Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Gestaatio- eli raskausdiabetes on raskauden aikana todettu sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Tilanne normalisoituu yleensä raskauden jälkeen. Ylipaino on tärkeä raskausdiabeteksen riskitekijä. Raskuausdiabetes todetaan sokerirasituskokeella ja hoidoksi riittää yleensä ruokavalio.

Gestaatio- eli raskausdiabetes tarkoittaa raskauden aikana todettua sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka yleensä palautuu normaaliksi synnytyksen jälkeen. Erityisesti viimeisen raskauskolmanneksen aikana insuliinia ei erity riittävästi kuten ennen raskautta. Tämä voi aiheuttaa verensokerin nousun. Normaalistikin raskaana olevilla voi olla ruokailun jälkeen verensokeri hieman koholla ja sokeria voi erittyä virtsaan.

Äitiysneuvoloilla on valtakunnallisesti yhteneväiset ohjeet raskausdiabeteksen toteamiseksi. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä määritetään äidin painoindeksi (BMI) raskautta edeltävän painon ja pituuden perusteella. Liikapaino on tärkeä raskausdiabeteksen riskitekijä. Jatkossa jokaisella neuvolakäynnillä tutkitaan virtsasta sokeri.

Joka kolmannelle äidille tehdään raskauden aikana kahden tunnin sokerirasituskoe. Koe tehdään tavallisesti 26. - 28. raskausviikoilla terveyskeskuksen laboratoriossa seuraavien riskitekijöiden perusteella:
- äiti on ylipainoinen eli BMI on yli 25
- yhdessäkin aamuvirtsanäytteessä todetaan sokeria
- äiti on synnyttänyt aikaisemmin yli 4500gr painavan lapsen
- äiti on 40-vuotias tai vanhempi
- kun raskaudessa epäillään kookasta sikiötä (tehdään sokerirasitys yleensä heti)
- jos äidillä on aiemmissa raskauksissa todettu raskausdiabetes (sokerirasitus tehdään jo H17 ja uusitaan H28, jos normaali)

Noin 1-2 %:lla äideistä todetaan raskausdiabetes. Äiti lähetetään lisätutkimuksiin synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle, jos yksikin sokerirasituskokeen arvo on poikkeava. Hoidoksi riittää tällöin yleensä ruokavalio. Kun ilmenee useampia poikkeavia arvoja, tutkitaan synnytysosastolla äidin verensokerin vuorokausikäyrä, jonka mukaan jatkohoito määräytyy.

Raskausdiabetesäidit on tärkeää löytää ajoissa, jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman varhain raskauden aikana ja välttyä siten synnytyksenaikaisilta yllätyksiltä. Annetun ruokavalion noudattaminen on tärkeää perushoitoa. Joskus joudutaan käyttämään myös insuliinihoitoa. Verensokeria seurataan samalla tavoin kuin diabeteksessa.

Raskausdiabetes on diabeteksen eli sokeritaudin riskitekijä. Noin joka toiselle äidille imaantuu myöhemmin elämässä aikuistyypin diabetes (tyypin 2 diabetes). Kun riski on tiedossa, verensokeria osataan seurata tarkemmin ja hoito voidaan aloittaa välittömästi. Noin puoli vuotta synnytyksen jälkeen suositellaan tehtäväksi uusi sokerirasituskoe ja verensokeria seurataan jatkossa 1-2 vuoden välein laboratoriossa.

Lähteet

• Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
• Armanto ja Koistinen. Toim. 2007. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki.