Pohjoismaiden ja Hollannin MRSA-tilanne on kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen hyvä. Viime vuosina ovat tapausmäärät kuitenkin selvästi nousseet Pohjoismaissa – Suomi reippaasti etunenässä (kuva 1). Scandinavian Society of Chemotherapyn (SSAC) kokosi vuonna 2003 asiantuntijaryhmän (kaksi jäsentä kustakin Pohjoismaasta) miettimään keinoja, joilla tilanne saataisiin aisoihin. Tavoitteeksi asetettiin yhteisen MRSA-torjuntalinjan luominen ja MRSA bakteremiaosuuden säilyttäminen alle 1 % tasolla S.aureus veriviljelyistä.

Asiantuntijaryhmän ensimmäinen raportti valmistui kesäkuussa 2005 (http://www.srga.org/SSAC/doc/2005/SSAC_MRSAreport_2004.pdf). Se sisältää katsauksen kunkin maan MRSA-tilanteesta ja vertailua käytössä olevista torjuntatoimista ja laboratoriodiagnostiikasta. Ryhmä tunnisti enemmän yhteneväisyyksiä kuin eroja maiden väliltä, mikä antaa hyvän pohjan jatkotyöskentelylle. Pohjoismaisen MRSA-torjunnan tärkeiksi keinoiksi ”search and destroy” -politiikan noudattamisen lisäksi listautui mm. yhteisten kriteerien luominen MRSA-seurantaan, torjuntalinjauksista sopiminen, tutkimus MRSA:n epidemiologiasta ja MRSA-kantojen nimeämisen yhtenäistäminen.