Apunavigaatio
Publisher
Savonia-amk / Terveysala Kuopio
Raskaudenaikaiset lääkärintarkastukset neuvolassa
- Anneli Hautakomsi
Raskaudenaikaiset lääkärintarkastukset neuvolassa
Äiti käy raskauden aikana kolme kertaa lääkärintarkastuksessa neuvolassa. Tarpeen mukaan järjetetään lisäkäyntejä. Lääkäri seuraa äidin vointia, raskauden etenemistä ja kohdun tilannetta.
Alkuraskauden (10. - 12. rvk) tarkastus
Raskauden alussa, 10. - 12. raskausviikoilla, lääkärin luona käynti painottuu äidin terveystarkastukseen. Tähän mennessä äiti on jo käynyt terveydenhoitajan luona ensimmäisen kerran, jolloin on tehty perusselvitykset, joista lääkäri helposti löytää tärkeät raskautta koskevat asiat ja joita terveydenhoitajan antama suullinen raportti ennen vastaanottoa täydentää. Vastaanotolla isät ovat nykyisin yhä useammin mukana.
Vastaanoton alussa keskustellaan äidin ja perheen elämäntilanteesta sekä raskauteen liittyvistä asioista. Äidin mahdolliset sairaudet ja niiden lääkitys selvitetään. Esimerkiksi astmaa sairastavan äidin on tärkeä jatkaa lääkesumutteiden ottoa samoin kuin aikaisemmin. Lääkkeiden käytön suhteen äidin on oltava tarkka ja hänen olisi hyvä keskustella käytössään olevista tai raskauden aikana tarvitsemistaan lääkkeistä äitiysneuvolan lääkärin kanssa.
Tavallisia ongelmia ovat myös allergiat ja migreeni, joista keskustellaan. Virtsatietulehduksia esiintyy herkemmin raskauden aikana. Tulehdukset todetaan helposti äidin antamasta virtsanäytteestä liuskatestillä. Yleinen hankala ongelma on myös alkuraskauden pahoinvointi, joka voi vaatia muutaman päivän sairaalahoitoa, jos äiti ei pysty syömään eikä juomaan kotona riittävästi. Useimmiten vaiva hoituu kotona levossa.
Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen, jolloin isä pysyy hienotunteisesti syrjemmällä. Sisätutkimusta tehdessään lääkäri ensin arvioi silmämääräisesti limakalvojen ja kohdunkaulan ulkonäön, eheyden, värin, valkovuodon määrän, laadun ja hajun sekä ottaa näytteitä tarpeen mukaan. Lääkäri tunnustelee sormin kohdunkaulan pituuden ja jäntevyyden sekä varmistaa, että kohdunsuu on kiinni, kuten sen pitäisi olla. Seuraavaksi lääkäri tekee ulkotutkimuksen. Hän tunnustelee vatsanpeitteiden päältä kahden käden avulla kohdun koon ja sen ääriviivat arvioiden samalla raskauden keston sekä kohdun kiinteyden ja mahdolliset aristavat paikat.
Sikiön sydänäänten kuuntelu äitiysneuvolassa olevalla ultraäänilaitteela (Dopler-laite) onnistuu useimmiten tässä vaiheessa, sillä sikiön sydänäänet voidaan kuulla noin 10. raskausviikolta lähtien. Raskaus on voinut alkaa kuukautisista laskettua aikaa myöhemmin tai kohdun asento voi vaikeuttaa sikiön sydänäänten kuuluvuutta, jolloin sydänääniä ei löydy kuuntelu-ultraäänilaitteella. Useimmille äideille sikiön ultraääni- eli kaikututkimusta ei ole tehty vielä tässä vaiheessa.
Tutkimuksen aikana lääkäri kertoo äidille tutkimuksen kulusta ja havainnoistaan. Useimmiten asiat ovat kunnossa ja raskaus jatkuu ongelmitta. Tulokset kirjataan äidin neuvolakorttiin ja äitiysneuvolan lomakkeisiin.
Keskiraskauden (26. - 28.rvk) tarkastus
Ennen 26. -28. raskausviikoilla tapahtuvaa lääkärintarkastusta terveydenhoitaja on mitannut äidin verenpaineen, painon ja viikoittaisen painonnousun. Myös virtsa ja hemoglobiinitaso on tutkittu. Tarkastuksen aluksi keskustellaan äidin edellisen käynnin jälkeisestä voinnista. Merkityksellisiä asioita ovat äidin terveys ja mahdollinen työssä selviytyminen. Yleensä äidit ovat hyvinvoivia. Jos äiti on ollut sairaana tai sairaslomalla, saanut lääkityksiä tai tuntee vointinsa huonoksi, asiasta on syytä keskustella lääkärin kanssa. Henkisesti tai ruumiillisesti raskas työ alkaa tässä vaiheessa uuvuttaa äitiä varsinkin, jos kotona on paljon tehtävää. Äitien sairasloman tarve lisääntyy, mutta usein vaivat helpottuvat viikon tai parin levolla.
Kohtu supistelee entistä herkemmin huolestuttaen usein äitiä, mutta suurin osa supisteluista on viattomia kohdun kasvuun ja supisteluherkkyyteen liittyviä tuntemuksia. Joskus supistelut aiheutuvat hoitoa vaativista tulehduksista, jotka selvitetään ottamalla infektionäytteet käynnin yhteydessä. Keskiraskauden aikana verenpaine voi näyttää kohoamisen merkkejä, mikä vaatii erityistä seurantaa.
Lääkäri tekee gynekologisen tutkimuksen samoin kuin edellisellä kerralla. Tässä raskauden vaiheessa hän kiinnittää erityisesti huomiota kohdunsuun tilanteeseen, koska se on voinut pehmentyä, lyhentyä ja jopa hieman avautua erilaisista syistä, kuten hoitoa vaativan tulehduksen seurauksena. Useimmiten kohdunsuu on kuitenkin entisellään. Kohdun kasvua arvioidaan silmämääräisesti, käsin tunnustelemalla sekä mittaamalla kohdunpohjan korkeus ja vatsan ympärys. Sikiön sydänäänet kuunnellaan, ja tässä vaiheessa ne löytyvät helposti ja kuuluvat erinomaisesti.
Lääkärin hoitoa vaativia ongelmia ja vaivoja ovat tässä vaiheessa usein raskauden etenemiseen ja kohdun kasvuun liittyen suonikohjut, peräpukamat, närästys, selkäkivut sekä lisääntyneet hiivatulehdukset.
Loppuraskauden (34. -38.rvk) tarkastus
Loppuraskauden synnytystä edeltävällä käynnillä äiti on jäänyt jo äitiyslomalle ja haluaa kuulla lääkärin mielipiteen synnytykseensä liittyvistä asioista. Lääkäri arvioi gynekologisessa sisätutkimuksessa sikiön asennon ja sikiön koon suhteessa äidin lantioon sekä äidissä tapahtuneet muutokset, jotka viittaavat lähestyvään synnytykseen. Äiti voi usein hyvin, vaikka tuntee itsensä turvonneeksi nesteen kerääntyessä kehoon.
Useimmiten lääkärin sormiin tuntuu sikiön päälaki, jolla hän varmistaa sikiön asennon. Tällöin sikiö on parhaassa asennossa syntymään alateitse. Sisätutkimuksessa selviää, onko kohdunsuu alkanut pehmentyä ja lyhentyä. Kohdunsuu voi olla hieman avautunutkin valmistautuen lapsen syntymään. Tavallista on, että äidin häpyliitos aristaa.
Lääkäri mittaa vielä äidin vatsan ympäryksen, kohdunpohjan korkeuden ja kuuntelee sikiön sydänäänet. Jos tutkimuksissa tulee ilmi jotain huolestuttavaa, tehdään samalla lähete synnytysairaalan äitiyspoliklinikalle.
Lisäkäynnit
Perusohjelman mukaisten käyntien lisäksi äideille voi tulla ylimääräisiä käyntejä neuvolalääkärin vastaanotolle monista syistä missä raskauden vaiheessa tahansa.
Yleisiä syitä lisäkäynteihin neuvolasa ovat kohdun supistelut ja niiden vakavuuden arviointi, selkäkivut ja päänsäryt. Äidin ylirasittuminen ja väsyminen, jolloin hän voi tarvita sairaslomaa. Lisäkäyntejä voivat vaatia myös erilaisten sairauksien ja oireiden hoito, kuten virtsatietulehdukset tai ihon hankala kutina. Nämä vaativat usein tarkempia laboratoriotutkimuksia, vaikka niitä voi esiintyä ilman vakavampaa syytäkin.
Synnytysairaalan äitiyspoliklinikan suosittelemat jatkohoidot ja -seurannat äitiysneuvolassa ovat tavallisia, jolloin otetaan kantaa mm. sairasloman tarpeeseen.
Lähteet
- Armanto ja Koistinen. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki. 2007
- Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes oppaita 34. Gummerus. Kirjapaino Oy.
information page
- Raskaudenaikaiset käynnit terveydenhoitajan vastaanotolla neuvolassa
- Raskaudenaikaiset seurantatutkimukset neuvolassa
- Äitiysneuvolaseuranta
magazine article
- Lasten ja nuorten terveyden osasto aloittaa Oulussa
- Lastenneuvolatyö uudistui Oulun Eteläisellä
- Pääkirjoitus: Neuvolatyö tarvitsee kehittämis- ja tutkimustoimintaa
organizational info
research activity
- Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) - esitutkimus
- Tieteelliset raportit ja selvitykset