Publisher

National Public Health Institute
Original page

(rekommendationer), babies, breast-feeding, dietetics, food, infant formula, milk, human, newborn babies, nutrients, vitamin d

Julkaistu 21.12.2004

Imeväisikäisen lapsen ruokailun tavoitteena on yksinomainen rintaruokinta kuuden kuukauden ikään, lisäruokien aloittaminen yksilöllisesti viimeistään puolen vuoden iässä sekä osittaisen rintaruokinnan jatkuminen vuoden ikään.

Tavoitteena kuuden kuukauden yksinomainen rintaruokinta

Terveille ja normaalipainoisina syntyneille lapsille rintamaito riittää ainoana ravintona ensimmäisten kuuden kuukauden ajan. Jos rintaruokinta ei jatku, tilalle annetaan äidinmaidonkorviketta. Lapsi ei tarvitse rintamaidon tai äidinmaidonkorvikkeen ohella muuta nestettä, kuten esim. vettä. D-vitamiini on ainoa terveiden, täysiaikaisina syntyneiden lasten tarvitsema lisävitamiini. Sitä annetaan neuvolan ohjeiden mukaisesti, jotta lapsen kasvu taataan. Suositusta kuuden kuukauden yksinomaisesta rintaruokinnasta voidaan pitää täysin turvallisena, koska suomalainen neuvolajärjestelmä tarjoaa keinot havaita mahdolliset poikkeamat lapsen kasvussa yksinomaisen rintaruokinnan aikana. Osittaista rintaruokintaa voidaan jatkaa vielä ensimmäisen ikävuoden jälkeenkin perheen niin halutessa.

Äidinmaito paras perusta myöhemmän iän terveydelle

Yksinomaisella rintaruokinnalla on kehitysmaissa tärkeä merkitys aliravitsemuksen ja ripulisairauksien ehkäisyssä. Kehittyneissä maissa yksinomaista rintaruokintaa suositellaan perustaksi terveysongelmien ja kroonisten sairauksien ehkäisylle. Imetyksen lyhyt kesto ja varhainen altistuminen lisäruoille voivat altistaa neurokognitiivisen kehityksen häiriöille, allergioille, lihavuudelle sekä kroonisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle.

Lisäruokia yksilöllisen tarpeen mukaisesti viimeistään puolen vuoden iässä

Viimeistään 6 kuukauden iässä lapsi tarvitsee kiinteää lisäruokaa turvaamaan erityisesti riittävän energian, proteiinin ja raudan saantia. Ensimmäisiksi lisäruoiksi sopivat peruna, muut kasvikset, marjat ja hedelmät. Lihaa ja viljaa annetaan noin 5 – 6 kuukauden ja tavanomaisia lehmänmaitovalmisteita vuoden iästä lähtien. Tutkimusten mukaan suomalaislapset alkavat saada ensimmäisiä lisäruokia ja tavanomaisia maitovalmisteita suositeltua aiemmin. Ensimmäisenä kiinteänä lisäruokana suomalaisvauvoille tarjotaan yleensä perunaa noin 3,5 kuukauden iässä.

Suomalaisimeväisten ruokinta ei yllä tavoitteisiin

Kansainvälisen vauvamyönteisyysohjelman suosituksen mukaan muuta kuin oman äidin maitoa annetaan vastasyntyneille vain lääketieteellisin perustein. Lähes kaikki suomalaisvauvat saavat synnytyssairaalassa oman äidin maitoa, mutta lisämaitoa saa silti yli kaksi kolmasosaa lapsista. Lisämaitoa saavien lasten yksinomaisen ja kokonaisimetyksen kesto on lyhyempi kuin pelkkää oman äidin maitoa saavilla lapsilla. Suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on keskimäärin 1,4 kuukautta ja osittainen rintaruokinta jatkuu puolen vuoden ikään saakka. Suomalaistutkimuksessa imeväisiässä suositusten mukaisesti ruokituksi tuleminen vaihtelee äidin iän ja koulutustason mukaan.

Lisätietoja:

yliopistonlehtori, FT Maijaliisa Erkkola
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Lähde:

Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Knip M, Virtanen S. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä – tavoitteisiin matkaa. Suomen Lääkärilehti 2006;61:5029-5035

Kirjallisuutta:

Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H ym. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: STM, 2004.

Hasunen K, Ryynänen S. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:19.