Publisher

National Public Health Institute
Original page

body mass index, cholesterol, diets, encephalitis, tick-borne, fatness, men, vaccines, women

Julkaistu 29.3.2006

Ajankohtaista

Kartat kertovat ruokavaliosta ja terveysriskeistä eri puolilla Suomea

Ruoankäytössä sekä lihavuuden ja kohonneen kolesterolitason yleisyydessä on alueellisia eroja Suomessa. Ruokavalio on lähimpänä suositeltua pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa, naisilla useammin kuin miehillä. Länsi-Suomessa joka toinen on vyötärölihava. Kaupungeissa keskimääräinen energian saanti ja painoindeksi on pienempi kuin muilla alueilla.

Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000, FINRISKI 1997 ja FINRISKI 2002 -tutkimuksiin perustuva kartasto havainnollistaa ravitsemukseen ja kroonisten sairauksien riskitekijöihin liittyviä alueellisia ilmiöitä.

Ruokavalion laatua arvioitiin viiden ominaisuuden avulla: kasvisten, hedelmien ja marjojen, kalan ja ruisleivän kulutuksen (kartta 1 a ja b) sekä tyydyttyneen rasvan ja suolan saannin perusteella. Myös parhailla alueilla, pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa, on ruokavalion laadussa parantamisen varaa.

Sekä naisten että miesten keskimääräinen painoindeksi ylittää normaalipainon ylärajana pidetyn 25 kg/m2 kaikkialla Suomessa. Kaupungeissa keskimääräinen energiansaanti ja painoindeksi ovat pienemmät kuin muilla alueilla. Vyötärölihavuuden rajat ylittävien osuus on suurin Pohjanmaalla ja paikoin Itä-Suomessa ja pienin Etelä-Suomessa ja Lapin läänissä (kartta 2 a ja b).

Keskimääräinen seerumin kolesterolipitoisuus ylittää asetetun tavoitteen, alle 5 mmol/l, kaikilla alueilla ja on korkeampi Pohjois-Suomessa muuhun maahan verrattuna. Kuitenkin myös Etelä-Suomessa on korkeamman kolesterolitason alueita. Kaupungeissa kolesterolitaso on matalampi kuin muilla alueilla ja naisilla matalampi kuin miehillä.

Kartat on tarkoitettu taustatiedoksi asukkaiden ravitsemustilanteesta alueellisille päättäjille, ravitsemuksen asiantuntijoille ja tutkijoille. Karttoja tulkittaessa on hyvä muistaa, että vaihtelu yksilöiden välillä alueen sisällä on suurempaa kuin alueiden välinen vaihtelu.

Koko Suomessa tulee edelleen edistää kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden käyttöä, tyydyttyneen rasvan korvaamista pehmeillä tyydyttymättömillä rasvoilla ja suolan käytön vähentämistä. Myös lihavuuden ehkäisy ja hoito on tärkeää koko maassa. Terveyden edistäminen kannattaa erityisesti suunnata suurten kaupunkien ulkopuolella asuviin ja miehiin.

Minna Similä, Olli Taskinen, Satu Männistö, Marjaana Lahti-Koski, Marjatta Karvonen, Tiina Laatikainen., Liisa Valsta. Terveyttä edistävä ruokavalio, lihavuus ja seerumin kolesteroli karttoina. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B20/2005, ISBN 951-740-575-8.

Raportti löytyy verkkosivuilta:
www.ktl.fi > Julkaisut > B-sarjan julkaisut > B20/2005. (huom. suuri tiedosto 8 MB)

Karttoihin liittyvä kalvosarja osoitteessa:
www.ktl.fi > Tietoa terveydestä > Ravitsemus > Kalvosarjoja

Kartta 1. Ruisleipä on tärkeä kuidun lähden suomalaisessa ruokavaliossa.

Kartta 2. Vyötärölihavuutta arvioidaan vyötärö-lantiosuhteella: raja miehillä 1,0 ja naisilla 0, 85.

---

Gatesin säätiö tukee maailman kansanterveyslaitosten yhteistyötä

Emoryn yliopisto (Atlanta, USA) ja Suomen Kansanterveyslaitos ovat saaneet ensi vuodelle 902 554 USA:n dollarin apurahan Bill ja Melinda Gatesin Säätiöltä Kansanterveyslaitosten maailmanjärjestön työtä varten.

Vuonna 2002 Rockefellerin Säätiön tuella käynnistynyt yhteistyö on kasvanut maailman kansanterveyslaitosten verkostoksi. Uusi järjestö (International Association of National Public Health Institutes, IANPHI) hyödyntää niin kehittyneissä kuin kehitysmaissa toimineiden kansainvälisten kansanterveyden asiantuntijoiden kokemuksia.

Tällä hetkellä järjestön yhteistyön piirissä on 35 kansallista kansanterveyslaitosta, joiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Suomen KTL on tehnyt merkittävää työtä sydäntautien ja muiden kroonisten tautien kuolleisuuden vähentämiseksi ja esimerkiksi Nigerian laitos voi välittää arvokasta tietoaan menestyksellisestä työstään HIV:n ja AIDSin ehkäisyssä kehitysmaissa. Akateemiset laitokset, kuten Emoryn yliopisto, tarjoavat koulutusapua ja opetuskokemusta sellaisista kansanterveystyön perustehtävistä kuten terveysseuranta, laboratoriotuki, terveysviestintä, terveyspolitiikka, epidemiologia ja terveyskasvatus.

”Myönnetty apuraha on merkittävä ja auttaa olennaisesti uutta järjestöä vahvistamaan työtään ja toteuttamaan konkreettisia hankkeita”, sanoo KTL:n pääjohtaja Pekka Puska. Uuden järjestön säännöt hyväksytään lopullisesti Maailman kansanterveyslaitosten pääjohtajien kokouksessa Rio de Janeirossa tammikuun lopulla.

Professori Jeffrey Koplan, USA:n kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja, joka toimii Emoryn Yliopiston Terveystieteiden keskuksen varadekaanina, on apurahan pääsaajana yhdessä KTL:n pääjohtajan professori Pekka Puskan ja KTL:n tutkimusprofessori Pekka Jousilahden kanssa. Järjestön keskustoimisto on Suomen Kansanterveyslaitoksella.

---

KTL-säätiö kansanterveyshankkeita tukemaan

Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska on perustanut KTL-säätiön tukemaan kansanterveyshankkeita. Lisävarojen turvin Kansanterveyslaitoksen tutkija- ja asiantuntijaryhmät voivat tehostaa työtä suomalaisten terveysongelmien syiden selvittelyssä ja sairauksien ehkäisyssä.

Säätiön peruspääomaksi pääjohtaja Puska on lahjoittanut saamansa Y. Jahnssonin säätiön lääketieteen tunnustuspalkinnon ja pohjoismaisen kansanterveyspalkinnon varoilla 25.000 euroa. Säätiön pyrkimyksenä on kehittyä merkittäväksi kansanterveyshankkeiden rahoittajaksi.

Kuusikymmentävuotispäiväänsä 18.12.2005 viettänyt pääjohtaja Puska toivoi huomionosoitukset KTL-säätiölle.

---

Suomi sopinut pandemiarokotteesta hollantilaisen rokotevalmistajan kanssa

Kansanterveyslaitos allekirjoitti 20.12.2005 täsmärokotetta koskevan viisivuotisen ennakkovaraussopimuksen hollantilaisen influenssarokotevalmistajan Solvay Pharmaceuticals B.V:n kanssa. Sopimuksella hollantilainen valmistaja sitoutuu toimittamaan Suomeen 5,5 miljoona annosta pandemian aiheuttavaa virusta vastaan suunnattua täsmärokotetta sopimusjärjestyksessä sitä mukaa kuin rokotetuotanto etenee.

Pandemiarokotteen valmistus alkaa pandemiaviruksen eristämisen jälkeen. Suomi on neljäntenä sopimusjonossa, ja rokotetoimitukset Suomeen alkavat valmistajan arvion mukaan noin kuusi kuukautta rokotetuotannon alkamisesta. Ilman sopimusta rokotteen saantiin ja hintatasoon liittyy paljon epävarmuutta. Solmittu ennakkovaraussopimus ei estä Suomea osallistumasta mahdollisen yhteispohjoismaisen rokotetuotantolaitoksen rakentamiseen, koska rokotevalmistus alkaa aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

Influenssalääkkeen ja pandemiarokotteiden hankinta on osa Suomen pandemiavarautumista yhtenä tärkeänä tautia rajoittavana toimenpiteenä.

Lisätietoja: www.ktl.fi

---

Rokotukset puutiaisaivotulehduksen torjumiseksi alkavat Ahvenanmaalla

Ahvenanmaalla toteutetaan puutiaisaivotulehduksen torjumiseksi määräaikainen rokotuskampanja 1.1.2006–31.12.2010 Kansanterveyslaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Maksuttomat rokotukset aloitetaan tammikuussa 2006.

Rokotuskampanja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön yleisiä rokotuksia ja tartuntatautien raskaudenaikaisia seulontoja koskevan asetuksen 421/2004 väliaikaiseen muutokseen. Kampanjan aikana rokotuksiin ovat oikeutettuja kaikki 7 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden kotikunta on Ahvenanmaalla olevassa kunnassa. Myös Ruotsissa opiskelevat ahvenanmaalaiset kuuluvat suosituksen piiriin. Ne, joiden kotikunta ei ole Ahvenanmaalla olevassa kunnassa, joutuvat entisen käytännön mukaisesti kustantamaan tämän lääkärin määräyksellä hankittavan rokotteen itse.

Puutiaisaivotulehdus (engl. ”tick-borne encephalitis” = TBE) on viruksen aiheuttama keskushermoston tulehdustauti, josta Suomessa on käytetty myös nimeä Kumlingen tauti. Virus tarttuu punkin puremasta. Tartunnan voi saada myös infektoituneen lehmän, vuohen tai lampaan pastöroimattomasta maidosta. Tauti aiheuttaa merkittävää, pitkäaikaistakin sairastavuutta ja voi johtaa pysyvään vammautumiseen. Rokotteita taudin torjumiseksi on ollut saatavilla jo pitkään.

Suomessa tartunnan voi saada punkin puremasta vain maantieteellisesti rajatuilla alueilla. Viime vuosina Suomessa on diagnosoitu 15–40 tapausta vuosittain, näistä noin puolet Ahvenanmaalla. Riski sairastua puutiaisaivotulehdukseen on maakunnassa suuri ja sairastuvuus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea.

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy yksittäistapauksina myös muualla Suomessa: Turun saaristossa, Kokkolan seudulla, Helsingin ulkosaarilla sekä Lappeenrannan ja Imatran seudulla. Tartuntariski on merkittävä myös Ruotsissa Tukholman saaristossa ja sieltä etelään lähinnä rannikolla (myös Gotlannissa ja Öölannissa), Baltian maissa ja osissa Keski-Eurooppaa. Siperiassa esiintyvä viruksen muunnos aiheuttaa vakavampia taudinkuvia.

Kampanja on osa yleistä rokotusohjelmaa. Kansanterveyslaitos hankkii rokotteet keskitetysti ja toimittaa ne Ahvenanmaalle. Rokotusten toteuttaminen on paikallisten terveyskeskusten vastuulla.

Tietoa puutiaisaivotulehdusrokotteesta löytyy Rokottajan käsikirjasta 2005 (Duodecim ja Kansanterveyslaitos) sekä Internet-osoitteesta
www.ktl.fi > Julkaisut > Rokottajan käsikirja.

Satu Rapola
erikoistutkija
KTL, Rokoteosasto