Publisher

National Public Health Institute
Original page

ability, ageing, fatness, health behaviour, health services, men, pensioners, psychosocial factors, women

Julkaistu 13.2.2006

Ikihyvä Päijät-Häme -seurannalla monipuolista tietoa ikääntymisestä

Päijät-Hämeessä vuonna 2002 alkaneessa Ikihyvä- seurantatutkimuksessa kuvataan ikääntymistä kymmenen vuoden aikana kolmessa ikäkohortissa. Ikihyvän tärkeä tehtävä on osoittaa terveyden ja hyvinvoinnin ongelma-alueita, ennakoida tulevaa ja auttaa suuntaamaan toimenpiteitä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Keräämällä tietoa samoista ihmisistä kymmenen vuoden ajan (2002–2012) saadaan ainutlaatuista tietoa ikääntymisestä eri elämänvaiheissa. Tarkasteltavina muuttujina ovat terveys, terveyskäyttäytyminen, toimintakykyisyys, psykososiaaliset tekijät, terveyspalvelujen käyttö sekä asenteet ja ajatukset vanhenemisesta. Tietoa saadaan paitsi terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista myös ikääntyvien elämäntyyleistä laajemminkin.

Ensimmäiset otokset vuosina 2002 ja 2005

Tutkimuksen alkaessa vuonna 2002 mukaan kutsuttiin 4 272 väestörekisteristä satunnaisesti valittua Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin asukasta. Seurantatutkimukseen osallistuvat olivat tutkimuksen alussa työelämän loppuvaiheessa olevia suurten ikäluokkien edustajia (vuosina 1946–50 syntyneet, tutkimuksen alussa 52–56-vuotiaita), juuri eläkkeelle siirtymässä olevia tai siirtyneitä (vuosina 1936–40 syntyneet, tutkimuksen alussa 62–66-vuotiaita), ja jo pidempään eläkkeellä olleita (vuosina 1926–30 syntyneet, tutkimuksen alussa 72–76-vuotiaita). Jokaisesta ikäryhmästä kutsuttiin 1 424 henkeä, joista puolet miehiä ja puolet naisia. Kuntakohtaiset otoskoot määräytyivät kunnan kokonaisasukasluvun mukaan kuitenkin niin, että jokaisesta kunnasta kutsuttiin vähintään 102 tutkittavaa.

Vuonna 2002 kutsun saaneista 2 815 (66 %) osallistui tutkimukseen (miehistä 63 % ja naisista 69 %). Korkeimmat osallistumisprosentit olivat 62–66-vuotiailla naisilla ja miehillä. Alhaisimmat osallistumisprosentit olivat suurten ikäluokkien miehillä (58 %) ja vanhimman ikäryhmän naisilla (63 %). Kuntakohtaiset osallistumisprosentit vaihtelivat 54:stä 80 prosenttiin. Osallistujat vastasivat kahteen laajaan kyselylomakkeeseen ja osallistuivat terveystarkastukseen sekä laboratoriokokeisiin. Terveystarkastuksessa mitattiin pituus, paino, vyötärönympärys ja verenpaine. Laboratorionäytteistä määritettiin lipidit (kokonaiskolesteroli, HDL, LDL ja triglyseridit), glukoosi ja insuliini.

Keväällä 2005 kutsuttiin uudelleen mukaan kaikki alkuperäiseen otokseen kuuluneet, huolimatta siitä olivatko he osallistuneet Ikihyvään vuonna 2002. Kun kolmen vuoden aikana kuolleet ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta poismuuttaneet poistettiin otoksesta, jäi otokseksi 3 998 henkeä. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska vieläkin oli mahdollista saada seitsemän vuoden seurantajakso nyt mukaan lähteviltä.

Tutkittavat vastasivat jälleen kahteen kyselylomakkeeseen ja heille toistettiin vuoden 2002 mittaukset. Lisäksi uusina mittauksina olivat toimintakykytestit (tuolista nousu 5 kertaa, käden puristusvoima, 6,1 m kävely ja kaksi tasapainotestiä) ja verinäytteistä määritettävä D-vitamiinipitoisuus. Vuoden 2005 mittauksiin osallistui 2 300 henkeä (58 % vuonna 2005 kutsuista). Nyt yli 2 000 tutkittavasta on tietoja vuosilta 2002 ja 2005. Seurantamittaukset tehdään vielä vuosina 2008 ja 2012. Tutkittavat saavat henkilökohtaisen palautteen verikoetuloksista ja terveystarkastuksen mittauksista.

Seurantatutkimuksen tuloksia raportoidaan monin tavoin. Ikäryhmittäisten ja sukupuolittaisten tarkastelujen lisäksi tuloksia tarkastellaan kunta- tai kuntatyyppikohtaisesti. Näin saadaan perus- ja seurantatietoa sairaanhoitopiirissä suoritettaville kehittämishankkeille. Alkutilanteen tuloksia (vuosi 2002) on raportoitu Ikihyvän kuntaraportissa (1) ja perusraportissa (2). Raportit löytyvät Ikihyvän www-sivuilta (www.palmenia.helsinki.fi/ikihyva). Lisäksi ensimmäisen vaiheen tuloksista on kirjoitettu kirja ikääntyvien elämäntyyleistä (3). Vuoden 2005 aineistoa analysoidaan parhaillaan, ja ensimmäisiä seurantatietoja raportoidaan vuoden 2006 aikana.

Poimintoja vuoden 2002 tuloksista

Koettu terveys luonnollisesti heikkenee ikääntymisen myötä, kuten havaittiin Ikihyvässäkin. Kun Ikihyvän nuorimman ikäryhmän (52–56-vuotiaita) naisista ja miehistä yli puolet arvioi terveytensä vähintään melko hyväksi, vanhimmassa ikäryhmässä (72–76-vuotiaita) näin arvioivia on enää kolmannes. Ammatillisen koulutuksen mukaan tarkasteltaessa terveytensä hyväksi kokevien osuuksissa on suuria eroja erityisesti naisilla (kuvio 1). Korkeakoulun suorittaneista naisista vielä joka viides kokee terveytensä hyväksi 72–76-vuotiaana, kun samanikäisistä ammattikoulun käyneistä tai ilman ammatillista tutkintoa olevista naisista vain muutama prosentti kokee terveytensä hyväksi. Pyydettäessä vertaamaan terveydentilaansa vuoden takaiseen terveyteen suurin osa vastaajista arvioi terveytensä suunnilleen samanlaiseksi kuin vuosi sitten. Vanhimmassa ikäryhmässä kolmannes naisista ja viidennes miehistä arvioi terveydentilansa huonommaksi kuin vuosi sitten. Nuorimman ikäryhmän miehistäkin peräti joka viides arvioi terveytensä huonommaksi kuin vuosi sitten.

Yleisimmät lääkärin toteamat sairaudet ovat kohonnut verenpaine, kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja selän kulumavika tai muu selkäsairaus. Vanhimman ikäryhmän naisilla korostuivat nivelrikko, tahaton virtsankarkailu, harmaakaihi, osteoporoosi ja kaatumisen tai muun vastaavan syyn aiheuttamat murtumat. Kun tiedetään, että naiset asuvat usein viimeiset vuodet yksin, nämä sairaudet voivat hyvinkin rajoittaa liikkumista ja siten itsenäistä selviytymistä kotona.

Joka viides miehistä ja nuorimman ikäryhmän naisista on lihava (painoindeksi yli 30 kg/m2). Kahden vanhimman ikäryhmän naisista joka kolmas on lihava. Lihavuus vaikuttaa toimintakykyyn. Kun lihavuutta luokiteltiin vyötärönympärysmitan mukaan, ne joiden vyötärönympärys on suuri (miehet yli 102 cm ja naiset yli 88 cm) raportoivat useammin toimintakyvyn rajoituksia. Lihavista huomattavalla osalla terveys rajoittaa portaiden nousemista verrattuna normaalipainoisiin. Tämä korostuu erityisesti vanhimmassa ikäryhmässä (kuvio 2).

Osaprojekteissa tutkitaan keliakiaa, psoriasista ja vanhenemisen kokemista

Ikihyvän seurantatutkimuksessa kertyy paljon aineistoa, jota hyödynnetään osatutkimuksissa sekä laadullista että määrällistä tutkimusotetta käyttäen. Näin Ikihyvän seuranta-aineisto pystyy yhdistämään hyvin erityyppisten tieteenalojen kiinnostuksen. Tällä hetkellä aineistosta on valmisteilla useita pro gradu -opinnäytetöitä ja väitöskirjoja. Mielenkiintoisessa pro gradu -työssään Pirjo Kalmari analysoi Ikihyvän kolmea avovastausta, jotka liittyvät pahimpiin ja parhaimpiin asioihin mitä vastaajille voisi lähivuosina tapahtua ja heidän unelmiinsa. Tulosten mukaan terveydentila on tärkein hyvää vanhenemista määrittävä tekijä (4).

Ikihyvässä tehtiin myös terveysvalistukseen liittyneitä ns. kolmen sukupolven haastatteluja (5). Tässä osatutkimuksessa haastateltiin Ikihyvän suurten ikäluokkien edustajia (Ikihyvän nuorin ikäryhmä) sekä heidän vanhempiaan ja lapsiaan. Joidenkin Ikihyvään osallistuneiden koteja ja mielipaikkoja kuvattiin yhteistyössä Lahden Muotoiluinstituutin ja Valokuvataide ry:n kanssa. Nämä mielipaikat kuvittavat tätä teemaa.

Ikihyvän materiaalia on käytetty myös vertailuaineistona muutamissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Verinäytteistä on erikseen määritetty keliakia-vasta-aineita, ja löydökset ovat johtaneet mielenkiintoisiin jatkotutkimuksiin (Liisa Luostarinen ja työryhmä). Myös psoriasista on tutkittu tarkemmin Ikihyvän aineistosta (Erna Snellman ja työryhmä).

Kuvio 1. Terveytensä hyväksi kokeneiden naisten osuudet (%) ammatillisen koulutuksen mukaan.

Kuvio 2. Tutkittujen osuus, joilla terveys rajoittaa portaiden nousemista useita kerroksia. Tulokset on esitetty iän, sukupuolen ja vyötärönympäryksen mukaan (vaalea palkki: alle suosituksen; tumma palkki: yli suosituksen). Vyötärönympäryksen suositusarvot: miehet pienempi kuin 102 cm, naiset pienempi kuin 88 cm.

Raisa Valve
erikoistutkija, FT
Helsingin yliopisto
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti
raisa.valve@helsinki.fi

Kirjallisuutta

1. Karisto A, Nummela O, Konttinen R, Haapola I, Valve R, Uutela A, Heikkilä K. Ikääntyvä Päijät-Häme, kuntien hyvinvointiraportti. Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenian raportteja ja selvityksiä 2003;41.

2. Valve R, Absetz P, Fogelholm M, Karisto A, Katajamäki E, Nissinen A, Talja M, Uutela A. Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimus, perusraportti 2002. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin julkaisuja 2003: A 12.

3. Karisto A., Konttinen R. Kotiruokaa, kotikatua ja kaukomatkailua, tutkimus ikääntyvien elämäntyyleistä. Palmenia-kustannus, 2004.

4. Kalmari P. Vanhenemisen janus-kasvot – avovastauksiin perustuva analyysi. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipolitiikan laitos, 2004.

5. Häkkinen A, Linnanmäki E, Leino-Kaukiainen P. Suomi, johon suuret ikäluokat syntyivät. Kirjassa Karisto A. (toim.): Suuret ikäluokat. Vastapaino, Tampere, 2005.