Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Kotiutumispäivänä äidille tehdään lähtötarkastus. Tarkastuksessa huomioidaan äidin yleisvointi ja toipuminen synnytyksestä. Äiti saa kirjalliset kotihoito-ohjeet. Ohjeet sisältävät tietoa vauvan ja äidin terveydenhoidosta ensimmäisinä viikkoina synnytyksen jälkeen. Sairaalasta kotiin lähtiessä annetaan mukaan synnytyskertomus. Äiti varaa itse ajan neuvolaan jälkitarkastusta varten 5 - 12 viikkoa synnytyksestä.

Lääkäri tekee kotiinlähtötarkastuksen kotiutumispäivänä. Tarkastuksessa huomioidaan äidin yleisvointi ja toipuminen synnytyksen jälkeisinä päivinä. Lääkäri tarkastaa kohdun supistumisen, mahdollisen arkuuden, jälkivuodon ja välilihan leikkaushaavan sekä mahdollisten repeämien paranemisen. Tutkitaan myös äidin rintojen kunto, mahdolliset haavaumat ja keskustellaan imetyksen onnistumisesta.

Äidin kanssa käydään vielä läpi synnytyskertomusta ja erityisesti huomioidaan ne asiat, joilla on merkitystä seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin. Lopuksi sovitaan jälkitarkastuksen ajankohdasta ja paikasta, joka on yleensä neuvola.

Kotihoito-ohjeet

Perhe-elämä muuttuu

Perheenjäsenen syntyminen muuttaa perhe-elämää ja parisuhdetta. Kukin äiti ja isä kasvaa vanhemmuuteen omalla tavallaan. Kotona päivälepo ja kotitöiden jättäminen vähemmälle auttavat toipumista. Synnyttäneen mielentila on herkkä, mielialat voivat vaihdella ja itkuherkkyys lisääntyä. Voi esiintyä myös lievää masennusta, joka menee itsestään ohi. Mikäli masentuneisuus pahenee tai pitkittyy, on syytä hakea apua. Ota yhteys neuvolan lääkäriin.

Imetys edistää synnytyksestä palautumista

Imettäminen on tapa seurustella lapsen kanssa; se on äidin ja lapsen välinen herkkä vuorovaikutussuhde. Imettäminen edistää äidin terveyttä ja synnytyksestä palautumista.

Vastasyntyneen paras ja luonnonmukaisin ravinto on äidinmaito. Äidinmaidossa on vasta-aineita, jotka suojaavat vauvaa tartunnoilta. Imetys myös vähentää allergisoitumisriskiä. Äidinmaito sisältää vauvan tarvitsemat ravintoaineet oikeassa suhteessa. Se kattaa D-vitamiinia lukuun ottamatta vastasyntyneen ravitsemukselliset tarpeet 4 - 6 kuukauden ikään asti. D-vitamiinia annetaan vauvalle kahden viikon iästä lähtien; ohjeet saat neuvolasta. Osittainenkin imetys on arvokasta, koska äidinmaito parantaa korvikemaidon imeytymistä.

Lapsentahtinen imetys

Vauva määrää imetysrytmin. Vauva säännöstelee yksilöllisesti nauttimaansa maitomäärää, joka voi vaihdella eri imetyskerroilla ja eri päivinä. Näin maitomäärä pysyy sopivana. Vauvoilla voi olla tiheän imemisen kausia, joiden tarkoituksena on lisätä maitomäärää. Varsinkin yösyötöt lisäävät maidoneritystä.

Imetyksen onnistuminen

Huolehdi siitä, että vauvan ote rinnasta on aina oikea ja nisää ympäröivä nännipiha on riittävän syvällä vauvan suussa. Anna vauvan imeä rinta tyhjäksi, jotta hän saa myös rasvaista takamaitoa. Vaihda aloitusrinta joka imetyskerralla.

Hyvässä imetysasennossa vauva on mahdollisimman lähellä äitiä ja äidillä on hyvä, rento asento. Imetysasentojen vaihtelut edistävät rintojen tyhjenemistä.

Käytä huvituttia harkiten vain ongelmatilanteissa, koska se häiritsee vauvan imemistekniikan hallintaa.

Rintojen hoito

Käsien puhtaus on tärkeää, koska bakteerit leviävät käsien kautta. Rintojen hoidoksi riittää päivittäinen pesu vedellä. Imetyksen jälkeen levitä maitopisara rinnanpään suojaksi ja anna kuivua.

Ohjeita erityistilanteissa

Syy useimpiin imetysongelmiin löytyy heikosta imemisotteesta. Tällöin vauvan imeminen on tehotonta ja vauva jää nälkäiseksi; rinta ei tyhjene kunnolla eikä saa riittävästi ärsykettä ja maidontulo vähenee.

Jos maito ei tunnu riittävän vauvan tarpeisiin:
- imetä molemmista rinnoista joka imetyskerralla
- tihennä imetysvälejä (parin tunnin välein kahden vuorokauden ajan)
- äidin lepo on tärkeää näiden päivien aikana
- tarjoa mahdollinen lisäruoka lusikalla tai kupista imetettyäsi ensin molemmista rinnoista

Jos rinnassa on arka, punoittava kyhmy (voi olla merkki maitotiehyeen tukkeutumisesta):
- aloita imettäminen kipeästä rinnasta, koska vauva imee alkuun tehokkaammin
- imetä rinnat tyhjiksi
- hiero rintaa kevyesti imetyksen aikana
- rintojen lämmittäminen ennen imetystä lisää maidon herumista
- imetä tiheästi
- huolehdi riittävästä levosta

Hakeudu lääkärin hoitoon jos:
- oireet eivät ole helpottuneet vuorokauden kuluessa
- sinulla on sairas olo, korkea kuume, kova kipu tai haavauma rinnassa

Rintatulehduksen hoidossa on tärkeää korjata se imetysvirhe, joka mahdollisesti johti maidonvirtausongelmaan.
Imetysongelmissa ota yhteys neuvolan terveydenhoitajaan tai lapsivuodeosastolle.

Vauvan hoitoon ensitietoa

Uni

Kotona vauvaa nukutetaan mieluiten kyljellään tai vatsallaan. Nukkuvaa vauvaa ei ole syytä turhaan herättää.

Iho

Vauvaa voi kylvettää muutaman kerran viikossa, kuivaihoiselle vauvalle riittää kylpy kerran viikossa. Vauvan ihoa ei yleensä tarvitse rasvata. Jos tulee iho-ongelmia, voit kysyä neuvoa terveydenhoitajalta.

Napa

Napatynkä puhdistetaan vesijohtoveteen kastetulla pumpulipuikolla ja kuivataan huolellisesti. Napatynkä irtoaa itsestään kahden ensimmäisen elinviikon aikana. Sen jälkeenkin on navan pohjaa kuivattava. Jos napa erittää tai haisee, puhdista napa useamman kerran päivässä esim. suihkuttamalla ja kuivaa hyvin. Jos navan ympärille tulee punoitusta, ota yhteys terveydenhoitajaan.

Silmät

Vastasyntyneen silmät rähmivät joskus ensimmäisten elinpäivien aikana. Silmiä voi puhdistaa vesijohtovedellä kostutetulla taitoksella tai pumpulilla, kumpikin silmä omallaan. Mikäli rähmiminen jatkuu, ota yhteys terveydenhoitajaan.

Tavallinen keltaisuus

Vauvan ihon keltaisuus ilmenee toisena tai kolmantena elinpäivänä ja häviää yleensä jo ensimmäisen elinviikon aikana, viimeistään 3 - 4 viikossa. Tavallinen keltaisuus on yleinen ja vaaraton oire. Jos vauva on virkeä, jäntevä ja syö hyvin, ei ole syytä huoleen.

Kastelu ja ulostus

36 - 48 tunnin kuluessa synnytyksestä.

Omasta ruokailusta huolehtiminen on osa hyvinvointia

Imettävälle äidille on tärkeää monipuolinen ravinto, jossa on riittävästi valkuaisaineita, vitamiineja, kuituja, kalsiumia ja rautaa. Suolentoiminnalle tärkeitä kuituja saa kasviksista ja viljasta, luustolle tärkeää kalsiumia maitotuotteista. Hyviä raudan lähteitä ovat veri, maksa, liha ja kokojyvävilja. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Juoda voi janontunteen mukaan. Imettävän äidin paino laskee usein imetysaikana. Huomattava laihtuminen imetysaikana ei kuitenkaan ole hyväksi, koska äiti väsyy ja äidinmaidon määrä vähenee.

Jälkivuodon aikana on tärkeää suojautua tulehduksilta

Jälkivuoto kestää yleensä 5 - 6 viikkoa. Ensimmäisen viikon aikana vuoto voi olla melko runsasta. Aluksi vuoto on veristä, mutta vähitellen se muuttuu vaaleaksi ja limansekaiseksi. Joskus jälkivuoto voi olla veristä jopa 2 - 3 viikkoa.

Jälkivuodon aikana on tärkeää suojautua tulehduksia vastaan. Uiminen ja ammekylvyt eivät ole suositeltavia. Saunassa käydessäsi vältä kovia löylyjä, koska lämpö saattaa lisätä vuotoa.

Jos jälkivuoto on poikkeavan runsasta (yli viisi märkää terveyssiteellistä vuorokaudessa), vuodossa on hajua tai suuria (kananmunaa suurempia) hyytymiä, on kuumetta tai alamahan aristusta tai kipua, ota yhteys terveydenhoitajaan, terveyskeskuksen lääkäriin tai hätätilanteessa KYS:n ensiapuun.

Kuukautiset ja raskauden ehkäisy

Kuukautisten alkaminen synnytyksen jälkeen vaihtelee kuudesta viikosta useisiin kuukausiin. Kuukautisten alkamiseen vaikuttaa myös imettämistiheys. Kuukautisten puuttuminen ja säännöllinen imettäminen eivät estä uuden raskauden alkamista. Ollessanne sukupuoliyhteydessä jälkivuodon aikana, alapesu suihkuttamalla on tärkeää molemmille osapuolille ennen ja jälkeen yhdynnän tulehduksen välttämiseksi.

Halutessanne ehkäistä uuden raskauden alkamisen jälkivuodon aikana, suositeltavin ehkäisykeino on kondomi. Kuukautisten alettua voidaan asettaa kierukka. Imetysaikana voi käyttää minipillereitä ja vasta imetyksen lopettamisen jälkeen voi käyttää yhdistelmäpillereitä.

Välilihan haavan paraneminen

Välilihan haava paranee yleensä 3 - 5 viikon kuluessa synnytyksestä. Virtsaamisen ja ulostamisen jälkeen on hyvä tehdä alapesu suihkuttamalla. Pesu vähentää tulehdusriskiä, edistää haavan paranemista ja nopeuttaa ompelulankojen sulamista. Jos haava kipeytyy tai tulee kuumetta, ota yhteys terveydenhoitajaan tai terveyskeskuksen lääkäriin.

Yhteystietoja

Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan tai terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin, hätätapauksissa synnytyssairaalaan. Lapsen tarvitessa lääkärin hoitoa voitte ottaa yhteyttä sairaalan päivystysvastaanottoon.

Lähteet

• Armanto ja Koistinen. 2007. Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki
• Saarikoski: Synnytysopin perusteet. Vammalan Kirjapaino, 1996
• Eskola, Hytönen: Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY, 1997
• Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset. Duodecim, 1996