Apunavigaatio
Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Vastasyntyneen erityistarkkailua vaativat tilanteet - lastenlääkäri paikalle!
- Salonvaara Marjut
Vastasyntyneen erityistarkkailua vaativat tilanteet - lastenlääkäri paikalle!
Lastenlääkäri on mukana synnytyksessä, jos vauva syntyy ennenaikaisesti tai sen syntymäpaino on pieni. Lääkäri on mukana myös monisikiöisessä synnytyksessä, perätilasynnytyksessä ja keisarileikkauksessa. Mikäli lapsivesi on veristä tai vihreää, lastenlääkäri tarkastaa vauvan ja puhdistaa tarvittaessa hengitystiet.
Ennenaikainen tai pienipainoinen vastasyntynyt
Lastenlääkäri pyydetään synnytykseen mukaan, mikäli lapsi syntyy ennenaikaisesti tai syntymäpaino on pieni. Ennenaikaisesta synnytyksestä puhutaan silloin, kun synnytys käynnistyy raskausviikoilla 22 – 36. Lastenlääkäri tarkastaa vastasyntyneen voinnin välittömästi syntymän jälkeen ja päättää jatkohoidon tarpeesta.
Keskoslapset hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla. Siellä lapsen hyvinvointia, kuten sydämen ja hengityksen toimintaa, voidaan monitorin avulla seurata ja tarvittaessa avustaa. Ennenaikaisen lapsen ruokinta ja lämpötilan ylläpito vaativat huomiota. Myös raskausviikkoihin nähden pienipainoinen tarvitsee tarkempaa seurantaa kuin normaalipainoinen, täysiaikainen vastasyntynyt.
Monisikiöinen synnytys
Kaksosten tai kolmosten synnytykseen liittyy riskitekijöitä. Tämän vuoksi lastenlääkäri on aina paikalla monisikiöisessä synnytyksessä. Monisikiöiset raskaudet päättyvät usein ennenaikaiseen synnytykseen ja lapset tarvitsevat hoitoa ja seurantaa vastasyntyneiden teho-osastolla.
Perätilasynnytys
Perätilassa syntyvän lapsen auttaa ulos aina synnytyslääkäri. Lastenlääkäri on mukana perätilasynnytyksissä mahdollisten ongelmien varalta.
Imukupin käyttö
Imukupilla voidaan nopeuttaa vauvan ulospääsyä synnytyskanavasta. Imukuppisynnytyksen tavallisimpia syitä ovat synnytyksen pitkittyminen, äidin väsymys ja vauvan hapenpuutteen uhka. Lastenlääkäri pyydetään mukaan synnytykseen, jotta vastasyntyneen lapsen kunto ja välitön hoidon tarve voidaan arvioida heti.
Vihreä lapsivesi
Lapsivesi muuttuu vihreäksi sikiön ulostaessa siihen lapsenpihkaa. Vihreä lapsivesi on haitallista keuhkoille, jos lapsi vetää sitä hengitysteihinsä. Tällöin lapsenpihkassa olevat sappihapot ärsyttävät keuhkoja. Suuri määrä paksua lapsenpihkaa voi tukkia hengitystiet ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Siksi on tärkeää, että lastenlääkäri puhdistaa lapsen hengitystiet heti vihreästä lapsivedestä.
Verinen lapsivesi
Verinen lapsivesi on merkki vuodosta. Verenvuoto voi olla lähtöisin kohdunsuulta tai istukasta, osassa syy jää epäselväksi. Mikäli vuoto on runsasta, vastasyntynyt voi olla huonokuntoinen. Jos veristä lapsivettä pääsee keuhkoihin, se saattaa ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia. Lastenlääkäri tarkastaa lapsen ja tarvittaessa puhdistaa hengitystiet.
Vastasyntyneen huonokuntoisuuden epäily
Synnytyksen aikana sikiön sydänääniä seurataan. Mikäli sydämen rytmissä ja sykkeessä havaitaan muutoksia, joiden epäillään viittaavan hapenpuutteen uhkaan tai muihin häiriöihin, lastenlääkäri on mukana synnytyksessä ja tarkastaa lapsen voinnin välittömästi. Sydämen, verenkierron ja hengityksen toiminta varmistetaan. Tarvittaessa lapsi otetaan seurantaan ja jatkohoitoon vastasyntyneiden teho-osastolle.
Keisarileikkaus
Lastenlääkäri on mukana kaikissa keisarileikkauksissa ja tarkastaa vastasyntyneen voinnin heti syntymän jälkeen.
Jos raskauden aikana todetaan tai epäillään sikiön rakennevikaa
Tilanteen mukaan lastenlääkäri on joko mukana synnytyksessä tai tarkastaa vastasyntyneen voinnin heti syntymän jälkeen.
Lähteet
- Hofsten, K. & Lindbeck, L. 1995. Lapsi - Käsikirja vanhemmille. Gummerus Kirjapaino Oy.
- Minkkinen L., Jokinen, S., Muurinen E. & Surakka T. 1994. Lasten hoitotyö. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.
- Saarikoski, S. 1994. Synnytysopin perustiedot. Kustantaja Legekustannus Oy. Tampere.
- Ylikorkiala, O. & Kauppila, A. (toim.) 1996. Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
- Kantero R-L., Levo H. & Österlund, K. 1996. Lasten sairaanhoito. WSOY. Porvoo
- Eskola, K. & Hytönen, E. 1997. Naisen elämä ja hoitotyö. Otava. Helsinki.
- Eskola & Hytönen. 2002. Nainen hoitotyön asiakkaana. Helsinki. WSOY
information page
- Lapsivuodeajan ongelmia
- Synnytyksen operatiivisia toimenpiteitä
- Raskaudenaikaisia häiriöitä - alkuraskaus
guide
- Malli eri ikäisten lasten siirtymisestä uuteen rokotusohjelmaan (RONJA)
- Sosiaali- ja terveysministeriön antama D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositus
- Maahanmuuttajien rokotukset