Työkenttänä kolmasosa väestöstä

Helsingin ja Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien yhteinen liikkuva sairaalainfektioiden torjuntayksikkö, Mobiiliyksikkö, aloitti toimintansa lokakuussa 2004. Yksikössä toimii kaksi hygianiahoitajaa, yksi infektiolääkäri ja puolipäivätoiminen sihteeri. Yksikön toiminnan tavoitteena on lisätä sairaala- ja laitoshygieniaan liittyvää osaamista toiminta-alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, joissa ei ole omaa hoitoon liittyvien infektioiden torjuntaan koulutettua henkilökuntaa. Nämä laitokset ovat pääasiallisesti vanhusten ja vammaisten pitkäaikaishoitolaitoksia, joita on 54 kunnan alueella kaikkiaan yli 400. Kuluneen vuoden aikana MRSA-epidemioiden selvitys ja torjuntatyö on ollut toiminnassa keskeisellä sijalla.

Keväällä 2005 Mobiiliyksikkö teki kyselyn toiminta-alueen laitoksille niiden huonetiloista, henkilökunnan koulutustaustasta, hygieniaohjeistuksesta ja käytännöistä sekä asukkaiden määrästä, hoitoisuudesta sekä resistenttien mikrobien kantajista. Vastauksia saatiin 135 laitoksesta, joista 29 %:ssa oli MRSA:n kantajia. Näistä laitoksista kolme neljästä oli HUS alueella, ja niiden joukossa oli sekä vanhainkoteja, palvelutaloja että terveyskeskuksen vuodeosastoja. Kyselyyn vastanneista laitoksista 39 %:ssa ei ollut lainkaan yhden hengen huoneita, mikä hankaloittaa MRSA-tartuntojen torjuntaa.

Mobiiliyksikkö tekee laitoskäyntejä, joilla käydään läpi tartunnan torjuntaan, laitoshuoltoon ja välinehuoltoon liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia. Laitoksien on toivottu nimeävän hygieniayhdyshenkilöt, joille Mobiiliyksikkö antaa lisäkoulutusta ja valmiuksia kouluttaa muuta henkilökuntaa. Keskeinen tavoite on ollut opettaa henkilökunta käyttämään käsien desinfektioainetta kaikissa potilaskontakteissa jokapäiväisessä työssä, ymmärtämään MRSA:n merkitys sairaalahygienisenä ongelmana sekä kohdentamaan ja ottamaan MRSA-seulontanäytteet oikein epidemiaa selvitettäessä.

Tulevan syksyn aikana MRSA tahdittaa toimintaa edelleen. Epidemiaselvitystä ja koulutusta tehdään ensisijaisesti niissä laitoksissa, joissa on todettu uusia MRSA-tapauksia. Sen lisäksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä niissä laitoksissa, joissa tapauksia ei vielä ole.

Mari Kanerva, vs erikoislääkäri
HUS, Mobiiliyksikkö

Infektioiden torjunnan kiertokoulu

Pirkanmaan huono MRSA-tilanne vuonna 2003 oli lähtökohta Mars matkaan! -projektille, jossa kartoitettiin kunnalliset ja yksityiset ympärivuorokautista hoitoa tai hoivaa tarjoavat laitokset. Pääpaino asetettiin pitkäaikaishoitoon, jossa ei ole omaa hygieniaohjausta. Vuoden 2004 alussa alkanut kuntien rahoittama projekti kattoi myös laitoksille palveluja tarjoavat tahot, kuten jalkojenhoitajat.

Kahden hygieniahoitajan ja yhden lääkärin yksikkö teki projektivuoden 2004 aikana 321 laitoskäyntiä, joista annettiin 220 seikkaperäistä palautetta. Henkilökunnalle järjestettiin 111 luentotilaisuutta, joihin osallistui 8 000 työntekijää. Neuvonnan pääpaino oli tavanomaisissa torjuntatoimissa. 92 % toimipisteistä ilmoitti käynnin johtaneen muutoksiin. MRSA:n yleisyyttä pitkäaikaishoitoyksiköissä selvitettiin tutkimalla seulontanäytteet kertaotoksena yli 500 pitkäaikaishoidon asukkaalta.

Projektin jälkeen MRSA:n yleistyminen näyttää pysähtyneen Pirkanmaalla. Torjuntatyötä jatketaan nyt entistä vahvemmalla organisaatiolla, sillä hygieniayhdyshenkilöverkosto täydentyi henkilöillä yksiköistä, jotka eivät aiemmin kuuluneet verkostoon. Uudet ammattiryhmät kuten jalkojenhoitajat ja sairaankuljettajat saivat hygieniaohjausta. Vapaaehtoistyöntekijät pääsivät myös koulutukseen. Sairaanhoitopiiristä on myös tarjottu koulutusta alan oppilaitoksille entistä aktiivisemmin, ja luentopyyntöjä tulee nyt aiempaa enemmän.

Janne Laine, erikoislääkäri
Tays

Varsinais-Suomen vahvistuva tiimi jalkautuu

Tehostettu sairaalainfektioiden torjunta alkoi Suomessa ensimmäisenä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Jo päättyneessä projektissa tehtiin yhteensä 145 hygieniakäytäntöjen selvitystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Lisäksi järjestettiin lähes 300 palaute- ja koulutustilaisuutta. Näin saatiin koko sairaanhoitopiirissä yhtenäiset sairaalahygieniakäytännöt, tehostettua käsihygienian toteutusta sekä sairaalainfektiot vähennettyä kolmanneksella. Tämä antaa vankan pohjan torjuntatyön laajentamiselle sosiaalialan laitoksiin. Valtionavustus käytetään yhtäältä TYKSin sisätautiosaston 082 (Raision sairaala) eristystilojen kunnostamiseen ja varustamiseen, toisaalta sairaanhoitopiirin tartuntatautien torjuntatiimin vahvistamiseen.

Kunnostuksen jälkeen Raision sairaalassa on neljä kosketuseristykseen erinomaisesti soveltuvaa huonetta, joissa jokaisessa on oma vuoteenmittainen sulkutila, suihku, WC ja uloskäynti. Tämä mahdollistaa sekä MRSA:n häätöhoitojen toteuttamisen että tarvittaessa MRSA-potilaan pitkäaikaisenkin sijoittamisen, kun potilaalla on vapaus liikkua ulos huoneestaan.

Yhden lääkärin ja neljän hygieniahoitajan vahvuista tartuntatautien torjuntatiimiä (sairaalahygieniayksikköä) vahvistetaan yhdellä infektiolääkärillä, kahdella hygieniahoitajalla ja puolipäiväisellä osastoavustajalla sekä yhdellä infektiotauteihin erikoistuvalla lääkärillä sisätautiklinikkaan. Tavoitteena on selvittää hygieniakäytännöt sairaanhoitopiirin alueen kaikissa pitkäaikaislaitoksissa ja opastaa niiden henkilökuntaa sairaalahygieenisessä hoitotyöskentelyssä. Lisäksi sairaanhoitopiirikohtaiset ohjeistukset infektiotautien hoidossa ja tartuntatautien torjunnassa päivitetään, mukaan lukien ohjeisto biologisiin uhkiin varautumisesta.

Reijo Peltonen, infektiolääkäri
Marianne Routamaa, hygieniahoitaja
Tyks