Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Lapsivuodeosastolla hoito toteutetaan vierihoitona, mikä tarkoittaa vastasyntyneen ympärivuorokautista hoitamista äidin vierellä. Vierihoidon tarkoituksena on oppia tuntemaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin sekä antaa valmiuksia pärjätä vauvan hoidossa ja imetyksessä kotona. Hoito ja ohjaus toteutetaan kätilön ja lastenhoitajan yhteistyönä ja myös lääkäri on tavattavissa päivittäin tarpeen mukaan. Ensisynnyttäjän keskimääräinen hoitoaika on noin 3 - 4 vuorokautta. Artikkelissa on valokuva perhehoitohuoneesta.

Äiti siirtyy yhdessä lapsen ja isän kanssa lapsivuodeosastolle noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Osastolla hoito toteutetaan vierihoitoperiaatteella. Vierihoidolla tarkoitetaan vastasyntyneen ympärivuorokautista hoitamista äidin vierellä. Perhe voi osallistua vauvan hoitoon yhdessä äidin ja henkilökunnan kanssa. Vierihoidon tarkoituksena on oppia tuntemaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin sekä antaa valmiuksia pärjätä vauvan hoidossa ja imetyksessä kotona. Tarvittaessa osaston henkilökunta auttaa vauvan hoidossa. On tärkeää, että perheet kertovat hoitoon kohdistuvista toiveistaan hoitajille.

Hoito ja ohjaus toteutetaan kätilön ja lastenhoitajan yhteistyönä. Lääkäri on tavattavissa päivittäin tarpeen mukaan. Hoitoajat ovat osastolla yksilölliset; äiti voi suunnitella kotiutumisensa lapsen ja oman vointinsa mukaan. Ensisynnyttäjän keskimääräinen hoitoaika on noin 3 - 4 vrk.

Hoitosuunnitelma laaditaan yhdessä äidin/perheen kanssa huomioiden perheen avun ja tuen tarve. Lapsivuodeaikana seurataan äidin yleisvointia, virtsaamista ja vatsan toimintaa. Lisäksi seurataan kohdun supistumista, jälkivuodon määrää ja laatua, välilihan leikkaushaavan tai repeämien paranemista, rintojen kuntoa ja maidon eritystä. Äitiä tuetaan imetyksen onnistumisessa ja kerrotaan sen merkityksestä vauvan ravintona sekä varhaisena vuorovaikutuksena vauvaan.

Myös äidin erityistarpeet huomioidaan: mieliala, väsymys ja mahdollisen perussairauden vaatima seuranta ja hoito. Tarvittaessa äidiltä otetaan verikokeita ja virtsanäyte. Rh-negatiiviselle äidille annetaan anti-D-immunoglobuliini, jos lapsen veriryhmä on Rh-positiivinen.

Osastolla on oma sosiaalityöntekijä, joka on käytettävissä mm. sosiaalietuuksien tai kotiavun järjestämiseen liittyvien asioiden ohjauksessa.

Kotiutus

Kotiinlähtöpäivänä äiti käy synnytyslääkärin tarkastuksessa. Ennen kotiuttamista käydään läpi synnytyskertomus ja -kokemus. Tarvittaessa on mahdollisuus tavata myös synnytyksen hoitanut kätilö.

Osastolla ollessaan äiti saa monenlaisia ohjeita, jotka käydään läpi ennen kotiutumista, mm. jumppaohjeita lantionpohjalihasten ja muun lihaskunnon vahvistamiseksi.

Äidille selvitetään lapsen rekisteröintiin liittyvät asiat ja häntä ohjataan ottamaan yhteyttä neuvolan terveydenhoitajaan mahdollisimman pian kotiutumisen jälkeen. Äidin kanssa voidaan sopia, että yhteys otetaan osastolta käsin. Kotiin lähtiessä äiti saa mukaan täytetyn neuvolakortin, synnytyskertomuksen, kotihoito-ohjeet ja tarvittavat reseptit tai näytteenottokortit.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen.2007. (Toim.) Neuvolatyön käsikirja
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996