Publisher

National Public Health Institute

Sarsepidemia on HIV- ja BSE-epidemioiden tavoin saanut valtavasti tiedotusvälineiden ja yleisön huomiota. Google-hakukone ilmoittaa, että sillä on noin 296 000 viitettä hakusanalla sars. Hakusanalle malaria on viitteitä noin 271 000 ja aidsille 12 miljoonaa. Kiinnostusta epidemian alkuvaiheessa ja sen ollessa pahimmillaan olivat omiaan lisäämään muun muassa epävarmuus taudinaiheuttajasta, tarttuvuudesta, tartuntateistä ja tehokkaasta hoidosta. Manner-Kiinassa viranomaisten vaitonaisuus ja salailu saattoi herättää myös pelkoa ja epäluottamusta paikallisten viranomaisten myöhempiä lausuntoja ja toimia kohtaan. Varsin pian ensimmäisten sars-uutisten jälkeen julkisuudessakin alettiin pohtia sarsin sosiaalisia ja erityisesti taloudellisia vaikutuksia.

KTL mukana kansainvälisessä sars-tutkimuksessa

Sars-epidemiasta kiinnostuivat myös eri alojen tutkijat. Laboratorioiden verkottuessa uuden taudin aiheuttajan löytämiseksi joukko sosiaali- ja käyttäytymistieteiliöitä kokoontui kansainväliseksi tutkimusryhmäksi (SARS Psychosocial Research Consortium (SARS-PRC). Ryhmän perusti professori Geoger Bishop Singaporen valtion yliopistosta ja ryhmä on toiminut pääasiassa sähköpostia hyväksi käyttäen. Ryhmä on laatinut internet-pohjaisen kyselylomakkeen eri kielillä. Sen voi kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi käydä täyttämässä osoitteessa http://courses.nus.edu.sg/course/swkgb/sars/sars.htm tai http://courses.nus.edu.sg/course/swkgb/sars/finnish/sars.htm (suomenkielinen versio) Syyskuun alkuun mennessä suomalaisia on tähän kyselyyn käynyt vastaamassa yli 900.

Kansanterveyslaitoksen Infektioepidemiologian ja Epidemiologian ja terveyden edistämisen osastoilta SARS-PRC-ryhmään osallistui alusta asti neljä tutkijaa Suomalaiset tutkijat osallistuivat sekä kyselylomakkeen laadintaan että sen kääntämiseen suomeksi. Tämän hankkeen lisäksi KTL:n ja hollantilaisen Erasmus Medical Centerin tutkijat kokosivat vertailevan paneeliaineiston suomalaisten ja hollantilaisten sars-käsityksistä ja kokemuksista käyttäen SARS-PRC-lomakkeen pohjalta laadittua kyselyä. Suomalaisilta kysyttiin erikseen myös luottamusta viranomaisiin, saatuun tietoon ja toimintaan sars-tartuntaa epäiltäessä. Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy.

Edellisten lisäksi KTL ja ulkoministeriö selvittivät yhdessä epidemian vaikutuksia epidemia-alueiden edustustojen työntekijöihin. Tutkimus auttaa parantamaan työsuojeluohjeita ja –järjestelyjä ja se tuottaa myös kiinnostavaa tietoa kokemuksista ”kentältä”. Tämän lisäksi KTL:n tutkija osallistuu Los Angelesissa tehtävään antropologiseen sars-projektiin, jossa yhtenä kiinnostuksen kohteena ovat siellä asuvien suomalaisten näkemykset ja kokemukset sars epidemiasta verrattuna Suomessa ja Los Angelesissa eläviin väestöryhmiin (esim. kiinalaiset ja vietnamilaiset).

Suomalaiset luottavaisia

Suomalainen paneelitutkimus toteutettiin 19–26.6., jolloin suurin sars-kohu oli jo alkanut laantua ja oli selvinnyt, ettei Suomessa mahdollisena sars-tapauksena hoidetulla henkilöllä ollutkaan tautia. Vastauksia saatiin kaikkiaan 321.

Vastaajista kaikkiaan 80 piti riskiään saada sars-tartunta joko erittäin pienenä tai melko pienenä, eikä kukaan ollut soittanut mahdollisen sars-huolen vuoksi KTL:n avaamaan neuvontapuhelimeen. Kysyttäessä luottamusta viranomaisiin, vastaajista 58 prosenttia ilmoitti luottavansa täysin ja 30 prosenttia melko lailla suomalaisten viranomaisten antamaan sars-tietoon. Kaksi prosenttia vastaajista ei pitänyt suomalaisten viranomaisten sars-tiedotusta lainkaan luotettavana. Vajaa puolet vastaajista katsoi saaneensa riittävästi tietoa sarsista ja samoin myös vajaa puolet näki , että suomalaisten viranomaisten tiedotus oli ollut avointa. Karkeasti sanottuna suurin osa – noin 90 prosenttia – vastaajista vaikutti tyytyväisiltä suomalaisviranomaisten sars-tiedotukseen.

Luottamus viranomaisiin ei ilmennyt pelkästään tyytyväisyytenä ja luottamuksena annettuun tietoon, vaan myös luottamuksena siihen, että suomalaiset viranomaiset pystyisivät toimimaan ”tilanteessa, jossa Suomessa olisi useampia sars-tapauksia”. Vastaajista 54 % luotti varauksettomasti ja 31% lievin varauksin viranomaisten toimintaan tällaisessa tilanteessa. Miehet olivat yleensä tyytymättömämpiä saamaansa tietoon sekä vähemmän luottavaisia kuin naiset.

Tuloksista apua monelle saralle

Tutkimus jatkuu edelleen. Sarsin sosiaalisten ja psyykkisten vaikutusten tutkimus auttaa ymmärtämään ihmisten ajattelua ja toimintaa myös uusissa uhkatilanteissa, joiden aiheuttajaa ei välttämättä tunneta. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi viranomaisten valmiussuunnittelussa ja -järjestelyissä sekä tauti- ja ympäristöuhkien riskeistä tiedottamisessa.

Anne-Marie Vartti
KTL, Infektioepidemiologian osasto
anne-marie.vartti@ktl.fi

Arja R Aro KTL ja Department of Public Health, Erasmus MC, Rotterdam arja.aro@ktl.fi