Apunavigaatio
Publisher
Savonia-amk / Terveysala Kuopio
Lääkärin tekemä jälkitarkastus 7 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen
- Hautakomsi Anneli
- Helena Jauhiainen
Lääkärin tekemä jälkitarkastus 7 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen
KELA:n vanhempainrahan saamisen edellytyksenä on lääkärin suorittama jälkitarkastus, jossa äidin terveydentilan selvittämisen lisäksi on mahdollisuus saada ehkäisyneuvontaa.
Jälkitarkastus lääkärin luona tapahtuu 7 - 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Sitä varten tutkitaan etukäteen äidin hemoglobiini, virtsa sekä mitataan verenpaine ja paino.
Äiti tulee vastaanotolle useimmiten yksin isän ollessa työssä tai kotona lasta hoitamassa. Aluksi keskustellaan äidin synnytyskokemuksista ja hänen voinnistaan synnytyksen jälkeen. Tärkeitä puheenaiheita ovat äidin jaksaminen ja selviytyminen vauvan hoidosta ja imetyksestä. Äiti saattaa olla väsynyt tai tuntea itsensä masentuneeksi, jolloin lääkärin kanssa voidaan yhdessä pohtia ratkaisua tilanteeseen, koska erilaista apua on saatavilla. Ongelmia voivat olla myös painonhallinta, raskausarvet ja keisarileikkaukseen liittyvät asiat.
Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jossa tarkistetaan episiotomiahaavan paraneminen, limakalvojen kunto sekä kudosten löystyminen, joka aiheuttaa mm. tilapäistä virtsan karkailua. Vastaanotolla tarkistetaan myös kohdunsuun paraneminen, valkovuoto ja mahdollinen verinen vuoto. Lääkäri tunnustelee kohdun koon, kiinteyden ja mahdollisen aristuksen kohdussa tai sen ympäristössä.
Harvemmin tarvitaan vielä lisäselvityksiä, kuten alamahan ultraäänitutkimusta tai verikokeita.
Äidille tarjotaan ehkäisyneuvontaa. Jos kotikonstit eivät riitä ja uusi raskaus ei sovi elämäntilanteeseen, äiti voi imetyksen aikana aloittaa ehkäisynä minipillerit. Vasta imetyksen loputtua hän voi aloittaa yhdistelmäpillereiden käytön. Jos kierukka tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, äiti saa ohjeet kierukan asennusta ja Papa-tutkimuksen ottoa varten, ellei sitä ole voitu ottaa jälkitarkastuksen yhteydessä. Lääkäreiden yksityisvastaanotoilla sekä terveyskeskuksen perhesuunnitteluneuvolassa kierukka voidaan asentaa kuukautisten alettua vuodon aikana.
Jos perheen lapsiluku on ehdottomasti täynnä ja vanhemmat ovat varmoja ratkaisustaan, jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä lähete sairaalaan isän tai äidin sterilisaatiota varten. Äidin ehkäisy suositellaan jatkossa hoidettavaksi siellä, missä se on aiemminkin tehty tai tapahtunut.
Tarkastuksen päätteeksi lääkäri luovuttaa äidille neuvolakortin ja jälkitarkastustodistuksen KELA:a varten.
Terveydenhoitajan osuus jälkitarkastuksessa
Noin 8 - 9 viikkoa synnytyksen jälkeen äiti varaa ajan terveydenhoitajalta jälkitarkastusta varten.
Mahdollisuuksien mukaan keskustellaan vielä raskautta hoitaneen terveydenhoitajan kanssa raskaudesta, synnytyksestä ja lapsivuodeajasta.
Raskauden ehkäisy, jaksaminen kotona, äidin ja isän oma aika sekä puolisoiden yhteinen aika voivat olla myös keskustelun aiheina. Terveydenhoitaja voi keskustella myös seksistä, virtsankarkailusta, selän rasituksesta ja jumppaohjeista. Lisäksi arvioidaan kuinka yhteistyö sujui.
Lääkäri tekee jälkitarkastuksen, johon tarvitaan tiedot verenpaineesta, hemoglobiinista, tarvittaessa CRP sekä virtsakoe. Lisäksi merkitään jälkivuodon kesto ja kuukautiset sekä tiedot imettämisestä, selkä- ja vatsakivuista sekä lapsen voinnista.
Lähteet
- Hofsten, K. & Lindbeck, L. 1995. Lapsi - Käsikirja vanhemmille. Gummerus Kirjapaino Oy.
- Minkkinen L., Jokinen, S., Muurinen E. & Surakka T. 1994. Lasten hoitotyö. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.
- Saarikoski, S. 1994. Synnytysopin perustiedot. Kustantaja Legekustannus Oy. Tampere.
- Ylikorkiala, O. & Kauppila, A. (toim.) 1996. Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
- Kantero R-L., Levo H. & Österlund, K. 1996. Lasten sairaanhoito. WSOY. Porvoo
- Eskola, K. & Hytönen, E. 1997. Naisen elämä ja hoitotyö. Otava. Helsinki.
- Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki