Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Rintaruokinnan keskeiset perusasiat

  • Marianna leskio
  • Tiina Halonen
Julkaistu 19.5.2008, tarkistettu 19.5.2008

Rintaruokinnan keskeiset perusasiat

On tärkeää, että vauva saa ternimaitoa eli kolostrumia mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Kolostrum mm. nostaa vauvan verensokeria ja sisältää vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Äidinmaidon erittyminen riippuu siitä, kuinka paljon rintarauhasta stimuloidaan. Mitä useammin vauva imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Imemisen seurauksena äidin aivolisäke alkaa tuottaa kahta hormonia: prolaktiinia ja oksitosiinia. Prolaktiini käynnistää maidon erityksen ja vastaa sen riittävyydestä koko imetyksen ajan, oksitosiini säätelee maidon herumista. Artikkelissa on esitetty piiroskuvien avulla rinnan rakenne ja maidon eritykseen vaikuttavat hormonit.

Ensitapaaminen ja varhaisimetys

Vaikka synnytys olisi ollut kuin pitkä, uuvuttava matka, väsymys on poissa, kun vastasyntynyt nostetaan äidin vatsan päälle. Suuri ihme, uusi elämä, alkaa turvallisimmin äidin läheisyydessä, siellä, mistä lapsi on jo tottunut kaiken turvan saamaan.

Aluksi vauva rauhoittuu ja kerää voimia synnytyksen aiheuttamien rasitusten jälkeen. Sinä ja miehesi voitte rauhassa tutustua häneen, jutella ja hyväillä. Lämpimälle ihollesi peitettynä lapsen energiankulutus on mahdollisimman pieni, ja näin hänen verensokerinsa pysyy korkeana.

Levättyään keskimäärin puolesta tunnista tuntiin vauva alkaa etsiytyä rinnalle: hänellä on nälkä. Venytellen ja katsekontaktia hakien hän alkaa ryömiä rintaasi kohti. Vastasyntyneellä on ns. hamuamisrefleksi: käsin tunnustellen ja päällään nokkien hän löytää rinnan ja alkaa imeä. Kannattaa antaa vauvalle riittävästi aikaa toimia itse. Jos on tarvetta, kätilö toki auttaa vauvaasi ja sinua hyvän asennon löytymisessä ja tarkistaa, että imemisote on oikea. Näin vauvasi voi imeä niin pitkään kuin haluaa.

Rinnassa on valmiina ternimaitoa eli kolostrumia. Se on monella tapaa arvokasta vauvalle ja siksi on tärkeää, että hän saa sitä niin aikaisin kuin mahdollista. Kolostrum nostaa hyvin verensokeria, mikä on tarkoituksenmukaista, sillä valvottuaan elämänsä pari ensimmäistä tuntia vauva käy nukkumaan 1 - 4 tunniksi.

Kolostrum nopeuttaa vauvan ensimmäisen ulosteen, ns. pihkan, tuloa, mikä vähentää hänen keltaisuustasoaan ensimmäisen viiden vuorokauden aikana. Se sisältää myös runsaasti vasta-aineita erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Kolostrumissa kaikki tärkeät aineet ovat tiivistemuodossa. Sitä erittyy määrällisesti vähän, mutta vastasyntyneellä itsellään on riittävät nestevarastot ensimmäisten vuorokausien varalle. Vastasyntynyt pärjää siis pelkällä äidinmaidolla myös ensimmäisinä vuorokausina, jos hän imee rintaa tiheästi.

Vastasyntyneen ja hänen vanhempiensa kiireetön ensitapaaminen on arvokas. Koettuaan heti onnistumista vauvansa tarpeiden tyydyttämisessä vanhemmat jatkossakin luottavat enemmän omiin kykyihinsä lapsensa parhaina hoitajina. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi äidin tai vauvan poikkeavan voinnin vuoksi. Tällöin ensitapaaminen toteutetaan niin pian kuin tilanne sen sallii.

Myös syntymän jälkeen tapahtuva hengitysteiden puhdistaminen imulla sekä kylvetys ja muut hoitotoimet häiritsevät vauvan etsiytymistä rinnalle. Usein liman imeminen ei ole edes välttämätöntä ja hoitotoimet ehtii tehdä myöhemminkin. Vastasyntynyttä ei tulisi erottaa äidistään ilman perusteltua syytä.

Rinnan rakenne

Ymmärtääksesi kunnolla maidon nousun ja herumisen mekanismit sinun tulee tuntea rintojesi rakenne.
Maitorauhanen on muodostunut neljästä eri kudostyypistä: rauhaskudoksesta (varsinainen rintarauhanen), sidekudoksesta ja rasvakudoksesta sekä rintaa peittävästä ihosta. Maitorauhasessa on 15 - 25 erillistä pikkurauhasta, joita ympäröi runsas rasvakudos. Maito muodostuu pääasiassa rauhaskudoksissa eli alveoleissa. Maitorauhanen on jakautunut eri lohkoihin ja kunkin lohkon rauhastiehyellä on jokaisella oma nänniin avautuva päämaitokäytävänsä.

Itse nännipiha on noin kahden senttimetrin levyinen nänniä ympäröivä pigmenttialue, joka raskausaikana usein tummenee. Nännipihan alueella on runsaasti talirauhasia, joiden tehtävänä on rasvallaan suojata nännipihaa haavoilta ja halkeamilta.

Tunnustele rintasi ainakin aluksi ennen ja jälkeen syöttämisen. Näin voit arvioida, kuinka paljon vauvasi söi ja onko rintoihin jäänyt tyhjennystä vaativia muhkuroita. Muista kuitenkin, että välillä rintasi palautuvat tavanomaisen pehmeiksi, jolloin vauvan syömän maidon määrää on mahdoton arvioida rinnan perusteella. Kun vauva tulee tyytyväiseksi imettyään ja kastelee vähintään kuusi vaippaa päivässä, on maitoa riittävästi.

Maidon nousu- ja herumismekanismit

Raskauden aikana äidin veressä olevat istukan tuottamat suuret estrogeeni- ja keltarauhashormonipitoisuudet estävät maidon erityksen. Synnytyksen jälkeen korkeat hormonipitoisuudet vähenevät istukan syntymisen myötä. Tämä muutos laukaisee maidon erityksen, joka alkaa noin kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen.

Maidon erittyminen perustuu ns. kysynnän ja tarjonnan lakiin: mitä useammin vauvasi imee rintaa, sitä enemmän maitoa erittyy. Vauvan imemisen viesti välittyy hermosoluja pitkin aivolisäkkeeseen, joka alkaa tuottaa kahta hormonia:

PROLAKTIINIA, joka käynnistää ja ylläpitää maidon eritystä (maidon nousu)

OKSITOSIINIA, joka saa maitorauhasia ympäröivät lihakset supistumaan ja maidon virtaamaan vauvallesi suuhun (maidon heruminen)

Maidon muodostumisessa avaintekijänä on prolaktiini-hormoni, jota äidin aivolisäke on erittänyt raskauden aikana lähes kolme kertaa enemmän kuin ennen raskautta. Synnytyksen jälkeen prolaktiini käynnistää maidon erityksen ja vastaa osaltaan erityksen riittävyydestä koko imetysajan. Maidon tuotannon ja varastoinnin ohella prolaktiini säätelee rasvahappojen ja laktoosin tuotantoa.

Imetystapahtuma saa alkunsa hermostohormonaalisen refleksin välityksellä. Rinnat saavat viestejä hermoston ja verenkierron välityksellä. Hermovälitteistä imetyksen käynnistämistä kutsutaan herumisrefleksiksi. Herumista säätelee oksitosiinihormoni, jota aivolisäkkeen takalohko erittää, kun lapsen imemisestä aiheutuva ärsytys rinnanpäässä välittyy äidin keskushermostoon. Maidon erityksen voi laukaista jo pelkkä imetyksen valmistelu, imettämisen ajattelu, vauvan ääni, itku tai näkeminen.

Oksitosiinin kulkeutuminen veren mukana rintoihin saa aikaan rauhasrakkuloiden ympärillä olevien pienten lihassäikeiden supistumisen ja alveoleoiden tyhjenemisen, kun taas maitotiehyiden sileät lihassolut laajenevat ja täyttyvät maitovirrasta. Oksitosiini siis aikaansaa maidon virtaamisen pikkutiehyistä kohti nänniä ja ulos rinnasta. Erittyneen maidon määrä riippuu ennen kaikkea siitä, miten paljon rintarauhasta stimuloidaan. Maidon seistessä liian pitkään alveoleissa muodostuu maitotiehyeisiin painetta, joka vaikuttaa haitallisesti maidon eritykseen. Paras tae imetyksen onnistumiseen on tiheä, lapsentahtinen imetys.

Prolaktiinin tehtävänä on käynnistää ja ylläpitää maidoneritystä. Prolaktiinin määrää lisää lapsen imemisen aiheuttamaa nännipihaan kohdistuvaa ärsykettä. Kun rinta alkaa tyhjentyä ja prolaktiinia on ehtinyt siirtyä äidin verenkiertoon, alkaa uuden maitomäärän muodostus rinnassa. Prolaktiinin vaikutus alkaa vasta imetyksen loppupuolella, jolloin jää aikaa muodostaa uutta maitoa maitorakkuloihin.

Imetyksen aikana äidin elimistössä tapahtuu samanlaisia reaktioita kuin seksuaalisen kiihottumisen yhteydessä. Äiti voikin tuntea imettäessä seksuaalista mielihyvää. Tämä saattaa synnyttää helposti syyllisyyden tunteita, jotka voivat joskus olla niin voimakkaita, että äiti luopuu rintaruokinnasta. Evoluutio on kuitenkin järjestänyt imetyksen nisäkäsemoille mahdollisimman miellyttäväksi, jotta he mielellään imettäisivät poikastaan ja näin turvaisivat pienelle mahdollisemman hyvän alun elämälle.

Maidon erittymiseen vaikuttavat hormonit

Maidon erittymiseen vaikuttavat hormonit

Maidoneritykseen vaikuttavat tekijät

1. Luota itseesi imettäjänä ja vauvasi parhaana hoitajana. Mikäli tunnet itsesi epävarmaksi, lue aiheesta eri kirjoista ja keskustele muiden äitien ja neuvolasi terveydenhoitajan kanssa. Myös sairaalan synnytysvuodeosastolle samoin kuin imetystukiryhmiin voit ottaa yhteyttä jo ennen vauvan syntymää. Pidä mottonasi: "yrittänyttä ei laiteta".

2. Kun vauva on syntynyt, pidä häntä paljon lähelläsi. Jo pelkkä katsekontakti saa maitohormoneja erittymään runsaammin. Lisäksi vauva pysyy lähelläsi rauhallisempana, mikä puolestaan vähentää huoltasi vauvan voinnista. Koska vauva imee ensimmäisinä vuorokausina tiheästi, saat hänet myös nopeasti rinnalle, kun hän sitä tarvitsee. Etukäteen ajateltuna ympärivuorokautinen vauvan kanssa olo voi tuntua uuvuttavalta, mutta yleensä syöttörytmi harvenee jo kotiin mennessä.

3. Järjestä imetyshetket niin, etteivät muut asiat paina mieltäsi. Kiire ja huoli samoin kuin kipu estävät maitohormonien erittymistä. Mieti etukäteen, mikä on vauvan syntymän jälkeen tärkeintä: sekö, että elämä jatkuu ennallaan vauvasta huolimatta vai se, että vauva saa parhaat eväät elämänsä taipaleelle. Vauva-aika (= imetysaika) on loppujen lopuksi lyhyt hetki elämästäsi.

4. Huolehdi myös omasta ravinnon- ja nesteensaannistasi. Jos jaksat ja ehdit, tee etukäteen pakastimeen valmiiksi helposti lämmitettäviä ruoka-annoksia. Myös kaupasta saa hyviä valmisruokia, kunhan lisäät itse annoksiin vihanneksia ja hedelmiä. Yletön nesteiden nauttiminen ei sinänsä lisää maidontuotantoa, mutta sinun on hyvä juoda vettä tai sokeritonta mehua noin kaksi litraa päivässä janon tunteesi mukaan.

5. Lepää ainakin aluksi aina kun se on mahdollista, imettäessäsikin. Vauva syö ympäri vuorokauden kuukausia, joten lepo päivälläkin on lähes välttämätöntä. Pyri jättämään kaikki turha työ pois. Esimerkiksi turhaa on
- pissavaipan vaihto joka syötöllä (vaippojen imukyky on uskomaton)
- vauvan pyllyn rasvaus (turha rasvaus vähentää ihon omaa rasvantuotantoa)
- puseron, housujen tai lakanan vaihto pienen pulautuksen jälkeen
- kodin siistiminen vain tavan vuoksi
- vieraiden vastaanottaminen, jos ajankohta ei ole perheellesi sopiva

Osittain on sinusta itsestäsi kiinni, muodostuuko kokemuksesi vauva-ajasta murheiden täyttämäksi ajaksi vai uusia voimia antavaksi elämänvaiheeksi.

Lähteet

  • Katja Koskinen 2007. Imetysohjaus. Edita. Helsinki
  • Deufei M, Montonen E & parviainen M. 1996. Rinnalla. Suomen kätilöliitto. Koskinen K. 1999. Onnistunut imetys. osa 1 ja 2. neuvolalehti 1-2. Berner oy. Painorauma. 6-7. kuusisto R. 1989. Imetän ja hoivaan. WSOY. Porvoo.
  • Armanto ja Koistinen. Toim. 2007. Nauvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki.
© [PUBLISHER_INFO][ABOUT_US]