Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- hormones
hormones
- (greliini) (1)
- thyroxine (2)
- insulin (54)
- melatonin (1)
- hydrocortisone (3)
- sex hormones (7)
- leptin (1)
- prolactin (1)
- epinephrine (1)
- cortisone (3)
- progestins (3)
Hypoglykemia
Hypoglykemia eli veren alhainen glukoosipitoisuus on tavallinen insuliinihoitoiseen diabetekseen liittyvä ongelma, ja se voi estää hyvän hoitotasapainon saavuttamisen. Diabeetikolle on tärkeätä tunnistaa hypoglykemian oireet, osata korjata matala verensokeri ja ennakoida vaaratilanteet. Kuitenkaan hypoglykemian pelko ei saisi häiritä jokapäiväistä elämää.
Varusmiespalvelus
Insuliinihoitoiset diabeetikot vapautetaan pääsääntöisesti pysyvästi asevelvollisuudesta. Diabeetikkojen varusmiespalvelustutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella insuliinihoitoisia diabeetikoita voidaan toistaiseksi vapaaehtoisuuden perusteella ottaa varusmiespalvelukseen tietyin edellytyksin.
Sairaanhoitokustannusten korvaaminen
Kunnan velvollisuutena on järjestää asukkaidensa perusterveydenhuolto sekä huolehtia siitä, että asukkaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon. Näistä palveluista kunta voi periä maksun. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskusmaksu, poliklinikkamaksu ja sairaalapäivämaksu. Näistä julkisen terveydenhuollon kustannuksista Kansaneläkelaitos (Kela) ei maksa korvauksia.
Liikunta
Liikunta parantaa yleiskuntoa ja insuliiniherkkyyttä ja tuo fyysistä hyvinvointia ja psyykkistä mielihyvää. Säännöllinen liikunta on siksi suositeltavaa. Diabeetikko voi harrastaa pitkäkestoista liikuntaa ja osallistua esimerkiksi vaelluksille ja laturetkille turvallisesti. Näissäkin tilanteissa suunnitelmallisuus takaa turvallisuuden.
Raskauden suunnittelu ja raskaus
Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä verensokerin tasapaino ennen raskautta ja koko raskauden ajan. Liiallisella diabeteksesta huolestumisella ja vaikealla hoidon teknologialla ei kuitenkaan pitäisi turmella raskauden ainutlaatuisia kokemuksia.
Insuliinihoito
Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutostauti. Sen hoitona on tarkoituksenmukaisesti toteutettu insuliinin korvaushoito. Pika- ja lyhytvaikutteisia insuliineja käytetään ennen ateriaa. Niiden avulla hallitaan aterian aiheuttama verensokerin nousu. Perusinsuliinina käytetään pitkävaikutteisia insuliinijohdoksia tai NPH-insuliinia kerran tai useammin vuorokaudessa. Perusinsuliini turvaa riittävän insuliinipitoisuuden yöllä ja aterioiden välisenä aikana päivällä.
Lisäsairaudet
Tyypin 1 diabeteksen hyvällä hoidolla estetään diabeteksen lisäsairauksien ilmeneminen tai ainakin vähennetään niiden ilmaantuvuutta. Koska hyvä hoito ei kaikille aina onnistu, lisäsairauksien, kuten retino-, neuro- ja nefropatian varhainen tunnistaminen on myös tärkeätä. Lisäsairauksien etenemistä voidaan hidastaa parantamalla hoitotasapainoa ja eräillä muilla toimilla. Lisäsairauksien riskiä arvioitaessa on verensokeritason lisäksi otettava huomioon verisuonisairauksien vaaratekijät. Lisäsairauksien seulonta kuuluu diabetesta hoitavalle lääkärille. Tämä arviointi on tehtävä kerran vuodessa.
Hoidonohjaus
Hoidonohjaus on olennainen osa hoitoa, ja se sisältyy kaikkiin ammatillisiin kontakteihin, joissa diabeetikko tavataan. Hoidonohjaus on jatkuvaa ja suunnitelmallista, ja se etenee ajankohtaisen tilanteen mukaan. Hyvä hoidonohjaus perustuu nykyaikaisiin oppimisen ja ohjaamisen periaatteisiin ja soveltaa eri kohderyhmille ja yksilöille sopivia menetelmiä ja lähestymistapoja. Tavoitteena on, että diabeetikosta tulee oman hoitonsa paras asiantuntija.
Johdanto
Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastavia on Suomessa hieman yli 31 000. Joka vuosi tautiin sairastuu noin 800 suomalaista, joista alle 16-vuotiaita on 450. Nykyiset hoitomuodot tarjoavat diabeetikolle mahdollisuuden normaalimittaiseen ja täysipainoiseen elämään. Nykytietämyksen mukaan diabeetikon hyvä hoitotasapaino estää taudille luonteenomaisten lisäsairauksien kehittymistä ja hidastaa niiden pahenemista. Edelleen vain vähemmistö diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa, eikä tuoreiden selvitysten mukaan hoitotasapaino ole 2000-luvulla parantunut.
Erityistilanteet
Ketoasidoosin syy on aina insuliinin puute. Hyperglykemian syntyyn vaikuttaa lisäksi insuliiniantagonistien (glukagonin, kortisolin, katekoliamiinien ja kasvuhormonin) lisääntynyt eritys. Ketoasidoosin hoidossa on keskeistä asianmukaisesti toteutettu nesteytys, insuliininpuutteen korvaus ja laukaisevan tekijän (esimerkiksi infektion) hoito.