Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Elämän alku voi olla vaikeaa sellaisilla lapsilla, joiden äiti on käyttänyt huumeita. Vauvalla on usein vaikeita vieroitusoireita, joita joudutaan hoitamaan sairaalassa. Sikiö on kehityksensä alkuaikoina erityisen altis erilaisten aineiden ja lääkkeiden aiheuttamille vaurioille tärkeiden elinten muodostumisen vuoksi.

Yleistä huumeista

Huumeiksi määritellään kansainvälisin sopimuksin aineet, joita voidaan käyttää päihdyttävässä tarkoituksessa ja jotka voivat aiheuttaa käyttäjälleen fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Suomessa yleisimmin käytettyjä huumausaineita ovat:
- luontoperäiset kannabisjohdokset (marihuana, hasis)
- laboratoriovalmisteiset amfetamiinijohdokset
(amfetamiinisulfaatti, metamfetamiini, ekstaasi)
- opiaatit (heroiini, morfiini, buprenorfiini, oopiumi)
- päihtymistarkoituksessa käytetyt uni-, kipu- ja
psyykenlääkkeet.

Huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia ovat itse huumeiden aiheuttamat terveyshaitat sekä huumeiden välityksellä leviävät tartuntataudit, rikollisuus, prostituutio, väkivalta ja muut sosiaaliset ongelmat. Naisten päihteiden käytön on todettu olevan kiinteässä yhteydessä miehen päihteiden käyttöön.

Suonensisäisiä huumeita käyttävät äidit altistavat lapsensa myös bakteeritulehduksille, maksatulehduksille ( A-, B-, C-hepatiitti) ja HIV:lle. Suomessa suonensisäisten huumeidenkäyttäjistä 80%:lla on C-hepatiitti. Valtaosa huumeiden käyttäjistä on päihteiden sekakäyttäjiä.

Huumeisiin liittyvät sosiaaliset ongelmat ulottuvat ydinperhettä kauemmas ja usein taustalla on päihdeperhe. Päihteistä riippuvaisten äitien lapsuustaustaan liittyy usein emotionaalista turvattomuutta ja vaikeita elämän tapahtumia. Heillä voi olla kokemuksia yksin selviytymisen pakosta, laiminlyönneistä, hylätyksi tulemisesta, pahoinpitelyistä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Äidin mielikuvat siitä, millaista on olla hoivattu vauva tai äiti, ovat usein idealistisia, negatiivisia tai hauraita.

Huumausaineet ja raskaus

Elämän alku voi olla vaikeaa sellaisilla vauvoilla, joiden äiti on käyttänyt huumeita. Huumeiden sikiövaikutukset riippuvat käytetyistä aineista, käyttötavasta, käyttötaajuudesta, annosten suuruudesta ja raskauden vaiheesta käytön aikana. Vauvalla on mahdollisesti vaikeita vieroitusoireita, joita joudutaan hoitamaan sairaalassa.

Kannabis

Kannabis on yleisin kielletty huume Suomessa. Kannabista saadaan Cannabis Sativa -nimisestä kasvista. Kannabistuotteita on kolmea eri lajia: hasista valmistetaan kasvin pihkasta, lehdistä ja varsista kuivatetaan marihuanaa ja kannabisöljy on kasvin öljyuutetta. Kasvin tunnetuin ja tajuntaa muuttavin aine on THC. Kannabis on monivaikutteinen huumausaine, joka samanaikaisesti aiheuttaa harha-aistimuksia, kiihottaa keskushermostoa ja rauhoittaa.

Kannabista käytetään useimmiten polttamalla. Kannabiksen polttajan silmän valkuaiset voivat olla punoittavat. Hengityksen haju on imelä. Päihdetilassa syljen eritys vähenee ja makeanhimo kasvaa.

Toistuva ja säännöllinen kannabiksen käyttö heikentää miehen hedelmällisyyttä ja saattaa johtaa lapsettomuuteen. Naisilla pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa häiriöitä munasolun irtautumisessa.

Raskauden aikana kannabistuotteiden vaikuttavat aineet läpäisevät istukan ja kertyvät sikiöön. THC läpäisee istukan sitä helpommin, mitä pidemmälle raskaus on edennyt. Yksi marihuanasavuke sisältää viisi kertaa enemmän myös tervaa ja häkää kuin tavallinen tupakka. Häkä supistaa napanuoran verenvirtausta ja heikentää sikiön ravinnonsaantia. Runsas kannabiksen käyttö aiheuttaa sikiönkasvun hidastumista ja pienipainoisuutta.

Amfetamiini

Suomessa toiseksi eniten käytetty huumausaine on amfetamiini. Amfetamiini on kemiallisesti valmistettu huume, joka vaikuttaa keskushermostoa kiihdyttävästi. Sitä käytetään suun kautta juomaan sekoitettuna, nuuskaamalla, suonensisäisesti tai imeytettynä suun limakalvolta.

Päihdetilan aikana käyttäjä on poikkeuksellisen energinen, vilkas, levoton, puhuu nopeasti ja mahdollisesti epäloogisesti. Hän ei malta istua paikallaan, vaan vaihtaa asentoa, nousee kävelemään tai heiluttelee käsiään tai jalkojaan. Amfetamiini vie nälän tunteen. Käyttäjät ovat laihoja tai aliravittuja. Päihtymystilan aikana käyttäjä ei pysty nukkumaan ja virtsaaminen voi olla vaikeutunutta. Silmän mustuaiset ovat laajentuneet. Vieroitusoireet ovat voimakkaat lihaskivut, vatsakrampit, hikoilu, vapina, oksentelu ja päänsärky.

Amfetamini läpäisee istukan helposti kaikissa raskauden vaiheissa. Suonensisäisesti annosteltuna amfetamiini läpäisee istukan nopeasti aiheuttaen myös sikiölle korkean amfetamiinipitoisuuden. Amfetamiinin on todettu aiheuttavan lapselle sydänvikoja, pienipäisyyttä ja henkistä jälkeenjääneisyyttä.

Koska amfetamiini vie pois nälän tunteen, äidin paino ei nouse tai nousee vain vähän raskausaikana. Tämä johtaa helposti niin äidin kuin sikiönkin aliravitsemukseen, jolloin sikiön kasvu hidastuu. Amfetamiini heikentää istukan verenkiertoa, mikä vähentää sikiön kasvua entisestään. Amfetamiini nostaa äidin verenpainetta ja kohdun sisäistä painetta, lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon riskiä, lisää infektioita ja saattaa aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen.

Vastasyntyneiden vieroitusoireet ovat tavallisia: Kohonnut verenpaine, poikkeava itkuääni, imemisvaikeudet ja oksentelu, lihasjäykkyys, tärinä, vapina ja unihäiriöt. Oireet voivat kestää useita päiviä. Sikiöaikana altistuneilla lapsilla on todettu kasvuympäristöstä riippumatta huonompi koulumenestys kuin muilla ikätovereilla. Yhteys lasten agressiiviseen käytökseen on myös havaittu.

Opioidit

Oopiumunikosta tuotettavia huumausaineita kutsutaan opioideiksi eli opiaateiksi. Opiaatteja ovat mm. oopiumi, morfiini, kodeiini, papaveriini, heroiini, buprenorfiini, metadoni, tramadol ja kodeiini. Opiaatit vaikuttavat keskushermostoa lamaavasti.

Opiaatteja käytetään suun kautta, polttamalla, nuuskaamalla ja suonensisäisesti. Riittävän huumeannoksen saatuaan opiaattiriippuvainen käyttäytyy melko normaalisti, mutta pupillit voivat olla pienentyneet. Pidemmän käytön jälkeen epäsiisteys, pistojäljet, huonokuntoisuus ja vaikeat infektiot tulevat esille. Käytös muuttuu agressiiviseksi, levottomaksi , tuskaiseksi ja ahdistuneeksi vieroitusoireiden tullessa. Näitä ovat masennus, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsa- ja lihaskivut, hikoilu- ja horkkakohtaukset. Psyykkinen ja fyysinen riippuvuus opiaateista on voimakasta.

Raskaudenaikainen opiaattien käyttö on merkittävä ja henkeä uhkaava vaara sekä sikiölle että äidille. Opiaatteja käyttävä raskaana oleva nainen on ohjattava päihdehoitoon opiaattien korvaushoidon aloittamisen tarpeellisuuden arvioimiseksi. Äidin saaman lääkkeellisen korvaushoidon merkitystä lapsen voinnille ja myöhemmälle kehitykselle ei vielä tiedetä tarkasti. Opiaattien korvaushoidossa sikiö kuitenkin välttyy raskaudenaikaisilta vieroitusoireilta ja laittoman käytön uhkana olevilta infektioilta.

Opiaatit aiheuttavat sikiölle virtsateiden-, aivojen- ja sydämen epämuodostumia. Verenvuotoja on raskauden aikana merkitsevästi enemmän kuin muilla, ja istukan ennenaikaisen irtoamisen riski on kymmenkertainen. Opiaattien käyttöön liittyy kohonnut infektioriski ja ennenaikaisen synnytyksen riski. Sikiön kasvu on hidastunut ja sikiö kärsii hapenpuutteesta.

Opiaatit läpäisevät istukan helposti ja sikiön tottuminen huumeeseen aiheuttaa syntymän jälkeen lapselle jopa neljän viikon ajan vieroitusoireita. Vastasyntyneet ovat levottomia ja tuskaisia. Heillä on vapinaa, tärinää, rytmihäiriöitä ja imemisvaikeuksia. Vakavien vieroitusoireiden hoitoon annetaan vastasyntyneelle morfiinia laskevin annoksin. Opiaateille altistuneilla lapsilla on todettu henkistä ja fyysistä jälkeenjääneisyyttä ja oppimisvaikeuksia.

Kokaiini ja hallusinogeenit

Kokaiinin ja hallusinogeeneistä tunnetuimman LSD:n käyttö on toistaiseksi ollut Suomessa vähäistä. Muualla maailmassa kokaiini ja kokaiinin johdannainen crack ovat huomattavasti amfetamiinia yleisempiä. Kokaiinia nuuskataan ja LSD imeytetään usein paperinpalasiin, joiden annetaan liueta suussa.

Kokaiinin ja crackin käyttö lisäävät sikiön pienipainoisuuden ja kasvuhidastuman riskiä. Joka kolmannen käyttäjän lapsi syntyy ennenaikaisesti. Istukan irtoaminen ja verenvuodot ovat yleisiä. Lapsilla on todettu näköhermon surkastumista, taittovirheitä ja karsastusta. Häiriöitä voi esiintyä myös aivojen kehityksessä. Sydämen rytmihäiriöitä, sydänpysähdyksiä ja kouristuksia saattaa tulla vielä kolmen viikon iässäkin.

Huumeidenkäyttäjän tunnistaminen äitiyshuollossa

Huumeidenkäyttäjän tunnistaminen äitiyshuollossa
Huumausaineita käyttävän naisen raskaus on aina riskiraskaus. Siksi äitiyshuollon työntekijöiden tulee oppia tunnistamaan käyttäjät. Narkomaaneista suurin osa ei kerro neuvolassa oma-aloitteisesti huumeiden käytöstään. Lääkärin tai terveydenhoitajan on kysyttävä huumeiden käytöstä suoraan. Luontevinta on kysyä mahdollisista huumekokeiluista heti tupakointikysymysten jälkeen. Narkomaanit ovat tottuneet salaamaan käyttöään ja käytön vähättely on heille luontaista.

Huumeiden käytön merkkejä raskauden aikana ovat myöhäinen äitiyshuollon seurantaan hakeutuminen ja huono hoitomyöntyväisyys. Käyttäjät ovat usein pelokkaita, varovaisia ja ahdistuneita, kun on kyse huumausaineisiin liittyvistä tutkimuksista ja tietojen keräämisestä. Virtsanäytettä huumausaineiden määrittämistä varten on vaikea saada. Nähtävissä on myös ulkonäön-, käytöksen- ja mielialan muuttuminen raskauden seurannan aikana. Kliinisiä löydöksiä ovat synnytyselinten verenvuodot, sukupuolitaudit, anemia, vähäinen painonnousu, pahoinpitelyjäljet, huonot ja arpiset laskimosuonet, poikkeavat infektiot yleensä ja keskushermostoperäiset kohtaukset.

Narkomaanisynnyttäjälle tulee antaa tietoa huumeiden vaikutuksesta raskauteen, sikiöön, vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen ja motivoida vieroitushoitoon. Yhteistyö päihdehuollon ja -psykiatrian, neuvolan, sosiaalityöntekijän ja erikoissairaanhoidon äitiyshuollon välillä pitää olla tiivistä. Lastensuojeluilmoitus tehdään synnytyssairaalasta äidin kotikunnan sosiaalitoimeen aina, kun äidin tiedetään käyttäneen raskausaikana huumeita. Raskaana olevat huumeiden käyttäjät ohjataan synnyttämään sellaiseen sairaalaan, missä on mahdollisuus vastasyntyneen tehostettuun hoitoon.

Päihteitä käyttäneellä äidillä ja mahdollisista vieroitusoireista kärsivällä vauvalla on runsaasti riskitekijöitä haittaamassa onnistuneen äiti-vauvasuhteen syntymistä. Huumeille altistunut vauva voi olla keskosena syntynyt ja vieroitusoireiden vuoksi vaikeasti tulkittava ja lohdutettava. Äitiin liittyviä riskitekijöitä ovat äidin päihderiippuvuus, psyykkiset ongelmat, väkivaltainen tai toimimaton suhde lapsen isään ja heikot vanhemmuuden kyvyt liittyen äidin omaan lapsuustaustaan. Ympäristön riskitekijöinä ovat äidin köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyneisyys. Myös raskauden suunnittelemattomuus heikentää tai viivästyttää äidin kiintymistä vauvaan. Heti syntymänsä jälkeen vauva voi tarvita tehostettua hoitoa ja joutua erilleen äidistä, mikä edelleen hidastaa kontaktin ja kiintymyssuhteen syntymistä äidin ja vauvan välille. Äidin ja vauvan vuorovaikutussuhteen kehittymiseen tulee suunnata runsaasti tukea, jotta olisi mahdollista katkaista päihderiippuvaisten sukupolvien ketju.

Lisätietoja päihteistä saa osoitteista www.paihdelinkki.fi ja www.kokototuus.com

Lähteet

• Halmesmäki Erja: Raskaus ja alkoholi. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Halmesmäki Erja: Huumeet, lisääntyminen ja raskaus. Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Dahl Päivi, Hirschovits Tanja: Tästä on kyse -tietoa päihteistä. Hakapaino Oy 2002.
• Pajulo Marjukka: Huumeriippuvuus ja äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Duodecim 2003;119(14):1335-1342
• Huumausainetilanne Suomessa vuonna 2003. Toim. Ari Virtanen. Stakes 2004.
• Savonlahti Elina, Pajulo Marjukka, Piha Jorma: Päihdeäidit, vauvat ja varhainen vuorovaikutus. Äidin ja vauvan välinen varhainen vuorovaikutus. Toim. Pirkko Niemelä, Pirkko Siltala ja Tuula Tamminen. WSOY 2003.
• Sarkola Taisto, Eriksson Peter: Nainen ja päihteet. . Päihdelääketiede. Toim. Mikko Salaspuro, Kalervo Kiianmaa ja Kaija Seppä. Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
• Halmesmäki Erja: Alkoholin suurkuluttajan ja narkomaanin tunnistaminen ja hoito äitiysneuvolassa ja synnytyssairaalassa. HYKS/ Naistenklinikka1999.
• Lehtonen Liisa, Renlund Martin: Huumevauvojen hoito. Suomen Lääkärilehti 43/ 2002 s.4343-4347
• Sarkola Taisto, Eriksson Peter, Halmesmäki Erja: Alkoholin ja huumeiden käytön vaikutus raskauteen. Suomen Lääkärilehti 10/ 2001 s.1111-1114