Apunavigaatio

Home

Apunavigaatio

Index A–Z

Publisher

National Public Health Institute
Original page

Miten kohtaan rokotuksiin kriittisesti suhtautuvan vanhemman?

parents, public-health nurses, vaccination

Strömberg, Nina

Julkaistu 15.3.2005

Miten kohtaan rokotuksiin kriittisesti suhtautuvan vanhemman?

Rokotusten tarpeen kyseenalaistaminen ja huoli niiden haittavaikutuksista on tullut ajankohtaiseksi, kun niiden avulla kurissa pidettäviä tauteja ei enää muisteta. Terveydenhoitajat kohtaavat työssään kriittisiä vanhempia. Siksi rokotuksista neuvolassa annettavan tiedon tulisi olla sekä informatiivista, että vanhempia puhuttelevaa.

Miksi rokotuksia kyseenalaistetaan?

Rokotteet ovat yksi terveydenhuollon suurimmista menestystarinoista. Silti rokotteiden hyödyt harvoin ylittävät uutiskynnystä. Rokotteiden haitat – todelliset tai luullut, sen sijaan ovat yleisesti lööppien arvoisia. Näin syntyy helposti kuvitelma, että rokote on syyllinen haittaan, vaikka vakuuttavasti ja moneen kertaan on toisin todistettu. Rokotuksiin liittyvät väärät käsitykset eivät saisi olla syynä lapsen rokottamatta jättämiseen. Rokotuspäätöksen pitäisi pohjautua oikeaan tietoon. Terveydenhoitajan työn uusia haasteita onkin, miten jakaa tätä oikeaa tietoa.

Rokotusohjelmalla on yleensä nähtävissä ns. elämänkaari (kuva 1). Kun rokotuksin ehkäistäviä tauteja esiintyy väestössä, rokotukset koetaan mielekkäiksi ja tarpeellisiksi (kuva 1, vaiheet 1 ja 2). Tautien hävitessä motivaatio rokottamiseen vähenee (vaihe 3), rokotukset koetaan turhiksi ja niiden haittavaikutukset suuremmiksi riskeiksi kuin itse taudit. Rokotuskattavuuden laskiessa taudit tulevat takaisin, ihmisten luottamus rokotuksiin palaa (vaihe 4) ja uuden korkean kattavuuden avulla taudit lopulta häviävät (vaihe 5). Suomessa ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa nuorten vanhempien tieto ja muistikuvat taudeista ovat vähäiset tai puuttuvat kokonaan.

Mikä vanhempia huolettaa

Yleisimmät huolestuneiden vanhempien kysymykset koskevat immuunijärjestelmän kuormittuvuutta yhdistelmärokotteita käytettäessä, rokotteiden vakavia pitkäaikaishaittoja ja osuutta kroonisten tautien kehittymiseen, sekä rokotteiden tarvetta, kun tauteja ei enää esiinny.

Erilaisia vanhempia, erilaisia tarpeita

Terveydenhoitajan tulisi osata ottaa huomioon vanhempien erilaiset persoonallisuudet ja sovittaa omat vuorovaikutustapansa kunkin persoonallisuustyypin mukaan. Kaikki vanhemmat eivät tyydy samaan asioiden käsittelytapaan. Amerikkalaistutkimuksen mukaan vanhemmat voidaan jakaa persoonallisuudeltaan neljään ryhmään: rokotteisiin luottaviin, rentoutuneisiin, varovaisiin sekä epäileviin.

Rokotteisiin luottavat vanhemmat ovat vakuuttuneita siitä, että rokotteet ovat turvallisia ja rokottaminen on erittäin tärkeää.

Rentoutuneet vanhemmat eivät kysele, heitä rokotukset ei kiinnosta yhtä paljon kuin muita vanhempia, vaikka heillä silti voi olla epäluuloja rokotuksia kohtaan.

Varovaiset vanhemmat ovat eniten aikaa vievä ryhmä. Heillä on voimakas tunneside lapsiinsa. He kyseenalaistavat rokotusten tarpeellisuuden ja pohtivat, olisiko ehkä sittenkin turvallisempaa sairastaa tauti kuin rokottaa sitä vastaan. Heille voi riittää pelkkä epäily rokotteen yhteydestä johonkin haittaan todistamaan sen, ettei rokotetta uskalla ottaa. Tällaisessa ristiriitaisessa tilanteessa he saattavat päätyä omasta mielestään passiiviseen ratkaisuun, olla ottamatta rokotetta. Ristiriitatilanteessa valitaan yleensä passiivinen tie, sillä sen mahdolliset seuraukset on helpompi hyväksyä kuin aktiivisen ratkaisun. Todellisuudessa rokottamatta jättäminen on myös aktiivinen teko, sillä siinä hyväksytään taudin riskit ja laajassa mittakaavassa toteutuessaan myös riittävän kattavan rokotusohjelman antaman laumasuojan murtuminen.

Haastavin, joskin pieni ryhmä ovat epäilevät vanhemmat. He eivät luota rokotuksiin vaan pitävät niitä vaarallisina ja tehottomina sekä itse tauteja harmittomina ja jopa toivottavina. Tautien torjunnassa ja hoidossa he luottavat muita vanhempia useammin esimerkiksi homeopatian keinoihin. Tärkeä on kuitenkin tiedostaa, että hekin haluavat lapselleen vain parasta ja perustavat näkemyksensä parhaaseen tietämykseensä ja siihen mitä ovat nähneet tai kuulleet.

Koskettava tieto muuttaa käytöstä

Tilastollisia faktoja enemmän ihmiseen vaikuttaa tieto, joka on tunteisiin pohjaavaa, suoraa ja henkilökohtaista. Tämä näkyy esimerkiksi sensaatiohakuisen median, internetin tai vaikkapa hiekkalaatikon reunalla kuultujen tarinoiden vahvassa vaikutuksessa. Rokotuksia pohtivat vanhemmat eivät kaipaa terveydenhoitajaltaan saarnaa tai luennointia. Sen sijaan he toivovat saavansa empaattisen kuuntelijan, jolle voi esittää huolensa ja pelkonsa ja saada kysymyksiinsä rehellisiä vastauksia sekä luotettavaa tukea rokotuspäätökselleen. Konkreettiset esimerkit helpottavat myös tiedon perillemenoa. Välitetyn tiedon pitää puhutella kuulijaa, jotta hän voi sisäistää sen.

Terveydenhoitajan tulisi siis rohkaista lasten vanhempia keskusteluun myös silloin, kun he jo valmiiksi ilmoittavat, etteivät halua antaa lapselleen rokotteita. Kyselemällä ja kuuntelemalla voidaan hahmottaa, mikä on syynä vanhempien valintaan. Perustuuko päätös kenties harhakäsityksiin, jotka voi oikaista, vai ovatko taustalla esimerkiksi uskonnolliset tai aatteelliset arvot. Perustan kaikelle keskustelulle luo se, että terveydenhoitaja itse on hyvin perillä rokotuksin ehkäistävistä taudeista, niiden komplikaatioista, rokotteista ja rokotusten todellisista haittavaikutuksista.

Valinnanvapaudesta

Rokottaminen on Suomessa vapaaehtoista. Se tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on oikeus valita ottavatko yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet vai eivät. Se ei tarkoita sitä, että terveydenhoitajan tulee toimia eräänlaisena tarjoilijana, joka ehdottelee eri vaihtoehtoja, joista jokainen vanhempi voi poimia itselleen mieluisimman. Ilman lääketieteellisiä perusteita ei yhteiskunta kustanna esimerkiksi yleisestä rokotusohjelmasta poikkeavia erillisiä rokotteita. Rokottamista ja rokottamatta jättämistä ei myöskään tule esitellä samanarvoisina vaihtoehtoina. Rokotustoiminta on aina myös yhteisöllistä, toivoimme sitä tai emme. Rokotettujen yksilöiden suojassa on laumasuojan tuottamia vapaapaikkoja vain hyvin rajoitettu määrä.