset on suunniteltava ja rakennettava siten, että ne tarjoavat terveellisen ympäristön meille ja lapsillemme.

Juhani Eskola
Päätoimittaja
Kansanterveys
juhani.eskola(at)ktl.fi