Publisher

National Public Health Institute
Original page

alcohol, child, films, mental pictures, parents, playing games, tobacco

Julkaistu 28.9.2005

Tupakka ja alkoholi pikkulasten elokuvaleikissä

Lasten tarkkaavaiset silmät kokoavat vanhempien käytöksestä ja ympäröivästä maailmasta tietoa siitä, miten tilanteet rakentuvat. Jo hyvin varhain lapset näyttävät ymmärtävän, miten tupakka ja alkoholi sopivat rakennuspalikoiksi nautittaviin sosiaalisiin tilanteisiin. Yhteiskunta kohdistaa ennaltaehkäisevät toimet kuitenkin vasta kouluikäisiin ja voimalla vasta nuoruuden kynnyksellä oleviin.

Kalifornialaiset tutkijat halusivat selvittää lasten käsityksiä tupakan ja alkoholin merkityksestä myönteisissä sosiaalisissa suhteissa (1). Tutkijat antoivat 3–6-vuotiaille (n=120) kaksi nukkea, joista toinen oli lapsi itse ja toinen tutkija, joka oli tulossa kylään katsomaan elokuvaa. Koska leikkikotona ei ollut tarjottavaa, lapsen piti käydä hakemassa tarjottavaa elokuvailtaan nukkekaupassa, jossa oli tarjolla 73 eri tuotetta. Keskimäärin lapset hankkivat 17 tuotetta vierailua varten. Tupakkaa lapsista osti 28 % ja alkoholituotteita 62 %. Lapsen kasvuympäristön ja tuotteiden hankkimisen välillä oli selvä yhteys. Jos vanhemmat tupakoivat, oli tupakkatuotteiden hankinta 3,9 kertaa todennäköisempää. Vanhempien alkoholin käyttö vähintään kerran kuukaudessa nosti alkoholin mukaan ottamisen riskin kolminkertaiseksi ja omalta ikäryhmältä kiellettyjen elokuvien katselu nosti riskin viisinkertaiseksi.

Ympäristön ärsykkeistä on saatu näyttöä myös vanhemmissa lapsikohorteissa. Tutkijaryhmä selvitti 3 547 tupakoimattoman 10–14-vuotiaan elämänsä aikana katsomia elokuvia (2). Kun ikä, perhetausta ja koulumenestys vakioitiin, tutkijat havaitsivat, että riski aloittaa tupakointi oli 2,7-kertainen nuorilla, jotka olivat katsoneet runsaasti tupakointia sisältäviä elokuvia. Yhteys oli vahvempi tupakoimattomien vanhempien lapsilla kuin tupakoivien lapsilla.

Vanhempien oma esimerkki on varhaislapsuudessa merkittävä, mutta kaikkialle eivät vanhempien käsivarret yllä. Ei liene yllätys, että tupakoinnin esiintyminen elokuvissa ei ole vähentynyt samaa tahtia kuin tupakoinnin yleisyys. Amerikkalaisissa elokuvissa tupakointi on edelleen yhtä yleistä kuin 1950-luvulla, vaikka tupakoinnin yleisyys on puolittunut (3). Tupakkamerkki on nähtävissä joka kolmannessa elokuvassa. On ajatuksia herättävää, että 3–6-vuotiaista useat ostivat tupakkatuotteen merkin nimellä, vaikka oma herkkumuromerkki oli unohtunut (1). Suomessa tupakkatuotteiden mainontakielto on ollut voimassa 1978 lähtien, mutta kärjistäen tutkimustuloksia: jokainen tupakoiva vanhempi on lapselleen kävelevä tupakkamainos. Erityinen haaste on rajat ylittävä mainonta, jossa kansainvälinen yhteistyö on ainoa tie.

Kristiina Patja, asiantuntijalääkäri
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Kirjallisuutta

1. Dalton MA, Bernhardt A, Gibson J, Sargent J, ym. Movies and parents´behavior may influence preschoolers perceptions about cigarettes and alcohol. Aech Pediatr Adolesc Med 2005;159:854–9.

2. Dalton MA, Sargent JD, Beach ML, ym. Effect of viewing smoking in movies on adolescent smoking initiation: a cohort study. Lancet 2003;362:281–5.

3. Glatz S, Kacirk KW, McCulloch C. Back to the future: smoking in movies in 2002 compared with 1950 level. Am J Pub Health 2004;2:261–3.