Publisher

National Public Health Institute

Raskauden aikainen ruokavalio – ansoja täynnä?

Hyvä ravitsemus raskauden aikana turvaa sikiön normaalin kasvun ja hyvinvoinnin. Ravitsemustila vaikuttaa myös raskauden kulkuun, äidin synnytyksestä toipumiseen ja imetykseen. Huono ravitsemustasapaino on liitetty ennenaikaisen synnytykseen. Suuri painonnousu raskauden aikana saattaa lisätä myöhemmän liikalihavuuden ohella kohonneen verenpaineen tai raskausdiabeteksen riskiä. Raskausdiabetes puolestaan aiheuttaa äidille merkittävän riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Ravitsemustila vaikuttaa myös lapsen kroonisten sairauksien kehittymisen riskiin.

Raskauden aikaisella ravitsemuksella on kauaskantoisia vaikutuksia myös lapsen kannalta. Epidemiologisissa ja kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu, että varhainen ravitsemus sikiöaikana ja vastasyntyneisyyskautena, vaikuttaa monien kroonisten sairauksien, kuten sydän-ja verisuonitautien, lihavuuden ja allergioiden puhkeamisen riskiin lapsella. Esimerkiksi rintamaidon koostumus heijastaa äidin ravitsemustilaa. Raskauden aikana muodostuvat rasvavarastot vaikuttavat imetysajan ruokavalion ohella rintamaidon koostumukseen, ja rintamaidon rasvahappokoostumuksella on keskeinen merkitys imetyksen tarjoamaan immunologiseen suojaan. Ravitsemuserot auttavatkin ymmärtämään, miksi rintaruokinnan suoja esimerkiksi allergiaa vastaan vaihtelee: rintamaito ei ole stardardoitu tuote, vaan heijastaa äidin immunologista ja ravitsemuksellista tasapainoa.

Raskauden aikana paino nousee ja imetyksen aikana palautuu entiselleen. Lisäenergian tarve on melko pieni; raskauden aikana ei syödä kahden edestä eikä imetysaika ole teholaihdutuskuuri. Ravitsemuksen laatu sen sijaan on tärkeää, ja se kohentuu varsin pienillä ruokatottumusten muutoksilla. Ravintoaineiden tarve kasvaa eli ruokavalion ravintoainetiheyttä on parannettava. Raskauden aika onkin optimaalinen vaihe ravitsemus-ja terveysneuvonnalle, jonka vaikuttavuus on huipputasoa. Äidin raskauden- ja imetyksenaikaisella ravitsemuksella on selkeä vaikutus paitsi äidin ja lapsen ravitsemustilaan myös lapsen kroonisten sairauksien kehittymisen riskiin.

Raskauden ajan ruokavalio – suositukset

Raskauden aikana tulee syödä päivittäin monipuolisesti ja vaihtelevasti ruokaympyrän kustakin lohkosta. Monipuolisuus turvaa vitamiinien ja kivennäisaineiden luonnollisen saannin. D-vitamiinivalmiste tarvitaan Suomessa talviaikana, ja rauta-ja foolihappovalmisteita suositellaan yksilöllisesti niitä tarvitseville. Ruokavalion vaihtelevuus, esimerkiksi käyttämällä eri kalalajeja, turvaa taas sen, ettei kalaruokien mahdollisia ympäristösaastepitoisuuksia tarvitse erikseen ajatella (sisävesien vanhojen petokalojen ja Itämeren silakan, merilohen ja taimenen runsasta käyttöä ei suositella). Selkeästi vältettäviksi ruoka-aineiksi jäävätkin ainoastaan maksa ja maksaruuat A-vitamiinin saannin kontrolloimiseksi (rajoitus koskee myös A-vitamiinia sisältäviä monivitamiinivalmisteita), tyhjiöpakatut kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalatuotteet, mäti, pastöroimatonta maitoa sisältävät tuotteet, pehmeät juustot, homejuustot ja kypsentämättömät pakastevihannekset listerian riskin vuoksi ja pellavansiemenet ja -rouheet.

Ruokavalion koostaminen onnistuu parhaiten, kun neuvonnassa painotetaan suositeltavia ruokia. Kiellot ja välttämiset voivat heikentää ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Esimerkiksi rasvan välttämisen painottaminen voi heikentää ravinnon rasvan laatua. Empiirisiä välttämisruokavalioita käytetään hyvin yleisesti lapsen allergisoitumisen estämiseen. Kuitenkin tutkimustulokset osoittavat, ettei välttämisruokavaliolla voida edistää lapsen immunologisen puolustusjärjestelmän kypsymistä allergista reaktiotapaa vastaan. Yksipuolinen välttämisruokavalio jopa kasvattaa allergian puhkeamisen riskiä johtamalla vähäiseen n-3 rasvahappojen ja antioksidanttien saantiin.

Mahdollisuudet

Raskauden aikana elimistön immunologinen tasapaino muuttuu. Istukka hillitsee soluvälitteisiä reaktioita kehittyvää sikiötä vastaan tuottamalla spesifisiä välittäjäaineita, jolloin auttaja-T-solut (Th) erilaistuvat Th2-soluiksi. Vastasyntyneen polarisoitunut immuunivaste kasvattaa esimerkiksi allergisen tulehdusvasteen riskiä, mikäli niiden vastavaikuttavat prosessit eivät käynnisty normaalisti pian syntymän jälkeen. Allergisten sairauksien yleistyminen teollisuusmaissa liitetään länsimaiseen elämäntapaan. Tällä tarkoitetaan pienentynyttä altistumista mikrobeille varhaislapsuudessa (hygieniahypoteesi) sekä muuttunutta ravintoa (ravitsemushypoteesi). Mikrobien laukaisema Th1-vaste, ja suolistobakteerien käynnistämä Th3-vaste erityisesti, vastavaikuttaa välittämiensä anti-inflammatoristen sytokiinien kautta. Vastaavat mekanismit näyttävät toimivan myös muiden kansantautiemme torjunnassa.

Länsimainen ruokavalio sisältää entistä vähemmän mikrobeja. Ravinnon antigeenit taas ovat ensimmäisiä vieraita valkuaisaineita, jotka lapsen (jopa sikiön) epäkypsä immuunijärjestelmä kohtaa.

Ravitsemustutkimuksen trendit liittyvät aktiiviseen ravitsemushoitoon; tällä tarkoitetaan immunologisesti aktiivisten ravinnon komponenttien käyttöä osana terveellistä monipuolista ruokavaliota. Keskeistä on tieteellisesti osoittaa komponenttien spesifiset vaikutusmekanismit sekä teho ja turvallisuus kliinisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi antioksidanteilla, kuten C- ja E-vitamiineilla, on todettu olevan allergista tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Vähäisen E-vitamiinin saannin on havaittu olevan yhteydessä seerumin suurentuneseen IgE-pitoisuuteen. D-vitamiini puolestaan vaikuttaa luuston muodostumisen ohella immuunijärjestelmään ja saattaa siten suojata tyypin 1 diabetekselta ja muilta autoimmuunisairauksilta. Ravinnon rasvahappojen tasapaino vaikuttaa allergiseen tulehdusreaktioon: prostaglandiini E2, jota tuotetaan ravinnosta saatavista n-6 rasvahapoista kasvattaa IgE-vasta-aineiden tuotantoa, n-3 rasvahapot hidastavat n-6 rasvahappojen metaboliaa kontrolloiden siten tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa, n-6 rasvahapot saattavat taas hillitä tulehdusvastetta kontrolloimalla säätelijä T-solujen toimintaa ja edistämällä tulehdusta hillitsevän interleukiini-10:n ja IgA-vasta-aineiden tuotantoa. Rasvahapot säätelevät edelleen solun membraanin rakennetta ja vaikuttavat suolen läpäisevyysesteeseen ja mikrobien adheraatioon. Suoliston hyödyllisillä mikrobeilla, probiooteilla, pyritään vaikuttamaan suoliston limakalvon suojaan, limakalvon kypsymiseen ja suuntaamaan vastasyntyneen allergista reaktiotapaa suosiva immunologinen tasapaino normaaliksi.

Yksittäisten ravintoaineiden vaikutusten ohella on huomioitava, että ruokavalio on aina monen tekijän summa ja ruokavalion kokonaisuus on ratkaiseva tekijä. Suomalainen ravitsemustutkimus on osoittanut, että kansantautien kehittymisen riskiin (sydän-ja verisuonisairaudet, diabetes, verenpainetauti ja liikalihavuus) voidaan vaikuttaa. Suomalaiset noudattavat ohjeita ja suosituksia, siten että ne edistävät terveyttä, kunhan ohjeet, suositukset ja käytännön neuvonta perustuvat tutkimusnäyttöön. Raskauden ajan ravitsemushoito tarjoaa mahdollisuuden rakentaa elimistön terve puolustusjärjestelmä.

Erika Isolauri ja Nutrition, Allergy, Mucosal Immunology, Intestinal Microbiota (NAMI) -projektin ravitsemustutkimusryhmä: Kirsi Laitinen, Ulla Hoppu, Tarja Piirainen Turun yliopisto ja TYKS/ lastentautien klinikka

Kirjallisuutta:

www.ktl.fi/ravitsemus

Isolauri E, Hoppu U, Laiho K. Ravitsemustietoa allergiaperheille. Turku: Grafia, 2002: 1-17. www.utu.fi/ research/ nami

Laiho K, Isolauri E. Biotherapeutic and nutraceutical agents. In: Guandalini S, ed. Textbook of

Pediatric Gastroenterology, 2004.