Publisher

National Public Health Institute

Metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus –bakteerin eli MRSAn nopea leviäminen on kiistaton merkki siitä, että sairaalainfektioiden torjunnassa on parantamisen varaa.

Vuonna 2004 Suomessa todettiin tartuntatautirekisterin mukaan lähes 1 500 uutta MRSA-tapausta, sekä bakteerin oireettomia kantajia että kliiniseen infektioon sairastuneita. Merkillepantavaa on MRSA:n aiheuttamien invasiivisten infektioiden määrän lisääntyminen. Vuonna 2004 MRSA eristettiin verestä tai selkäydinnesteestä 33 potilaalta.

Loppuvuodesta 2004 eduskunta hyväksyi Sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä 2,2 miljoonan euron lisäbudjetin MRSA:n ja muiden sairaalainfektioiden torjunnan tehostamiseksi. Tästä kokonaissummasta lääninhallitukset jakavat 2 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille, väestömäärän mukaan suhteutettuna, ja loput 200 000 euroa on myönnetty KTL:lle sairaalainfektioiden torjunnan tehostamiseen vuosien 2005-2006 aikana.

KTL tarjoaa asiantuntija- ja koulutustukea sairaanhoitopiireille sairaalainfektioiden epidemiologisen seurannan ja torjunnan sekä laboratoriotoiminnan kehittämiseksi. Tämän toiminnan ohjausperusteiden vahvistamiseksi STM on kehottanut ryhtymään myös MRSA-infektioiden ja niiden torjuntatoimien taloudelliseen arviointiin.

KTL:n ja sairaalainfektioiden torjunta

Sairaalainfektioiden seurantaa ja torjuntaa toteuttavat KTL:ssa infektioepidemiologian osastolla (INFE) toimiva sairaalainfektio (SIRO)-ohjelma ja bakteeri- ja tulehdustautien osastolla (BATO) toimiva sairaalabakteerilaboratorio (SABA). SIRO seuraa sairaalainfektioiden ja resistenttien bakteerien esiintymistä, tekee epidemiaselvityksiä sekä kouluttaa sairaalainfektioiden asiantuntijatahoja monialaisesti. SABA toimii useiden resistenttien, sairaalainfektioita aiheuttavien bakteerien valtakunnallisena referenssilaboratoriona ja alan laboratoriomenetelmien kehittäjänä. SABA:ssa varmistetaan bakteerikantojen ominaisuudet. Kannat myös tyypitetään molekyylibiologisin keinoin epidemioiden niiden alkuperän selvittämiseksi. Molemmat yksiköt ovat osallistuneet mm. uudistettujen valtakunnallisten MRSA-ohjeiden laadintaan, kehittäneet MRSA:a koskevien tietojen hallintaa sekä KTL:ssa että sairaanhoitopiireissä akuuttisairaaloista terveyskeskuksiin.

Lisäbudjetin käyttökohteet

SIRO-ohjelmassa toteutetaan lisäbudjettirahoituksen turvin seurantatoiminnan laajentamisen lisäksi MRSA –infektioiden ja niiden torjuntatoimien terveystaloudellista arviointia yhteistyönä STAKES:n tutkijoiden kanssa. SABA:n tavoitteena on yhteistyössä sairaanhoitopiirien kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa tehostaa ja kehittää bakteriologista diagnostiikkaa ja molekyyliepidemiologista analytiikkaa.

KTL:n saamalla lisäbudjetilla rahoitetaan 3-12 kk:n jaksoina infektiolääkärin, hygieniahoitajan, atk-asiantuntijan ja terveystalousasiantuntijan sekä kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin, laboratoriotutkijan ja bioanalyytikon määräaikaisia työsuhteita. Lisäksi määrärahaa käytetään koulutustilaisuuksien järjestämiseen sekä sairaanhoitopiireihin tehtäviin konsultaatiokäynteihin. Tavoitteena on, että nykyisin SABAssa tehtävä geenitestaukseen perustuva MRSA-varmistus tapahtuisi sairaanhoitopiireissä vuoden 2006 alkuun mennessä. Tämä nopeuttaisi merkittävästi diagnostiikkaa ja paikallista epidemiaselvitystä. MRSA-kantojen tyypitys ja nimeäminen sekä valtakunnallinen epidemiaseuranta tapahtuu jatkossakin Kansanterveyslaitoksessa.

Anni Virolainen-Julkunen
Jaana Vuopio-Varkila
Pentti Huovinen
KTL, bakteeri- ja tulehdustautien osasto

Outi Lyytikäinen
Petri Ruutu
KTL, infektioepidemiologian osasto