Apunavigaatio
Leivänmurupolku
proteins
- cytokines (3)
- (gluteenit) (1)
- heat-shock proteins (2)
- prions (1)
- phospholipid transfer proteins (1)
- enzymes (4)
- albumins (4)
- lipoproteins (5)
- apolipoproteins e (1)
- (globuliinit) (2)
- interferons (2)
- immunoglobulins (8)
- hemoglobins (3)
Erytrosytoosi ja polysytemia (punasolujen runsaus)
Erytrosytoosi tarkoittaa, että punasoluja eli erytrosyytteja on liian paljon. Tällöin hemoglobiiniarvo (ks. hemoglobiini
Tietoa diabeteksesta
Diabetes on joukko erilaisia sairauksia, joille on yhteistä se, että veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Avaintekijänä on insuliinihormoni: sen erityksen loppuminen, määrän riittämättömyys tai vaikutuksen heikkeneminen eli insuliiniresistenssi. Pitkäaikainen liian korkea verensokeri johtaa elimistön valkuaisaineiden sokeroitumiseen, mikä voi aiheuttaa elinmuutoksia silmissä, munuaisissa ja hermoissa sekä sydän- ja verenkiertoelimistössä.
Allergiat
Allergiassa elimistössä on vasta-aineita tai herkistyneitä valkosoluja allergiaa aiheuttavaa ainetta kohtaan. Allergiat jaetaan kahteen päätyyppiin, nopeisiin ja hitaisiin allergioihin. Nopeassa allergiassa oireet alkavat minuuteissa tai kymmenissä minuuteissa siitä, kun allergeeni on joutunut elimistöön. Hitaassa allergiassa ensi oireet ilmenevät vasta tuntien, joskus muutaman päivän kuluttua altistuksesta.
Mikroalbuminuria
Mikroalbuminuria tarkoittaa sitä, että verenkierrosta erittyy virtsaan jatkuvasti hiukan normaalia enemmän albumiini-nimistä valkuaista. Se voi olla alkava merkki diabetekseen liittyvästä munuaisvauriosta, nefropatiasta.
Bakteerit, virukset, sienet ja alkueläimet
Bakteerit ovat pienimpiä itsenäisesti lisääntyviä organismeja. Niiden koko on noin 1 mikrometriä (mikrometri = millimetrin tuhannesosa), ja ne voidaan nähdä valomikroskoopilla. Ihmisessä on 10 kertaa enemmän bakteerisoluja kuin omia soluja. Bakteerit lisääntyvät jakautumalla. Ihmisellä on runsas, normaali bakteeristo iholla, limakalvoilla ja suolistossa. Normaalia bakteeristoa kutsutaan bakteeriflooraksi eli bakteerikasvustoksi. Bakteeristo suojaa ihmistä, käsittelee ruoka-aineita ja pitää yllä immuunijärjestelmän aktiivisuutta. Bakteerien aiheuttamat taudit voidaan yleensä hoitaa antibiooteilla.
Laktoosi-intoleranssi
Laktoosi-intoleranssissa maitosokeri ei imeydy ohutsuolessa. Syynä on maitosokeria pilkkovan ruoansulatusentsyymin laktaasin puute. Sitä esiintyy noin 17 %:lla suomalaisista.
Munuaiset
Diabetes voi vaurioittaa munuaisia. Munuaisairauden nimitys on nefropatia.
Ruokavalio raskauden aikana - riittääkö kasvisruoka?
Semivegetaarinen, lakto-ovo-vegetaarinen ja laktovegetaarinen ruokavalio ovat oikein koottuina ravintosisällöltään riittäviä myös raskaana olevalle naiselle. Vegaaniruokavaliota on aina täydennettävä kalsiumilla, B12- ja D-vitamiinilla.
Ruokavaliosuosituksia - ravintoaineet
Raskausaikana D-vitamiinin saanti on tärkeää. Foolihappoa, kalsiumia ja rautaa on saatava riittävästi, suolaa niukasti. Eenergian tarve lisääntyy vähän, kuitua saa syödä paljon, mutta rasvaa ja sokeria säästeliäästi.
Raskaudenaikaiset peruslaboratoriotutkimukset
Tutkimukset tehdään alkuraskaudessa äidin ja sikiön terveyden selvittämiseksi ja sairauksien ennaltaehkäisemiseksi.