Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Koko raskauden kulun äitiä ja isää saattavat askarruttaa monet asiat. Tähän artikkeliin on kerätty tietoa tavallisimmista asioista, joihin liittyviä kysymyksiä tehdään raskaudenaikaisista yleisistä tuntemuksista. Kerätty tieto ja kokemus toimivat rauhoittavana ensitietona lasta odottaville. Artikkeli sisältää piirretyn kuvan, käsitekartan, synnytyspelkoihin vaikuttavista asioista.

Alakuloisuus

Masentuneisuutta ilmenee naisella ilmeisesti enemmän raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen kuin muulloin elämässä. On paljon avaimia oman masennuksen ymmärtämiseen ja siitä selviytymiseen niin raskauden, imetyksen kuin lapsivuoteen aikana. Tulevan äidin ei tarvitse pelästyä havaitessassaan itsessässään masennuksen oireita, vaan niistä kannattaa puhua avoimesti neuvolassa ja kotona.

Tietoa saa lisää Nettineuvolan sivuilta hakusanan avulla ja mielenterveys-linkkien kautta.

Alamahakivut

Raskauden alussa kohdun kasvuun liittyy useita erilaisia tuntemuksia alamahalla. Esimerkiksi nopea asennon vaihto nukkuessa tai reipas kävely voivat aiheuttaa yhtäkkistä vihlaisevaa kipua jommalla kummalla alamahan sivulla lähellä nivustaipeita. Kohdun kasvusta johtuvat kivut eivät normaalisti jatku yhtäjaksoisina. Verenvuotoa ei liity kohdun kasvun kipuihin.

Huimaus

Lisääntynyt nestemäärä elimistössä aiheuttaa osalle äideistä raskauden aikana huimausoireita. kannattaa pitää huoli säännöllisestä ruokailusta niin, että verensokeri pysyy tasaisena. Alhaisen verensokerin lisäksi huimausta voivat aiheuttaa äkkinäiset liikkeet kuten sängystä ylösnousu ja alhainen verenpaine. Lasillinen vettä tai laimennettua tuoremehua voi helpottaa oloa.

Itkuisuus

Raskaus on jokaiselle naiselle, usein myös miehelle, psyykkinen kasvuprosessi, joka ilmenee monenlaisina yksilöllisinä reaktioina kuten itkuisuutena, mielialan ailahtelevaisuutena ja lyhytjänteisyytenä. Raskaana oleva ei ole omituinen, jos havahtuu mielialojen vaihteluihin. Kannattaa tutustua laajemmin siihen, mitä kaikkea vanhemmuuteen valmistautuminen tuo mukanaan.

Nettineuvolan sivuilta saa tietoa hakusanan Vanhemmuus avulla sekä eri mielenterveys linkeistä.

Närästys

Närästystä esiintyy tavallisimmin raskauden loppupuolella (30 - 40 viikko). Happaman mahanesteen virtaus ruokatorveen vaivaa eniten makuulle käytäessä. Suuret ateriat, käristetyt ruoat, voimakkaat mausteet ja joskus myös kahvi lisäävät närästystä.

Vaivaan voi auttaa maito, piimä, jogurtti tai mantelit. Avuksi voi olla myös myöhäisten aterioiden välttäminen, nukkuminen useampia tyynyjä päänalusena , joskus ensiavuksi käy purukumikin. Myös oikealla kyljellä nukkuminen saattaa helpottaa. Tarvittaessa voi turvautua närästyslääkkeisiin.

Pahoinvointi

Pahoinvointia esiintyy tavallisimmin raskauden alussa ja se helpottaa yleensä 12. - 16. viikkoon mennessä. Joillakin äideillä ajoittainen pahointi voi jatkua koko raskauden ajan. Pahoinvointi voi olla oksentelua tai kuvottavaa oloa aamuisin, mutta osalla odottajista on pahoinvointia pitkin päivää. Raskaus herkistää hajuaistia; jääkaapin avaaminen, ruoan laitto yms. laukaisevat usein pahoinvoinnin.

Pahoinvointiin auttaa yleensä pienet ateriat kerrallaan, salaattien syöminen ja riittävästä nestetasapainosta huolehtiminen. Jos oksentelua on usein ja paino alkaa pudota, asiasta tulee keskustella terveydenhoitajan kanssa. Ulkoilu raittiissa ilmassa ja asiasta keskustelu helpottavat.

Pelko

Odotusaikaan liittyy jokaisella naisella pelkoja kuten synnytyspelkoa, vanhemmuuden pelkoa ja pelkoa selviytymisestä lapsen kanssa. Peloista kannattaa puhua ja koettaa avoimesti tarkastella pelkojaan ja keskustella niistä. Nettineuvola tarjoaa kanavan myös keskustelulle toisten äitien kanssa ja pelot kannattaa ottaa puheeksi myös neuvolassa.

Edetessään raskaus hankaloittaa äidin vointia niin, että laskettua aikaa lähestyttäessä pelko luonnollisesti alkaa hälvetä ja äiti alkaa jo toivoa synnytyksen käynnistymistä. Odotusaika on hyvää aikaa valmistautua sekä synnytykseen että vanhemmuuteen; opetella luottamaan itseensä synnyttäjänä ja vanhempana. Tämä prosessi ei ole tauti, vaan luonnollinen osa elämää.

Synnytyspelkoa kuvaavia asioita

Peräpukamat

Peräpukamat tulevat usein raskauden aikana esille varsinkin, jos vatsa ei toimi normaalisti. Kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen nauttiminen ja ummetuksen hoito sekä liikunta helpottavat. Huolellinen alapesu ja pukamien rasvaus esim. vaseliinilla auttavat ja ehkäisevät pukamien verenvuotoa.

Päänsärky

Päänsärkyä esiintyy odotusaikana samoin kuin muulloinkin. Levon ja ulkoilun tarpeesta tulee huolehtia. Elleivät kotikonstit auta, voi ottaa tarvittaessa esim. Panadol-tabletin. Jos raskaudessa on ollut häiriöitä, verenpaine on koholla tai päänsärky jatkuu pitkään, on otettava yhteys neuvolaan.

Rintojen arkuus ja pingottuneisuus

Rintojen arkuutta ja pingotusta esiintyy alkuraskauden aikana varsinkin naisilla, joilla on useasti premenstruaalisia oireita. Rinnoissa tapahtuu koko ajan raskauden edetessä kasvua, muutoksia ja valmistautumista imetystä varten. Alkuraskauden rintojen arkuus ja pingotus helpottavat yleensä 12. raskausviikkoon mennessä.

Suonenveto

Suonenvetoa esiintyy usein raskauden aikana jaloissa. Yölliset suonenvedot ovat kiusallisia ja seuraavana päivänä lihakset saattavat aristaa. Vaivaan voi auttaa yösukkien pito tai jalkojen suihkuttelu vuoroin kylmällä ja kuumalla vedellä iltapesun yhteydessä sekä jalkojen huolellinen rasvaaminen. Suonenvedon yllättäessä jalkaa tulee painaa vedon vastakkaiseen suuntaan.

Suonikohjut

Raskauden aikana suonikohjut pahenevat ja osalle odottajista niitä ilmestyy varsinkin jalkojen rasituksen jälkeen. Sukutaustalla on merkitystä. Jalkojen suonikohjuvaivoja voi helpottaa pitämällä jalkoja koholla esim. työpäivän jälkeen. Myös tukisukista on apua.

Ulkosynnyttimien suonikohjut voivat olla erittäin kipeät ja vaikeuttaa normaalia elämää.

Supistukset

Supistuksia voi esiintyä raskauden aikana jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Useimmilla odottajilla on supistustuntemuksia ennen loppuraskautta. Supistus tuntuu kohdun kovettumisena. Supistuksia saattaa tuntua esim. pitkän työpäivän jälkeen, äkkiä ylösnoustessa, vuoteeseen mentäessä tai yhdynnän aikana. Tällöin supistuksen kesto on lyhyt, muutamista sekunneista puoleen minuuttiin. Loppuraskaudessa supistukset yleensä lisääntyvät ja niiden kesto pitenee.

Raskaana olevan on hyvä oppia tuntemaan omaa elimistöään ja sitä, miltä supistukset tuntuvat - tulla niiden kanssa sinuiksi. Huomioitavia supistuksia ovat sellaiset, joita esiintyy ilman rasitusta ja näitä alkaa olla useita tunnissa, ja varsinkin, sellaiset, joihin niihin liittyy kuukautiskipua muistuttavaa kipua tai runsaampaa limaista vuotoa ja siinä pahaa hajua.

Epämääräinen selkäsärky voi joskus olla merkki supistuksista. Supistuksista ja selkäsärystä on hyvä mainita neuvolassa ja arvioida yhdessä niiden merkitystä. Kohdunsuuta avaavat supistukset ovat voimakkaita, tiheämpiä ja yleensä kivuliaita.

Tihentynyt virtsaamisen tarve

Tihentynyttä virtsaamistarvetta esiintyy monella äidillä jo alkuraskauden aikana, kun kohtu alkaa kasvaa ja lantionalueen verisuonet laajentuvat. Iltapäivisin alamaha voi tuntua turvonneelta ja herättää kysymyksiä. Loppuraskauden aikana kasvava kohtu aiheuttaa painetta virtsarakkoon ja aiheuttaa siksi tihentynyttä virtsaamistarvetta. Osa äideistä on taipuvainen virtsatietulehduksille, mikä myöskin on pidettävä mielessä.

Turvotus

Turvotusta esiintyy lähes jokaisella odottajalla varsinkin raskauden loppupuolella. Turvotus ilmenee nesteen kertymisenä kudoksiin. Turvotusta voi esiintyä sormissa, jaloissa ja silmäluomissa.

Vaivaan auttaa tavallisesti suolaisten ruokien välttäminen, esim. pizza illalla aiheuttaa useimmille turvotusta seuraavana päivänä. Tulee myös varoa limppareita, soodavettä ja samariinia. Turvotuksesta on hyvä keskustella terveydenhoitajan kanssa. Äkillinen turvotus tai painon nousu yli 0,5 kg viikossa on tärkeää huomioida.

Ummetus

Ummetus on hyvin tavallinen raskausajan vaiva. Se aiheuttaa erilaisia vatsakipuja, joita on joskus vaikea erottaa supistuksista tai kohdun kasvukivuista. Tilannetta voi helpottaa kuitupitoisella ruokavaliolla ja liikunnalla. Ellei em. keinoista ole apua, asiasta tulee keskustella tarkemmin neuvolassa.

Unettomuus

Raskauden alussa odottajaa nukuttaa tavallista enemmän ja varsinkin illalla nukahtaminen on helppoa. Loppuraskauden aikaan, 34. raskausviikon jälkeen, monelle äidille tulee aamuyön heräämisongelmia. Illalla äiti nukahtaa helposti, mutta herää klo 2.00 – 3.00 ja valvoo joskus useamman tunnin miettien esim. synnytystä ja lapsen vointia. Loppuraskauden aikana myös kohdun kasvu ja elimistön valmistautuminen synnytystä varten aiheuttavat asennon vaihdon yhteydessä kipuja ja herättävät äidin öisin. Myös yölliset wc-reissut saattavat vaikeuttaa uneen pääsyä uudelleen.

Keskusteleminen neuvolassa helpottaa, jos mietteet koskien synnytystä ja lapsen vointia valvottavat. Yleensä unettomuus helpottaa viikon kahden kuluessa ja menee itsestään ohi.

Valkovuoto

Valkovuoto lisääntyy raskauden aikana ja vaatii tehokkaampaa hygieniaa: alapesun useammin ja joskus tarvitaan pikkuhousunsuojaa. Mikäli vuoto muuttuu haittaavaksi, muuttaa väriä esim. veriseksi, limakalvoilla alkaa olla kutinaa tai kirvelyä, tulee ottaa yhteys neuvolaan.

Verenvuoto

Verinen vuoto raskauden aikana ei kuulu asiaan. Jos emättimestä alkaa tulla kirkasta verta, tulee lähteä heti sairaalaan. Jos vuoto on hyvin niukkaa ja verilimaista, tulee ottaa yhteys neuvolaan ja keskustella, miten pitäisi toimia. On tärkeää tietää liittyykö vuotoon kipuja, onko vuoto tullut yhdynnän jälkeen tai onko esim. peräpukamia, jotka mahdollisesti vuotavat. Loppuraskaudessa sisätutkimuksen tai yhdynnän jälkeen voi esiintyä verilimaista vuotoa, joka on vaaratonta.

Väsymys

Väsymys on tavallinen alkuraskauden oire. Tulee kuunnella itseään ja nukkua riittävästi. Väsymyksen syynä ei tässä vaiheessa yleensä ole alhainen hemoglobiini, vaan elimistön hormonimuutokset. Tämäkin vaiva helpottaa 16. viikon loppuun mennessä, monesti jo aiemminkin.

Yhdyntä

Moni raskaana oleva pelkää yhdyntää ja sen seurauksia raskauden aikana. Alkuraskauden aikana oletettujen kuukautisten alkupäivinä yhdyntä saattaa tuntua epämiellyttävältä ja aiheuttaa supistustuntemuksia tavallista enemmän. Samoin alkuraskauden väsymys tekee äidin haluttomaksi yhdyntään. Jatkossa useimmat kokevat rakastelun olevan jopa tavallista miellyttävämpää, koska ehkäisystä ei tarvitse huolehtia. Yhdyntä kuuluu normaaliin elämään myös raskauden aikana ja on molemmille tärkeä ja suhdetta hoitava asia.

Miehen ei ole syytä "pelätä" raskaana olevaa naista; yhdyntä ei ole kiellettyä muuten kuin joskus lääkärin määräyksestä esim. ennenaikaisten supistusten takia. Mielikuvitusta käyttäen voitte tuottaa mielihyvää toisillenne. Läheisyys tuo turvallisuutta ja korvaa keskustelutaidottomuutta.

Yksinäisyydentunne

Äitiys- tai sairaslomalle jäänti voi nostattaa yksinäisyyden tunteen. Mies ja ystävät ovat usein työssä ja äiti kaipaa juttuseuraa. Tänä aikana on mahdollisuus tavata samassa elämäntilanteessa olevia äitejä esim. Nettineuvolan keskusteluryhmissä tai neuvolon äiti-lapsi -piirissä. Jos yksinäisyys käy ahdistavaksi, asiasta kannattaa puhua neuvolassa.

Yllättävät tunnetilat

Moni äiti säikähtää omia tunteitaan esimerkiksi synnytyksen jälkeen; olo ei tunnukaan onnelliselta ja ruusunpunaiselta, vauvakin on kuin vieras. Entäpä kotona yksin vauvan kanssa; lapsi itkee ja kiukkuaa koko päivän. Tulee halu laittaa kädet korville ja on tunne, että pää halkeaa, tulee halu paiskata lapsi vaikka seinään!

On tärkeää muistaa: nämä ovat ajatuksia ja tunteita, eivät tekoja! Äidillä on lupa väsyä ja tuntea kaikkea tätä, mutta on tärkeää puhua ääneen näistä pelottavista tunteista. Pelottavat tunteet ja ajatukset eivät tee Sinusta huonoa äitiä.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen.2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. helsinki
• Saarikoski, S. 1994. Synnytysopin perustiedot. legekustannus Oy. Jauhiainen H. 1999. Kokemustieto neuvolavastaanotoilta.