Publisher

National Public Health Institute
Original page

finns, health, job descriptions, monitoring

Julkaistu 2.1.2006

Kansanterveys valtion haasteena

Suomalaisten terveys on usealla kriteerillä arvioituna parempi kuin koskaan aiemmin. Haasteita kuitenkin riittää, ja ne ovat hyvinkin erityyppisiä. Samalla kun terveys kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän, muuttuvat terveysasiat yhä monitahoisemmiksi. Asiantuntijatiedolle ja asiantuntijoiden toiminnalle asetetut vaatimukset kasvavat.

Kansanterveyslaitoksen tehtävänä on olla maan terveyspoliittisen johdon, sosiaali- ja terveysministeriön alainen vahva tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka kattaa kansanterveyden tärkeimmät alueet. Korkeatasoisen tutkimuksen ja siihen liittyvän kansainvälisen yhteistyön seurauksena syntyvä asiantuntemus pyritään välittämään suomalaisten terveydeksi.

Keskeisiä KTL:n vaikuttamisen keinoja ovat eri asiantuntijatehtävät niin valtionhallinnossa kuin muualla, terveydenhuollolle ja kansanterveystyölle annettava ohjeistus, tiedotus eri toimijatahoille ja suurelle yleisölle sekä laaja-alainen yhteistyö. Laitoksen vuorovaikutus koskee niin valtiovaltaa ja kuntia kuin järjestöjä ja elinkeinoelämää. KTL:n roolia ja velvoitteita kunnallisen kansanterveystyön ohjauksessa vahvistettiin hiljattaisella kansanterveyslain muutoksella.

Terveysseuranta on muodostunut yhä tärkeämmäksi Kansanterveyslaitoksen tehtäväkentäksi. Kun terveystyön keskitetty ohjaus on pitkälti purettu, on entistä tärkeämpää, että valtiovallalla on riittävä tieto kansalaisten sairauksien ja terveydentilan kehittymisestä, niin maan eri osissa kuin eri väestöryhmissä. Tärkeää on myös seurata terveyteen vaikuttavia tekijöitä, joihin terveystyö suuntautuu. Tämä koskee erilaisia riskitekijöitä, elintapoja, elinympäristöä sekä myös terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn toteutumista.

Tässä Kansanterveys-lehden numerossa esitellään eräitä keskeisiä tietoja KTL:n toteuttamasta monipuolisesta väestön terveysseurannasta – sen liittymistä suomalaisten terveyden suojeluun ja edistämiseen sekä erilaiseen terveystutkimukseen. Euroopan tautikeskuksen perustaminen on osaltaan lisännyt velvoitteitamme tartuntatautien seurannassa.

Terveystyötä tarvitaan jatkuvasti. Maailma ja olosuhteet muuttuvat; työn tulee kehittyä sen mukana. Tarvitaan pätevää tutkimusta ja vahvaan asiantuntijatietoon pohjautuvaa terveystyötä. Puhuttaessa valtion roolista ja julkisen rahoituksen rajoista on muistettava, että väestön yleinen terveys – public health – on kaikissa yhteiskunnissa valtion keskeisimpiä velvoitteita. Tämä on Suomen osalta todettu myös uusitussa perustuslaissa.

Ihmiset ovat terveysasioista kiinnostuneita, mutta tarvitsevat ja haluavat tätä tukevaa ympäristöä. Lisääntyvän kaupallisuuden ja yksilöllisyyden maailmassa tarvitaan julkisen vallan vastuuta siitä, että kansalaisilla on riittävät mahdollisuudet ja edellytykset sairauksien ehkäisyyn ja terveytensä edistämiseen.

Pekka Puska
pääjohtaja