Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Topic areas
- Conditions and symptoms
- conditions
- respiratory diseases
- Topic areas
- Conditions and symptoms
- conditions
- respiratory diseases
respiratory diseases
- respiratory hypersensitivity (29)
- bronchial spasm (1)
- silicosis (1)
- epiglottitis (1)
- tuberculosis, pulmonary (3)
- nose diseases (3)
- common cold (6)
- severe acute respiratory syndrome (21)
- asthma (29)
- respiratory tract infections (35)
- respiration disorders (15)
- diseases of the throat (1)
- cough (5)
- influenza (60)
- lung diseases (28)
- pulmonary cancer (16)
- legionellosis (13)
- pertussis (19)
- farmer's lung (2)
- runny nose (7)
- laryngitis (3)
Keuhkoputkitulehdus lapsella
Keuhkoputkitulehdusta on lapsilla eri tyyppejä. Yleisimmin kyse on virusperäisestä tulehduksesta, sillä lasten flunssassa tulehdus leviää melko usein nielusta aina keuhkoputkiin asti. Oireina on nuhan, kuumeen ja yskän lisäksi usein hengityksen rohina. Pienikin määrä limaa aiheuttaa lapsilla selkeän rohinan. Jos rohinaan ei liity hengitysvaikeutta ja lapsen vointi on muutenkin hyvä, erityistä hoitoa ei tarvita, sillä virusperäinen keuhkoputkentulehdus paranee itsestään 1
Sars
Sars (severe acute resporatory syndrome) oli hetken aikaa ainutlaatuinen henkeä uhkaava tauti. Se lähti liikkeelle Guangdongin alueelta Kiinasta marraskuussa 2002. Varsinainen epidemia levisi vuoden 2003 keväällä muutamien kuukausien aikana Kaakkois-Aasiassa. Tautiin sairastui noin 8 500 henkeä, joista noin joka kymmenes kuoli. Kuolleisuus painottui vanhempiin ikäryhmiin. Lapsilla tauti oli erittäin lievä. Taudin aiheuttaja, uusi koronavirus, tunnistettiin ennätysajassa kansainvälisen yhteistyön avulla. Samalla sen levinneisyysreitit kartoitettiin. Virus lienee peräisin Kiinassa ruoaksi käytetyistä sivettikissoista, joilla on havaittu samantyyppisiä viruksia.
Keuhkosyöpä
Vuonna 2004 uusia keuhkosyöpätapauksia todettiin naisilla 568 ja miehillä 1
Kouristukset
Yleistyneen kouristuksen aikana kaikki raajat ja vartalon lihakset kouristelevat. Samalla "filmi katkeaa" eli tajunta on poissa. Leukalihasten kouristuksen vuoksi potilas voi purra kieleensä ja hän voi virtsata tai ulostaa. Kouristus menee usein itsestään ohi, herätessä on tokkurainen olo eikä tapahtuneesta muista mitään. Paikallisessa kouristuksessa jokin kehonosa kouristaa ja tajunta säilyy.
Unenaikaiset hengityskatkot (uniapnea)
Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja (ns. obstruktiivinen uniapnea). Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkeaa kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Lisäksi väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun.
Ahtauttava keuhkoputkitulehdus
Pienellä osalla eli 10 %:lla lapsista hengitystieinfektio laukaisee tulehdusreaktion, jota kutsutaan ahtauttavaksi keuhkoputkitulehdukseksi tai obstruktiiviseksi bronkiitiksi. Keuhkoputkiin kertyy tällöin runsaasti limaa, limakalvot turpoavat ja keuhkoputkien lihaksistokin voi supistua aiheuttaen ilmavirtauksen hanakaloitumista erityisesti uloshengityksessa. Seurauksena on puuskittainen ja limainen yskä, hengityksen rohina ja joskus vinkuminen sekä hengitysvaikeus. Osalla lapsista löydökset ovat lieviä, vain stetoskoopilla kuultavissa, mutta toisilla seurauksena on vaikea, sairaalahoitoa vaativa hengenahdistus. Ahtauttava keuhkoputkitulehdus ilmaantuu useimmiten 1
Älä liiku flunssaisena
Liikunta on kiellettyä yleisoireisen flunssan aikana, eli jos on kuumetta, lihas- tai nivelkipuja sekä väsymystä. Kevyt liikuskelu on kuitenkin suositeltavaa. Säännöllisellä ja kohtuullisella liikunnalla voidaan ehkäistä flunssaa
Laskimotukos (laskimoveritulppa)
Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Laskimoveritulppa on kohtalaisen yleinen ja sen yleistyy iän mukana. Laskimoveritulppia syntyy miltei yksinomaan alaraajoihin. Veritulppa syntyy laskimoihin täysin eri tavalla kuin valtimoihin, minkä vuoksi sen riskitekijät ovat kokonaan erilaiset kuin valtimotaudissa.
Alkaloosi (elimistön nesteiden liiallinen emäksisyys)
Nesteiden happamuus ja emäksisyys määräytyvät niiden vetyionipitoisuuden perusteella. Mitä enemmän vetyioneja, sitä happamampi neste. Happamuutta ilmaistaan pH-luvulla. Neutraali (ei hapan eikä emäksinen) pH-arvo on 7,0.
Työhön liittyvä astma
Suomessa on yli 100 000 työikäistä astmaa sairastavaa. Työperäiset syyt astman ja astmaoireilun syntyyn ja pahentumiseen ovat yleisiä ja vaikutuksiltaan merkittäviä, mutta joskus vaikeasti tunnistettavia. Tämä sivusto on työhön liittyvän astman tietotukijärjestelmä.
information page
guide
magazine article
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset, 2/2003
- Hengityselinsairauksien esiintyvyys muuttunut merkittävästi
- Tartuntatautitilanne Suomessa - raportoidut mikrobilöydökset 8/2004
frequently asked questions
organizational info
- Hengitystieinfektiot 2006
- Virustautien ja immunologian osasto | Tutkimus- ja seurantakohteet; KTL | influenssa | Pärskiminen
- Influenssavirusten lääkeaineherkkyys