Publisher

National Public Health Institute

Ruokamyrkytysepidemia Suomessa ja uutisia maailmalta

Laaja Salmonella Typhimurium var copenhagen -epidemia toukokuussa 2005

Harvinainen, moniresistentti Salmonella Typhimurium var copenhagen, faagityyppi FT 104B aiheutti ruokamyrkytysepidemian Kaakkois- ja Länsi-Suomessa toukokuussa 2005. Mikrobiologisesti varmistettuja tapauksia todettiin yli 60. Niistä noin puolet oli Kaakkois-Suomessa ja puolet Länsi-Suomessa. Potilaskantojen DNA- ja antibioottiresistenssiprofiilit olivat keskenään identtiset. Ilmiasultaan epidemiakannan kanssa samanlaiset salmonellat ovat Suomessa harvinaisia eivätkä kuulu perinteisiin kotoperäisiin salmonellatyyppeihimme. Myös DNA-profiililtaan epidemiakanta poikkesi kaikista aikaisemmin Suomessa todetuista.

Ensimmäiseksi epidemia ilmeni Lappeenrannan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa toukokuun puolivälissä. Oppilaitoksessa on noin 800 oppilasta ja opettajaa. Oppilaitoksessa toimiva lounasravintola oli pakastanut ruokanäytteitä omavalvontaohjelman mukaisesti jokaiselta koulupäivältä. Terveysvalvontaviranomaisten tekemässä tarkastuksessa saatiin 19 ruokanäytettä tutkittavaksi. Kolmesta salaattinäytteestä, jotka olivat tarjolla 10.–12.5., kasvoi Salmonella Typhimurium var copenhagen FT 104B. Kanta oli faagi- ja genotyypiltään sekä antibioottiresistenssiprofiililtaan identtinen potilaskantojen kanssa.

Länsi-Suomessa sairastuneet olivat maantieteellisesti laajalla alueella, mutta suuri osa potilaista oli ruokaillut samassa porilaisessa ravintolassa 13. tai 14.5. Kyseisiltä päiviltä ruokanäytteitä ei ollut saatavilla eikä myöhemmin otetuissa näytteissä todettu salmonellaa.

Epidemiakuvaajassa havaitaan kaksi tapauspiikkiä, 15. ja 18.5., mikä tukee mikrobiologista ja kuvailevaa epidemiologista näyttöä siitä, että kontaminoitua salaattia oli ollut tarjolla usean päivän aikana. Potilaista suurin osa (77 %) oli naisia ja lähes puolet (46 %) oli iältään 15–24 vuotta.

Jäljityksessä todettiin, että sekä oppilaitoksen ruokalaan että porilaiseen ravintolaan oli toukokuussa toimitettu jäävuorisalaattia, joka oli peräisin samalta espanjalaiselta toimittajalta.

Eurooppalaiseen salmonellan seurantaverkkoon (Enter-net) lähetettiin kysely kyseisen salmonellakannan esiintymisestä muissa maissa. Ruotsissa oli toukokuussa todettu neljä DNA-tyypin perusteella identtistä tapausta. Epidemiasta tiedotettiin Suomessa 21.6.2005, ja Elintarvikevirasto teki kansainvälisen RASFF-ilmoituksen 22.6.2005. Espanjan viranomaiset jäljittivät salaatin alkuperän tilatasolle saakka ja tekivät selvityksen EU:lle. Puutteita salaatin viljelyssä ei raportoitu.

Kuva 1. Salmonella Typhimurium var copenhagen FT 104B -tapaukset oireiden alkamispäivämäärän mukaan. Altistumispäivät on merkitty nuolella.

Lymphogranuloma venereum – ajankohtainen sukupuolitauti vuosikymmenien jälkeen

Länsimaissa viime vuosikymmeninä harvinaista sankkeria, lymphogranuloma venereumia (LGV), on havaittu lisääntyvästi vuodesta 2002 lähtien Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa mieshomoseksuaalien keskuudessa. Erityisen runsaasti tautia on todettu Hollannissa ja Ranskassa, arviolta 140 tapausta kummassakin. Tapaukset ovat keskittyneet suurkaupunkeihin. Pienempiä epidemioita ja yksittäisiä tapauksia on todettu myös muissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kolme tapausta myös Ruotsissa. Yksittäiset tapaukset ovat usein olleet yhteydessä matkailuun ja mieshomoseksuaalien sukupuolikontakteihin ulkomailla.

Diagnoosi pohjautuu kliiniseen kuvaan: haavauma genitaalialueen limakalvoilla, suurentuneet imusolmukkeet nivusissa ja etenkin mieshomoseksuaaleilla proktiitin eli peräsuolitulehduksen oireina veriripuli ja kipu peräsuolen alueella. Taudin aiheuttavat tietyt Chlamydia trachomatiksen serotyypit, 1, 2 ja 3, viimeaikaisen länsimaiden epidemian aiheutti serotyyppi 2. Diagnostiikassa käytetään myös vasta-ainemäärityksiä, klamydiaviljelyä ja bakteerin osoittamista PCR-menetelmin. Tauti hoidetaan tavanomaista pidemmillä antibioottikuureilla (tetrasykliinit tai vaihtoehtoisesti makrolidit) useiden viikkojen ajan.

Suomessa tautia esiintyi 50 vuotta sitten yleisesti. Kymmeneen viime vuoteen Suomessa ei ole rekisteröity yhtään LGV-tapausta. Tauti on vanha sankkeritauti, ja se on tälläkin hetkellä tavallinen sukupuolitauti kehitysmaissa. Matkailun johdosta lymphogranuloma venereum on mahdollinen myös Suomessa, ja erityisesti mieshomoseksuaaleilla tauti on syytä pitää mielessä.

Hantavirusta Euroopassa poikkeuksellisen paljon

Hantavirusinfektioita on todettu tämän vuoden aikana Euroopassa poikkeuksellisen paljon. Hantaviruksiin kuuluu myös myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Manner-Euroopassa tapaukset ovat pääasiassa keskittyneet yhtenäiselle alueelle Koillis-Ranskaan, Itä-Belgiaan, Luxemburgiin ja Saksan länsi-osiin. Edellisiin vuosiin verrattuna hantavirusinfektioiden määrä on ollut selkeästi suurempi, ja infektioiden esiintyvyys on noussut jo kesäaikana normaalin syksyn sijasta. Esimerkiksi Saksassa infektioita on tänä vuonna ollut kahteen edelliseen vuoteen verrattuna jopa 4-kertaisesti. Saksan infektioista 82 % on ollut Puumala-viruksen aiheuttamia. Kyseisissä maissa jyrsijöitä on ollut poikkeuksellisen paljon syksystä 2004 lähtien. Jyrsijöiden määrään vaikuttaa lehtipuiden edellisen kasvukauden siemensato, mikä puolestaan on riippuvainen ilmasto-olosuhteista ja erityisesti lämpimistä säistä. Ruotsissa hantavirusinfektioita on todettu tänä vuonna toistaiseksi 250, mikä on suurin määrä vuoden 1999 jälkeen, jolloin infektioita oli vastaavalla ajanjaksolla 351.

Suomeen verrattuna hantavirusinfektioiden esiintyvyys muissa maissa on kuitenkin ollut pientä. Manner-Euroopassa tapauksia on ollut 0,2–13,8 / 100 000, kun Suomessa huippuesiintyvyysalueella tänä vuonna Etelä-Savossa niitä on ollut 106,7 / 100 000 ja koko Suomen alueella 16,3 / 100 000. Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 500 myyräkuumetapausta. Tänä vuonna myyräkuumetapausten määrä, toistaiseksi 850, on ollut suuri, muttei poikkeuksellinen. Tapausmäärät olivat vastaavanlaisia vuonna 2002. Aikaisempaan tapaan suurin esiintyvyys on ollut Etelä- ja Itä-Savon alueella. Myyriä on tänä vuonna esiintynyt runsaasti laajalla alueella Etelä- ja Keski-Suomessa.

Kansainvälinen Salmonella Stourbridge -epidemia vuohenjuustosta

Useassa Euroopan maassa esiintyi huhtikuusta 2005 alkaen epätavallisen paljon Salmonella Stourbridge -tartuntoja. Tilanne havaittiin ensimmäiseksi Ruotsissa, missä toukokuussa 2005 todettiin kolme S. Stourbridge -tartuntaa lyhyen ajan sisällä. Normaalisti kyseinen salmonellalaji on Ruotsissa erittäin harvinainen: 1990-luvun jälkeen tapauksia oli ollut yhteensä vain kolme. Yksi sairastuneista oli syönyt pastöroimattomasta vuohenmaidosta valmistettua juustoa (Le petit fiancé des Pyrénées), mistä eristettiin myös S. Stourbridge.

Eurooppalaisen seurantaverkoston Enter-netin välityksellä tehtiin kysely kyseisestä salmonellasta muissa maissa. Tapauksia todettiin myös Ranskassa, Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Monin paikoin todettiin yhteys ranskalaiseen pastöroimattomaan vuohenjuustoon. Ruotsi teki löydöksestä RASFF-ilmoituksen, ja Le petit fiancé des Pyrénées-juuston valmistajan vuohenjuustot vedettiin pois markkinoilta. Ranskan viranomaiset selvittivät vuohenjuuston valmistuksessa käytettävän maidon tulevan yhdeltä ranskalaiselta tilalta. Tilan 260 vuohta tutkittiin, ja yhden vuoden maidosta eristettiin S. Stourbridge. Valmistajan pastöroimattomasta maidosta tehdyn juuston valmistus on keskeytetty. Suomeen kyseisen valmistajan juustoja ei ole tuotu. Euroopankin tasolla S. Stourbridge on harvinaisuus, vuosittain tapauksia todetaan 6–20, valtaosa Ranskassa. Suomessa S. Stourbridge -tapauksia ei ole tänä vuonna todettu lainkaan ja kymmenen viime vuodenkin aikana vain kaksi kappaletta.

Hanne Karakorpi
tartuntatautilääkäri
KTL
infektioepidemiologian osasto