Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Vauvan valmiuksien kehittyminen vuorovaikutukseen

  • Ingrid Antikainen
Julkaistu 4.6.2008, tarkistettu 4.6.2008

Vauvan valmiuksien kehittyminen vuorovaikutukseen

Lapsen valmiudet vuorovaikutukseen kehittyvät vähitellen. Pieni vauva pystyy havaitsemaan samankaltaisuutta ja erilaisuutta ihmisissä, esineissä ja tilanteissa. Hän erottaa äidin vieraasta ihmisestä äänen, tuoksun tai ulkonäön perusteella. Hän tallentaa havaintoja muistiinsa. Jo pieni vauva toimii vastavuoroisesti. Hän jäljittelee toisen toimintaa ja opettelee ymmärtämään myös toisen tunteita. Toiselle ikävuodelle tullessaan lapsi siirtyy yhä enemmän Sanojen maailmaan. Lasten sosiaalinen tietämys kehittyy vähitellen leikki-iässä.

Pieni vauva pystyy havaitsemaan samankaltaisuutta ja erilaisuutta ihmisissä, esineissä ja tilanteissa. Hän erottaa äidin vieraasta ihmisestä äänen, tuoksun tai ulkonäön perusteella. Hän tallentaa havaintoja muistiinsa. Tässä alkuvaiheessa lapsen sanotaan olevan Tunteiden maailmassa, sillä vaikutelmat liittyvät sisäiseen tunnesävyyn, joka lapsen mieleen jää kaikista kokemuksista. Vauvalle ovat merkittäviä vain hänen omat tunteensa.

Jo pieni vauva toimii vastavuoroisesti. Hän jäljittelee äidin kasvojen ilmeitä hyvin herkästi. Noin 2 kk ikäisenä vauva vastaa hymyyn, jolloin puhutaan ns. sosiaalisesta hymystä. Vauva reagoi myös vastaavasti tunnetasolla (pelolla, itkulla ja mielihyvällä) kosketuksiin, ihmisääniin ja rytmisyyden vaihteluihin. Vastavuoroisuus kehittyy edelleen ja kolmen kuukauden ikäinen vauva seuraa katseellaan toisen katselemaa kohdetta. Hän osaa sovittaa omaa ääntelyään toisen ääntelyyn eli vauva ”keskustelee” äidin kanssa.

Myöhemmin vauva suuntaa katseensa toisen osoittamaan esineeseen tai ihmiseen. Hän jäljittelee toisen toimintaa ja opettelee ymmärtämään myös toisen tunteita. Vauva siirtyy Lähimpään sosiaaliseen maailmaan, missä kaikki tapahtuu ”tässä ja nyt, meidän välillämme”

Ennen toista ikävuottaan lapsi alkaa jo nimetä tunteita ja hän alkaa puhua omista ja muiden tunteista. Toiselle ikävuodelle tullessaan lapsi siirtyy yhä enemmän Sanojen maailmaan. Hän huomaa, että äänelliset symbolit avaavat uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Kaksivuotiaiden sanavarastoon kuuluvat jo mentaaliset sanat kuten ilo, suru, vihaisuus ja pelko.

Myöhemmin sanoja tulee lisää kuten hämmästys, jännitys, pitkästyminen ja yksinäisyys. Lapsi alkaa myös puhua siitä, mikä aiheuttaa erilaisia tunteita ja mikä tunteista on seurauksena. Lapsi siirtyy Mielenmaisemien maailmaan, hän tulee tietoiseksi mentaalisista tapahtumista kuten toiveista ja aikomuksista.

Lasten sosiaalinen tietämys kehityy vähitellen leikki-iässä.
Neljä -vuotiaana lapsi tunnistaa edelleen jo vaikeampia tunteita kuten suru, pelko ja hämmästys. Selittäessään tunteita kuvista lapset yleensä lisäävät niihin konkreettisia asioita, vaikka sellaisia ei kuvissa näkyisikään. Lapsen saattaa selittää esim. jonkun surullista ilmettä uimarannalla, että kala oli puraissut tätä jalasta. Lapsi pohtii ja järkeilee, hän luo tapahtumista oman tarinansa. Lapsi on saapunut Kertomusten maailmaan.

Lähteet

  • Daniel N. Stern (1992) Maailma lapsen silmin – mitä lapsi näkee, kokee ja tuntee -. Porvoo. WSOY. Kaisa Männikkö (1997) Kiintymystä lapsesta aikuiseksi. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 337. Armanto ja Koistinen.Toim. 2007. neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. Määttänen. 2003 Tunnot ja liikkeet sanattoman ymmärtämisen perustana.Teoksessa. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Toim. Niemelä, Siltala ja Tamminen. WSOY. Helsinki
© TerveSuomi.fi 2008About us